Paula Heikkilä
Äitini on kertonut, että olin pienenä alkanut pakata suviseuroja varten jo maaliskuussa. Hän oli pyytänyt hieman odottamaan, ennen kun alkaisimme koota tarvittavia vaatteita ja tavaroita pinoon. Lapsena askartelin itselleni suviseurojen odottamista varten myös kalenterin, vähän samantyyppisen kuin joulukalenteri. Siitä oli mahdollista laskea päiviä suviseuroihin. Suviseuroista on jäänyt puheiden, virsien ja laulujen lisäksi mieleen joitakin tuokiokuvia. Tässä niistä osa.
Pudasjärven suviseuroissa 1972 veljeni oli lähtenyt seuraamaan väärää hattua ja eksynyt. Siihen aikaan eksyneistä lapsista kuulutettiin. Pian saimme kuulla kuulutuksen: “Markku, tule hakemaan poikasi pois sakastista.” Tuttu kuuluttaja kertoi tunnistaneensa pojan isänsä näöstä. Ranuan suviseurat 1973 jäivät pienen tytön mieleen: puheessa isän tuttu ääni, erityisesti se, miten paljon siihen aikaan oli siunauksen pyytäjiä. Isä herkistyi itsekin, kun hän siunasi kuulijoita.
Hollolasta 1974 kävimme sunnuntaina jumalanpalveluksessa Orimattilan kirkossa. Sinne oli linja-autokuljetus seura-alueelta. Turun suviseuroihin 1975 ei oltu aluksi lähdössä pitkän matkan vuoks, mutta vanhemmat heltyivät pyyntöihimme, auto pakattiin ja lähdettiin. Isä ajoi koko yön, ja aamulla saavuimme Artukaisten kentälle. Isä pystytti teltat ja alkoi sen jälkeen nukkua. Samalla reissulla kävimme Turun tuomiokirkossa, tutustuimme Turun linnaan ja näimme Kultarannan.
Sievistä 1976 menimme sunnuntaina jumalanpalvelukseen Reisjärven kirkkoon. Jumalanpalveluksen päätyttyä edessämme istunut mies kertoi äidille, että nyt vihitään naapurin tyttö avioliittoon. Mies pyysi jäämään penkkiin. Niinpä olimme mukana vihkitilaisuudessa. Haapajärvellä 1977 olimme isän kanssa telttamajoituksessa. Äiti oli jäänyt kotiin, sillä pienimmät sisarukset sairastuivat juuri ennen lähtöä. Myös Kajaanissa 1978 majoituimme telttoihin. Äiti odotti vauvaa ja totesi, että yksi kahden kilometrin reissu isolle teltalle päivässä on riittävä.
Rautiosaaressa 1979 nukuin teltassa, osan öistä kävimme 35 kilometrin päässä kotona. Keminmaan suviseurojen aikaan 1980 meillä oli pieni vauva, ja olin jonkun päivän kokonaan kotona apuna pikkusiskon hoidossa. Perhon suviseuroissa 1981 meillä Rautiosaaren rippikoulun sinä kesänä käyneillä oli leiritapaamisia tuon tuostakin. Vanhemmat ja pikkusisarukset nukkuivat asuntovaunussa, nuoriso-osasto teltoissa – näin myös Oulunsalossa 1982. Kalajoen suviseuroihin 1983 kuljimme mökiltä Merijärveltä.
Hollolaan 1984 menimme isän kanssa, äiti jäi kotiin, kun vauvan laskettu aika oli lähellä. Osallistuin 28.6.1984 isossa teltassa englanninkielisten laulujen ja virsien lauluiltaan. Olin abiturientti ja nautin laulamisesta. Mieleen jäi erityisesti virsi I live of mercy, Lord from thee (Mä elän laupeudesta, VK 275). Kirjotin virsien sanoja muistiin vihkooni. Vaikka 1985 Kuusamossa suviseurojen aikaan oli kylmät ilmat, se ei seurustelevaa paria haitannut. Olimme paikalla vain pienen hetken, sillä rakas mummoni oli saatettu haudan lepoon samana lauantaina. Outokummussa 1986 olimme olleet naimisissa viikon verran. Hankasalmen 1987 radioinnin kuuntelimme mieheni kanssa sairaalassa pieni suviseuraperjantaina syntynyt esikoinen vierellämme.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys