JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
22.4.2025

Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista. Ap. t. 13:32–33

Suviseurojen kuvapalvelu

Suviseurojen kuvapalvelu

Ehtoollisen suuri salaisuus

Matkaevääksi16.4.2025 10.00

Jee­sus aset­ti eh­tool­li­sen viet­tä­es­sään pää­si­äi­sa­te­ri­aa vii­mei­sen ker­ran yh­des­sä ope­tus­las­ten­sa kans­sa.

– Toivon, että pääsiäisen sanomaan liittyvät sanoitukset koskettaisivat myös uskosta luopuneita läheisiä ja kutsuisivat heitä takaisin Jumalan valtakuntaan, totesi Ylivieskan pääsiäislauluseuroissa 13. huhtikuuta  säestäjänä toiminut Seija-Leena Latvakoski.

– Toivon, että pääsiäisen sanomaan liittyvät sanoitukset koskettaisivat myös uskosta luopuneita läheisiä ja kutsuisivat heitä takaisin Jumalan valtakuntaan, totesi Ylivieskan pääsiäislauluseuroissa 13. huhtikuuta säestäjänä toiminut Seija-Leena Latvakoski.

Maria Nieminen

– Toivon, että pääsiäisen sanomaan liittyvät sanoitukset koskettaisivat myös uskosta luopuneita läheisiä ja kutsuisivat heitä takaisin Jumalan valtakuntaan, totesi Ylivieskan pääsiäislauluseuroissa 13. huhtikuuta  säestäjänä toiminut Seija-Leena Latvakoski.

– Toivon, että pääsiäisen sanomaan liittyvät sanoitukset koskettaisivat myös uskosta luopuneita läheisiä ja kutsuisivat heitä takaisin Jumalan valtakuntaan, totesi Ylivieskan pääsiäislauluseuroissa 13. huhtikuuta säestäjänä toiminut Seija-Leena Latvakoski.

Maria Nieminen

”Laulu nousee sydämistä kohti kirkon kattoa” – Pääsiäislauluseurat kokosivat kirkon täyteen Ylivieskassa

Uutiset15.4.2025 13.15

Pää­si­äi­sen ajan lau­lut ja vir­ret val­mis­ta­vat pää­si­äi­seen, loh­dut­ta­vat ja tuo­vat muis­to­ja edes­men­neis­tä rak­kais­ta.

SRK:n tervehdyksen vuonna 1975 perustetulle yhdistykselle toivat Jussi Karjula (vas.) ja Leo Paaso. Onnitteluja vastaanottamassa yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Karjalainen ja sihteeri Pekka Lämsä.

SRK:n tervehdyksen vuonna 1975 perustetulle yhdistykselle toivat Jussi Karjula (vas.) ja Leo Paaso. Onnitteluja vastaanottamassa yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Karjalainen ja sihteeri Pekka Lämsä.

Riitta Tervonen

SRK:n tervehdyksen vuonna 1975 perustetulle yhdistykselle toivat Jussi Karjula (vas.) ja Leo Paaso. Onnitteluja vastaanottamassa yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Karjalainen ja sihteeri Pekka Lämsä.

SRK:n tervehdyksen vuonna 1975 perustetulle yhdistykselle toivat Jussi Karjula (vas.) ja Leo Paaso. Onnitteluja vastaanottamassa yhdistyksen puheenjohtaja Sanna Karjalainen ja sihteeri Pekka Lämsä.

Riitta Tervonen

Ilon ja kiitoksen juhla

Uutiset14.4.2025 11.50

Vaa­lan rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä jär­jes­tet­tiin 50-vuo­tis­juh­la 6. huh­ti­kuu­ta. SRK:n ter­veh­dyk­sen juh­laan toi­vat Leo Paa­so ja Jus­si Kar­ju­la. Lä­hi­a­lu­een rau­ha­nyh­dis­tyk­set muis­ti­vat ja kiit­ti­vät vuo­sien yh­teis­työs­tä. Teu­vo Kä­mä­räi­nen piti juh­las­sa al­ku­ru­kouk­sen, jon­ka jäl­keen hän esit­te­li his­to­ri­a­kat­sauk­sen Vaa­lan Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­ta.

Viikon kysymys

Marja-Liisa Hentilä

Marja-Liisa Hentilä

Ilon aiheiden löytäminen auttaa jaksamaan – varttuneiden leiripäivä Torniossa

Uutiset11.4.2025 10.00

Oma­koh­tai­nen us­ko on suu­ri voi­ma­va­ra. Iloa tuo myös aja­tus sii­tä, et­tä Ju­ma­lan var­je­lus al­kaa jo en­nen syn­ty­mää ja jat­kuu läpi elä­män. Muun mu­as­sa näis­tä pu­hut­tiin Tor­ni­on rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä 8.4.2025 jär­jes­te­tys­sä vart­tu­nei­den lei­ri­päi­väs­sä.

Kuljenko ohi?

Pääkirjoitukset10.4.2025 10.35

Meis­sä jo­kai­ses­sa on kai­puu yh­tey­teen. Meis­sä on kai­puu yh­tey­teen Ju­ma­lan kans­sa, kai­puu yh­tey­teen it­sem­me ja lä­him­mäis­tem­me kans­sa. Rak­kau­den kak­sois­käs­ky ke­hot­taa: ”Ra­kas­ta Ju­ma­laa yli kai­ken ja lä­him­mäis­tä­si niin kuin it­se­ä­si” (Matt. 22:34–40, Mark. 12:28–31). Kun us­ko vai­kut­taa rak­kau­te­na, se toi­mii kaut­tam­me lä­him­mäi­sen par­haak­si.

Juhlassa rohkaistiin luottamaan tulevaisuuteen ja Jumalan huolenpitoon.

Juhlassa rohkaistiin luottamaan tulevaisuuteen ja Jumalan huolenpitoon.

Janne Kummala

Juhlassa rohkaistiin luottamaan tulevaisuuteen ja Jumalan huolenpitoon.

Juhlassa rohkaistiin luottamaan tulevaisuuteen ja Jumalan huolenpitoon.

Janne Kummala

Sarakylän Rauhanyhdistys täytti 90 vuotta

Uutiset10.4.2025 10.30

Sa­ra­ky­län kap­pe­lis­sa pi­de­tyn 90-vuo­tis­juh­lan ru­kouk­sis­sa, ter­veh­dyk­sis­sä ja pu­hees­sa ko­ros­tui, kuin­ka tär­ke­ää on, et­tä voi edel­leen ko­koon­tua yh­del­le kool­le kuu­le­maan Ju­ma­lan sa­naa ja saar­naa­maan syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta. On ny­ky­a­jan us­ko­vais­ten vuo­ro teh­dä työ­tä ku­ten Jee­sus neu­voi: ”Men­kää kaik­ki­al­le maa­il­maan ja ju­lis­ta­kaa evan­ke­liu­mi kai­kil­le luo­duil­le” (Mark. 16:15).

J. H.

J. H.

Usko on ylisukupolvinen, mutta muuttumaton

Matkaevääksi9.4.2025 14.00

Ke­säi­se­nä päi­vä­nä saat­taa kul­ki­jan yl­lät­tää sade. Jos sade on rank­kaa ei­kä sa­teel­ta ole suo­jau­dut­tu, tu­lee usein kii­re sa­teen­suo­jaan. Ka­tok­sen tai sa­teen­var­jon al­la tai tel­tan si­säl­lä ve­den ro­pi­naa on mu­ka­va kuun­nel­la. Suo­jas­sa ja tur­vas­sa on hyvä ol­la. Myös us­kon asi­ois­sa on hyvä ol­la suo­jas­sa ja tur­vas­sa. ”Kun on tur­va Ju­ma­las­sa, tur­vas­sa on pa­rem­mas­sa”, ru­noi­lee Lina San­dell (VK 397:1).

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Päivi Rehu

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Päivi Rehu

Omantunnonsuoja ehdotetaan laajennettavaksi kanttoreihin

Uutiset8.4.2025 9.10

Kir­kol­lis­ko­kouk­sen la­ki­va­li­o­kun­ta eh­dot­taa kir­kol­lis­ko­kouk­sel­le, et­tä piis­pain­ko­kouk­sen esi­tys kah­des­ta rin­nak­kai­ses­ta avi­o­liit­to­kä­si­tyk­ses­tä hy­väk­sy­tään sil­lä muu­tok­sel­la, et­tä oman­tun­non­suo­ja ulo­te­taan pap­pien li­säk­si kos­ke­maan myös kant­to­rei­ta. La­ki­va­li­o­kun­nan mie­tin­töön si­säl­tyy kah­dek­san jä­se­nen eri­ä­vä mie­li­pi­de, jos­sa esi­te­tään, et­tä piis­pain­ko­kouk­sen esi­tys oli­si jä­tet­ty rau­ke­a­maan.

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suviseurojen Kuvapalvelu

Kuvituskuva

Kuvituskuva

Suviseurojen Kuvapalvelu

Käy varaamassa työvuoro Suviseuroihin

Uutiset7.4.2025 10.30

Kesä ja Su­vi­seu­rat lä­hes­ty­vät. Su­vi­seu­rat vaa­ti­vat pal­jon tal­koo­työ­tä myös ta­pah­tu­ma-ai­ka­na.Kaik­ki työ­teh­tä­vät ovat tär­kei­tä.

A.-L. S.

A.-L. S.

Jeesuksen oli kuoltava

Sana sunnuntaiksi6.4.2025 6.00

La­sa­ruk­sen he­rät­tä­mi­nen kuol­leis­ta huo­les­tut­ti yli­pa­pit ja fa­ri­seuk­set. Neu­vos­ton ko­kous päät­tyi ta­voit­tee­seen sur­ma­ta Jee­sus.

Julkistamistilaisuus antoi tekijöille aihetta hymyyn: Virpi Viitala (vas.), Hanna Aho, Tiina Pajula, Anna Illikainen, Maija Holmi, Hanna Savela ja Annika Hintsala.

Julkistamistilaisuus antoi tekijöille aihetta hymyyn: Virpi Viitala (vas.), Hanna Aho, Tiina Pajula, Anna Illikainen, Maija Holmi, Hanna Savela ja Annika Hintsala.

Juhani Ojalehto

Julkistamistilaisuus antoi tekijöille aihetta hymyyn: Virpi Viitala (vas.), Hanna Aho, Tiina Pajula, Anna Illikainen, Maija Holmi, Hanna Savela ja Annika Hintsala.

Julkistamistilaisuus antoi tekijöille aihetta hymyyn: Virpi Viitala (vas.), Hanna Aho, Tiina Pajula, Anna Illikainen, Maija Holmi, Hanna Savela ja Annika Hintsala.

Juhani Ojalehto

Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia julkaisutoiminnalle

Uutiset4.4.2025 15.15

Uu­sis­sa tuot­teis­sa on hyö­dyn­net­ty sekä uut­ta et­tä van­haa. Yk­si on ku­vi­tet­tu te­ko­ä­lyn avul­la. Kah­den ku­vi­tuk­set sen si­jaan ovat niin van­ho­ja, et­tä ne ovat va­pau­tu­neet ylei­seen käyt­töön.

Eteläisen alueen yhteistyöseminaarissa keskusteltiin muun muassa SRK:n tämän vuoden teemasta sekä pohdittiin tulevaisuutta.

Eteläisen alueen yhteistyöseminaarissa keskusteltiin muun muassa SRK:n tämän vuoden teemasta sekä pohdittiin tulevaisuutta.

Kuvat: Pekka Kainua

Eteläisen alueen yhteistyöseminaarissa keskusteltiin muun muassa SRK:n tämän vuoden teemasta sekä pohdittiin tulevaisuutta.

Eteläisen alueen yhteistyöseminaarissa keskusteltiin muun muassa SRK:n tämän vuoden teemasta sekä pohdittiin tulevaisuutta.

Kuvat: Pekka Kainua

Yhteistyöllä kohti tulevaa

Uutiset4.4.2025 12.10

Jäm­sän opis­tol­le ko­koon­tui 28.–29. maa­lis­kuu­ta ete­läi­sen alu­een vä­keä yh­tei­sen työn ää­rel­le. Pai­kal­la oli rau­ha­nyh­dis­tys­ten lä­het­tä­mien edus­ta­jien li­säk­si eri työ­muo­to­jen alu­e­tii­mien edus­ta­jia sekä edus­ta­jia SRK:n hal­lin­nos­ta ja toi­mis­tol­ta.

Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.

Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.

Haastateltavalta

Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.

Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.

Haastateltavalta

Unelma-ammattia opiskelemassa Tartossa

Puhutaan maasta ja taivaasta3.4.2025 9.00

24-vuo­ti­as Pet­rus Han­he­la on ai­na pi­tä­nyt ja ol­lut kiin­nos­tu­nut eläi­mis­tä ja nii­den hoi­ta­mi­ses­ta. Hän opis­ke­lee tois­ta vuot­ta 900 ki­lo­met­rin pääs­sä ko­to­aan Tar­ton maa­ta­lou­sy­li­o­pis­tos­sa, Vi­ros­sa. Lu­ki­on ai­ka­na vah­vis­tu­nut aja­tus unel­ma-am­ma­tis­ta eläin­lää­kä­ri­nä in­nos­ti Han­he­laa ha­ke­maan opis­ke­le­maan eläin­lää­ke­tie­det­tä.

Annika Hintsalalle kertomuskirja oli kolmas toimitettava laatuaan. Omasta
elämästä löytyy samaistumispintaa yläkouluikäisille suunnattuihin kertomuksiin.
– Ensi vuoden syksyllä meillä on neljä lasta yläkoulussa. Sitä palaa tällaisia tekstejä
käsitellessä mielessään sinne omaan yläasteaikaan ja siihen, millaista oli olla sen ikäinen.

Annika Hintsalalle kertomuskirja oli kolmas toimitettava laatuaan. Omasta elämästä löytyy samaistumispintaa yläkouluikäisille suunnattuihin kertomuksiin. – Ensi vuoden syksyllä meillä on neljä lasta yläkoulussa. Sitä palaa tällaisia tekstejä käsitellessä mielessään sinne omaan yläasteaikaan ja siihen, millaista oli olla sen ikäinen.

Anna Hintsala

Annika Hintsalalle kertomuskirja oli kolmas toimitettava laatuaan. Omasta
elämästä löytyy samaistumispintaa yläkouluikäisille suunnattuihin kertomuksiin.
– Ensi vuoden syksyllä meillä on neljä lasta yläkoulussa. Sitä palaa tällaisia tekstejä
käsitellessä mielessään sinne omaan yläasteaikaan ja siihen, millaista oli olla sen ikäinen.

Annika Hintsalalle kertomuskirja oli kolmas toimitettava laatuaan. Omasta elämästä löytyy samaistumispintaa yläkouluikäisille suunnattuihin kertomuksiin. – Ensi vuoden syksyllä meillä on neljä lasta yläkoulussa. Sitä palaa tällaisia tekstejä käsitellessä mielessään sinne omaan yläasteaikaan ja siihen, millaista oli olla sen ikäinen.

Anna Hintsala

Kertomukset omaa ajattelua avartamassa – Uusi kirja yläkouluikäisille

Mainos2.4.2025 15.00

Nuo­ret tart­tu­vat kir­joi­hin yhä har­vem­min. Kan­nat­taa­ko kir­jo­ja enää yli­pää­tään teh­dä? Edes­sä mon­ta ke­sää -ko­ko­el­man toi­mit­ta­ja An­ni­ka Hint­sa­lan vas­taus on kyl­lä. Lu­ke­mi­nen avar­taa ajat­te­lua.

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Kuva kirjoittajalta

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Kuva kirjoittajalta

Huomasitko oikovasi?

Ajattelun oikoreitit johtavat virheellisiin päätelmiin mediassa

Artikkelit2.4.2025 12.00

Su­rul­li­nen ta­ri­na kou­lu­kiu­sa­tuk­si tul­leen po­jan kuo­le­mas­ta le­vi­ää me­di­as­sa val­toi­me­naan, kun­nes sel­vi­ää, et­tä kyse on hui­jauk­ses­ta. Tie­tyn juo­ma­pul­lon myyn­ti rä­jäh­tää kä­siin, kun so­me­vai­kut­ta­jat ke­hu­vat sen yli­ver­tai­suut­ta. Len­to-on­net­to­muu­des­sa me­neh­ty­mi­nen tun­tuu suu­rem­mal­ta ris­kil­tä kuin au­ton al­le jää­mi­nen ar­ki­ses­ti tie­tä ylit­tä­es­sä. Pan­de­mi­an alus­sa ih­mi­set ryn­tää­vät kaup­poi­hin tyh­jen­tä­mään ves­sa­pa­pe­ri­hyl­lyt, vaik­ka jär­jel­lis­tä syy­tä pa­pe­rin lop­pu­mi­sel­le ei ole.

SRK:n arkisto

SRK:n arkisto

Miksi olet masentunut, sieluni?

Matkaevääksi2.4.2025 6.00

Ih­mi­sen elä­mään kuu­lu­vat ilo ja suru. Jo pie­nen lap­sen elä­mäs­sä van­hem­mat koh­taa­vat ai­dos­ti lap­sen tun­teet. Lap­si tar­vit­see van­hem­man sy­lin, kun suru on saa­nut hä­nes­sä si­jan. Pian mur­he häl­ve­nee tur­val­li­ses­sa sy­lis­sä ja van­hem­man loh­dut­ta­vien sa­no­jen kuu­los­sa.

Eero Kukko (vas.), Anni Jokelainen, Merja Saulamaa, Mari Anttila ja Jukka Palola suunnittelivat  Maitoisten opistokampuksen tulevaa toimintaa Jämsän Kr. Kansanopistolla.

Eero Kukko (vas.), Anni Jokelainen, Merja Saulamaa, Mari Anttila ja Jukka Palola suunnittelivat Maitoisten opistokampuksen tulevaa toimintaa Jämsän Kr. Kansanopistolla.

Iina Rentola

Eero Kukko (vas.), Anni Jokelainen, Merja Saulamaa, Mari Anttila ja Jukka Palola suunnittelivat  Maitoisten opistokampuksen tulevaa toimintaa Jämsän Kr. Kansanopistolla.

Eero Kukko (vas.), Anni Jokelainen, Merja Saulamaa, Mari Anttila ja Jukka Palola suunnittelivat Maitoisten opistokampuksen tulevaa toimintaa Jämsän Kr. Kansanopistolla.

Iina Rentola

Uutta rakennetaan yhteistyöllä

Uutiset1.4.2025 13.00

Jäm­sän Kr. Kan­sa­no­pis­tol­la pi­det­tiin 22. maa­lis­kuu­ta en­si ker­taa ta­paa­mi­nen, jos­sa suun­ni­tel­tiin Mai­tois­ten opis­to­kam­puk­sen toi­min­taa. Ko­kous­ta veti opis­to­kam­puk­sen tu­le­va pe­da­go­gi­nen reh­to­ri Ee­ro Kuk­ko. Tar­koi­tuk­se­na oli ava­ta opis­to­työn mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä ja ai­nut­laa­tui­suut­ta sekä suun­ni­tel­la tu­le­van lu­ku­vuo­den kul­kua.

SRK:n arkisto

SRK:n arkisto

Leipä on jokapäiväistä ravintoa

Sana sunnuntaiksi30.3.2025 7.00

Sekä ajal­li­nen et­tä hen­gel­li­nen lei­pä on Ju­ma­lan lah­jaa, ja hän­tä tu­lee niis­tä kiit­tää. Ruok­ki­mi­sih­me on yhä to­del­li­suut­ta.

Mika ja Ann-Mari Kinnunen tuntevat olevansa kotonaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Mika ja Ann-Mari Kinnunen tuntevat olevansa kotonaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Ritva Löppönen

Mika ja Ann-Mari Kinnunen tuntevat olevansa kotonaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Mika ja Ann-Mari Kinnunen tuntevat olevansa kotonaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Ritva Löppönen

Ann-Mari ja Mika Kinnunen ovat toisen polven siirtolaisia

Puhutaan maasta ja taivaasta29.3.2025 9.00

Mo­net muut­to­kuor­mat läh­ti­vät Suo­mes­ta 1960- ja 1970-lu­vuil­la Ruot­siin, jos­sa kai­vat­tiin työ­voi­maa. Mika ja Ann-Mari Kin­nu­nen Taa­lain­maan Bor­län­ges­tä ovat toi­sen pol­ven siir­to­lai­sia. Suo­ma­lai­suus on vah­va osa hei­dän iden­ti­teet­ti­ään.

Kämäräisen pieni tyttövauva pääsi mukaan talkoisiin, kun hänen äitinsä Miia Kämäräinen ja 
Mirjami  Hyväri siivosivat ja täydensivät lapsille tarkoitettujen seurakassien sisältöjä naistenillassa.

Kämäräisen pieni tyttövauva pääsi mukaan talkoisiin, kun hänen äitinsä Miia Kämäräinen ja Mirjami Hyväri siivosivat ja täydensivät lapsille tarkoitettujen seurakassien sisältöjä naistenillassa.

Kuvat: Saara Holappa

Kämäräisen pieni tyttövauva pääsi mukaan talkoisiin, kun hänen äitinsä Miia Kämäräinen ja 
Mirjami  Hyväri siivosivat ja täydensivät lapsille tarkoitettujen seurakassien sisältöjä naistenillassa.

Kämäräisen pieni tyttövauva pääsi mukaan talkoisiin, kun hänen äitinsä Miia Kämäräinen ja Mirjami Hyväri siivosivat ja täydensivät lapsille tarkoitettujen seurakassien sisältöjä naistenillassa.

Kuvat: Saara Holappa

Seurakassit pikkuvieraiden kuunteluapuna

Uutiset28.3.2025 9.45

Raa­hen rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä on lap­sia var­ten koot­tu val­miik­si puu­ha­vä­li­nei­tä si­säl­tä­viä seu­ra­kas­se­ja. Nii­den myö­tä las­ten ja van­hem­pien on hel­pom­pi rau­hoit­tua kuun­te­le­maan seu­rois­sa.

Valtteri Saukko

Valtteri Saukko

Kaipaus pyhälle matkalle

Matkaevääksi26.3.2025 10.00

Ke­vään ja ke­sän lä­hes­ty­es­sä mo­nen aja­tuk­set suun­tau­tu­vat tu­le­viin Su­vi­seu­roi­hin. Moni miet­tii, pää­see­kö su­vi­seu­ra­mat­kal­le.

Kevätseuroja vietettiin Marian ilmestyspäivänä Lohjan Rauhanyhdistyksen toimitalolla, 1990-luvulla remontoidussa vanhassa suojeluskuntatalossa.

Kevätseuroja vietettiin Marian ilmestyspäivänä Lohjan Rauhanyhdistyksen toimitalolla, 1990-luvulla remontoidussa vanhassa suojeluskuntatalossa.

Saara Liespuu

Kevätseuroja vietettiin Marian ilmestyspäivänä Lohjan Rauhanyhdistyksen toimitalolla, 1990-luvulla remontoidussa vanhassa suojeluskuntatalossa.

Kevätseuroja vietettiin Marian ilmestyspäivänä Lohjan Rauhanyhdistyksen toimitalolla, 1990-luvulla remontoidussa vanhassa suojeluskuntatalossa.

Saara Liespuu

Maria tyytyi Jumalan tahtoon – kevätseuroissa Lohjalla

Uutiset25.3.2025 9.00

Us­ko­vai­sen teh­tä­vä on ker­toa Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta ja saar­na­ta eh­doit­ta syn­nit an­teek­si niil­le, jot­ka tun­te­vat syn­ti­syy­ten­sä.

Espoon tuomiokirkko menee huhtikuun lopussa kiinni korjaustöiden ajaksi.

Espoon tuomiokirkko menee huhtikuun lopussa kiinni korjaustöiden ajaksi.

Jukka Granström. Espoon seurakuntien kuva-arkisto.

Espoon tuomiokirkko menee huhtikuun lopussa kiinni korjaustöiden ajaksi.

Espoon tuomiokirkko menee huhtikuun lopussa kiinni korjaustöiden ajaksi.

Jukka Granström. Espoon seurakuntien kuva-arkisto.

Espoon tuomiokirkossa alkaa pääsiäisen jälkeen kahden vuoden remontti

Uutiset24.3.2025 9.00

Es­poon tuo­mi­o­kirk­ko me­nee kor­jaus­ten ajak­si kiin­ni huh­ti­kuun lo­pus­sa. Es­poon seu­ra­kun­ta­yh­ty­män tie­dot­teen mu­kaan ta­voit­tee­na on saa­da kirk­ko kor­jat­tu­na ta­kai­sin käyt­töön pää­si­äi­sek­si 2027.