Kuormitusta ja kiitollisuutta

Men­nei­nä vuo­si­kym­me­ni­nä äi­deil­le lau­let­tiin äi­tien­päi­vä­juh­lis­sa kau­nii­ta, osin ide­a­lis­ti­sia lau­lu­ja, jois­sa kii­tet­tiin per­heen eteen teh­dys­tä pyy­teet­tö­mäs­tä työs­tä, val­vo­tuis­ta öis­tä ja vai­van­nä­ös­tä. Kuin­ka hy­vin nuo ai­em­pien vuo­si­kym­men­ten lau­lut vas­taa­vat tä­män ajan hen­keen? Ai­kam­me ko­ros­taa enem­män it­sen­sä to­teut­ta­mis­ta ja oman si­säi­sen voi­man löy­tä­mis­tä kuin tois­ten pal­ve­le­mis­ta. Pie­niä lap­sia hoi­ta­va äi­ti voi ko­kea mi­tät­tö­myyt­tä ja syr­jään jää­mis­tä.

Lapset ja lapsettomuus ovat Jumalan kädestä

Lap­set­to­muu­teen liit­ty­vis­tä ky­sy­myk­sis­tä on kris­til­li­syy­den kes­kel­lä pu­hut­tu vä­hem­män kuin las­ten vas­taa­not­ta­mi­seen liit­ty­vis­tä ai­heis­ta. Tämä ei kui­ten­kaan mer­kit­se sitä, et­tä kes­kus­te­lul­le ei oli­si tar­vet­ta. Ke­hit­ty­nyt lää­ke­tie­de on tuo­nut uu­sia me­ne­tel­miä esi­mer­kik­si he­del­mät­tö­myy­den hoi­toon. Lää­ke­tie­de on Ju­ma­lan lah­jaa, jon­ka avul­la voi­daan hoi­taa ih­mi­sen ter­veyt­tä ja pa­ran­taa eri­lai­sia sai­rauk­sia. Sa­ma­nai­kai­ses­ti lää­ke­tie­de tuo poh­dit­ta­vak­si vai­kei­ta eet­ti­siä ky­sy­myk­siä sii­tä, mis­sä kul­kee raja ih­mi­sen hoi­ta­mi­sen ja Ju­ma­lan luo­mis­työ­hön puut­tu­mi­sen vä­lil­lä.

Pietarin esimerkki on terveellinen muistutus

Pää­si­äi­sen ta­pah­tu­mat pu­hut­te­le­vat Päi­vä­mie­hen lu­ki­joi­ta. Leh­den ta­ka­si­vul­la lu­ki­jat ker­to­vat, mitä aja­tuk­sia heil­lä he­rää ti­lan­tees­ta, jos­sa Pie­ta­ri kiel­si kol­mes­ti Jee­suk­sen. Lu­ki­joi­den vas­tauk­sis­sa ko­ros­tu­vat sa­mais­tu­mi­sen tun­teet: noin on käy­nyt tai voi­si käy­dä mi­nul­le­kin. Toi­saal­ta vas­tauk­sis­ta vä­lit­tyy ru­kous: kun­pa Ju­ma­la aut­tai­si säi­ly­mään Ju­ma­lan lap­sen pai­kal­la val­ta­kun­nas­saan. Kol­man­te­na nou­see esiin Pie­ta­ris­sa il­men­nyt oman voi­man tun­to, joka voi joh­taa lan­ke­a­mi­seen.

Kristinusko on ylösnousemususkoa

Paas­to­na­jan ja hil­jai­sen vii­kon raa­ma­tun­teks­tit kes­kit­ty­vät Jee­suk­sen elä­män vii­mei­siin päi­viin. Evan­ke­liu­mit ku­vaa­vat Jee­suk­sen kär­si­mys­tien ja ris­tin­kuo­le­man yk­si­tyis­koh­tai­sen tar­kas­ti. Raa­ma­tun ko­ko­nai­suus aset­taa ta­pah­tu­mat kui­ten­kin laa­jem­paan ko­ko­nai­suu­teen, Ju­ma­lan pe­las­tus­suun­ni­tel­maan.

Enemmän elämää ennen kuolemaa

Työ­ter­veys­lai­tos jär­jes­ti hil­jat­tain avoi­men kou­lu­tuk­sen, jos­sa kä­si­tel­tiin mie­len­ter­vey­den huo­mi­oon ot­ta­mis­ta työ­e­lä­mäs­sä. Työ­e­lä­män asi­an­tun­ti­jat nos­ti­vat esil­le elä­män­tah­din kiih­ty­mi­sen niin työs­sä kuin va­paa-ajal­la. Ny­kyih­mi­sen elä­mä koos­tuu usein no­pe­a­tem­poi­sis­ta pa­la­sis­ta, joi­den yh­teen­so­vit­ta­mi­nen ja ko­ko­nai­suu­den hal­lin­ta tuot­taa mo­nel­le on­gel­mia.

Usko tukee nuoren hyvinvointia

Nuo­ri­so­ba­ro­met­ri täyt­tää kol­me­kym­men­tä vuot­ta. Tut­ki­mus kar­toit­taa nuor­ten ar­vo­ja, asen­tei­ta sekä suh­tau­tu­mis­ta esi­mer­kik­si työl­li­syy­teen, kou­lu­tuk­seen, kan­sa­lai­suu­teen, yh­teis­kun­nan ins­ti­tuu­ti­oi­hin, pal­ve­lui­hin ja tu­le­vai­suu­teen. Nuo­ri­son an­ta­mat vas­tauk­set ky­se­lyn tu­lok­siin hei­jas­ta­vat laa­jem­min­kin yh­teis­kun­nan ti­laa.

Downin oireyhtymän omaavilta on paljon opittavaa

Tu­le­va­na per­jan­tai­na vie­te­tään kan­sain­vä­lis­tä Dow­nin synd­roo­ma -päi­vää. Tänä vuon­na Suo­men Dow­nin synd­roo­ma -yh­dis­tys ha­lu­aa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta eri­tyi­ses­ti tuen mer­ki­tyk­seen: ”Jo­kai­sel­la pi­täi­si ol­la oi­keus tar­vit­se­maan­sa tu­keen, joka vas­taa tar­pei­ta, tar­jo­aa va­lin­nan­va­paut­ta ja mah­dol­li­suu­den osal­lis­tua yh­teis­kun­taan ta­sa­ver­tai­se­na kan­sa­lai­se­na.”

Uskon hedelmät ovat enemmän kuin tunnetta

Jos­sain on to­det­tu, et­tä us­koa ja rak­kaut­ta ei voi ei­kä tar­vit­se an­sai­ta. Mo­lem­mat ovat asi­oi­ta, jot­ka an­ne­taan ih­mi­sel­le ul­ko­puo­lel­ta. Ju­ma­la lah­joit­taa us­kon ja syn­nyt­tää rak­kau­den. Toi­saal­ta hän sa­nas­saan kut­suu ih­mis­tä hoi­ta­maan saa­tu­ja lah­jo­ja.

Arvokkaat viimeiset hetket yhdessä

Jo­kai­sen ih­mi­sen kuo­le­ma on eri­lai­nen ja ai­nut­laa­tui­nen. Suo­mes­sa kuo­lee vuo­sit­tain noin 60 000 ih­mis­tä, jois­ta noin puo­let elää läpi saat­to­hoi­to­vai­heen. Lu­ki­jat ker­to­vat tä­män leh­den ta­ka­si­vul­la mer­ki­tyk­sel­li­sis­tä het­kis­tään kuo­le­van lä­hei­sen rin­nal­la, ja leh­den haas­tat­te­lu ker­too kuo­le­van lä­hei­sen kans­sa kul­je­tus­ta mat­kas­ta.

Uskon tuoma turva korostuu epävarmuuden keskellä

Päi­vit­täi­nen uu­tis­tar­jon­ta si­säl­tää ver­rat­tain vä­hän toi­von ja ilon ai­hei­ta. Moni ih­mi­nen on ker­to­nut vä­hen­tä­neen­sä uu­tis­ten seu­ran­taa täs­tä syys­tä. Ajan­koh­tai­set uu­ti­set ker­to­vat so­dan uhan kas­vus­ta, vä­ki­val­ta- ja ter­ro­ri­te­ois­ta, pa­hoin­voin­nis­ta ja epä­var­muu­des­ta. Pu­hu­taan uu­des­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä ja his­to­ri­an­kään­tees­tä. Sii­o­nin lau­lun sa­nat tun­tu­vat ajan­koh­tai­sil­ta: ”Maa­il­man kun täyt­tää nyt saas­te, so­dan uh­ka, ih­mis­kun­ta näyt­tää nyt hau­raal­ta kuin tuh­ka” (SL 178:3).