Tuovi ja Leo Väyrynen
Luukkaan evankeliumin toisessa luvussa olevan jouluevankeliumin kohokohta on enkelten laulu Betlehemin taivaalla: ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Sen jälkikaikua ovat suomalaiset joulurauhan julistukset. Niistä tunnetuin on jouluaattona radiosta kuultava ”Suomen Turku julistaa joulurauhan”.
Maamme kodeissa Turun joulurauhan julistus on aloittanut vanhastaan joulunvieton. Sen on lukenut Brinkkalan talon parvekkeelta Turun kaupungin viranhaltija tuomiokirkon kellon lyötyä 12. Vuodesta 1935 lukien se on radion välityksellä laajentunut joulunvieton alkumerkiksi koko maassa. Nykyisin sitä voi seurata internetistä ympäri maailmaa.
Ruotsin vallan aikana muissakin Suomen kaupungeissa julistettiin joulurauha. Nuo julistukset perustuivat keskiaikaisiin lakeihin. Joulurauhan julistaminen oli tuohon aikaan yleiseurooppalainen käytäntö. Ajan saatossa tapa tuntuu kadonneen muualta tyystin.
Keskiajalla turvattiin lailla koti-, kirkko-, nais- ja käräjärauha. Kirkkorauhaan kuului joulun ja muiden suurten kirkkopyhien rauhoittaminen. Joulurauha alkoi Tuomaan päivänä 21.12. ja kesti Nuutinpäivään, 13. tammikuuta asti. Tuona aikana tehdyt rikokset rangaistiin ankarammin kuin muulloin. Vain välttämättömät työt oli lupa toimittaa, kaupankäyntikin keskeytettiin joulurauhan ajaksi.
Joulurauhan julistamisen perinne säilyi paikoin senkin jälkeen, kun julistuksen juridinen merkitys oli poistunut. Lähes katkeamattomana perinne on jatkunut Turussa ja Raumalla. Uudelleen se otettiin käyttöön Torniossa vuonna 1946, Porvoossa 1950, Porissa 1961 ja Lappeenrannassa 1967. Naantalissa ja Uudessakaupungissa joulurauha julistetaan myös.
Joulurauhan julistamiseen on liittynyt laulua ja soittoa. Turussa Porilaisten marssi, Maamme-laulu ja virsi Jumala ompi linnamme tulivat mukaan 1900-luvun taitteessa. Ne ilmensivät isänmaallisuuden tunnetta ja vapauden kaipuuta. Suomi kuului tuolloin Venäjän keisarikuntaan, maatamme yritettiin venäläistää. Muissakin kaupungeissa kuorot ja soittokunnat ovat juhlistaneet joulurauhan julistamista. Porissa olivat aiemmin mukana jopa tiernapojat. Porissa on sytytetty samalla kaupungin joulukuusen valot. Torniossa on 1980-luvulta lukien sytytetty isokokoinen joulurauhan kynttilä, jonka paikallinen nuorkauppakamari on lahjoittanut.
Joulurauhanjulistusten sanamuodot ovat vaihdelleet. Kaikkien lähtökohta on sama: enkelien tervehdys kedon paimenille. Turun julistus toivottaa riemullista joulujuhlaa ja kehottaa viettämään juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella ja käyttäytymään hiljaisesti ja rauhallisesti. Joulurauhan rikkojat ovat syyllisiä ”raskauttavien asianhaarain vallitessa”. Tornion julistuksessa toivotaan, että joulun sanoma sytyttäisi ihmisten sydämet, lohduttaisi surevia, rohkaisisi kärsiviä ja antaisi kaikille uskoa ja luottamusta. Porin julistuksessa muistutetaan, että kukaan ei saa rikkoa lähimmäisen joulurauhaa.
Joulurauhan julistukset ovat olleet syntyaikansa tapoja ja katsomuksia peilaavia. Rauman julistuksen vanha sanamuoto lienee peräisin kuningatar Kristiinan ajalta 1600-luvulta. Se käsitti alkulauseen, neljä joulunviettoa säätelevää pykälää ja lopputoivotuksen. Alkulause kuulutti Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa, meidän armollisen Kuninkaamme ja Herramme puolesta kaupungin kaikille kunniallisille asuvaisille ”Jesuxen, meidän Wapahtajamme iloisen syndymä päivän ja joulun juhlan”. Sitten kaupungin esimiehet toivoivat, että kukin elää ”suuren ilon, puhtaan sydämen ja hyvän omantunnon kanssa” suhteessaan Jumalaan ja lähimmäisiin. Ensimmäinen pykälä liittyi entisaikaan voimassa olleeseen kirkossakäyntipakkoon. Mikään ei saanut tulla esteeksi sille, että ihmiset tulevat kirkkoon suurella ilolla ja jumalisuudella kiittämään ja ylistämään kaikkivaltiasta Jumalaa kaikista hänen hyvistä teoistaan ja erityisesti siitä, että hän antoi rakkaan Poikansa syntyä maailmaan lunastajaksemme.
Rauman julistuksen toinen pykälä kielsi oluen ja viinan myynnin jouluaikaan ja uhkasi kiellon rikkojia 40 markan sakolla. Viinaksiin tarkoitetut rahat tuli antaa ”vaivaisten ylöspitämisex” eli köyhäinhoitoon. Kolmas pykälä peräänkuulutti säädyllisiä elämäntapoja. Niistä piittaamattomia uhkasi sakko tai vankeus. Jouluaikana rangaistus oli kaksinkertainen. Sopimattomia olivat epätavalliset vaatteet, häpeälliset tanssit, luvattomat yöreissut ja muu paha meno kuten riekumiset, kiroilemiset, tappelut ja ampumiset.
Neljäs pykälä muistutti, että jokainen ”huonesansa valkiast visun vaarin pitä, ettei sen kautta yhtäkään vahinkoa tapahtuis”. Valkia tarkoitti tulta, jota pidettiin päreessä ja kynttilässä. Varoitus oli aiheellinen; kotien ja kirkkojen jouluoljet syttyivät herkästi. Helposti kävi kuin Jukolan veljeksille, joiden koti Impivaara paloi poroksi jouluyönä.
Rauman vanha julistus teroitti lopuksi jumalanpelkoa ja esivallan kunnioitusta. Se kehotti välttämään riitaa ja elämään iloisesti toinen toistensa kanssa. Ilo tuli muusta kuin ylensyömisestä. Joulun oikea viettäminen takasi sen, että ”Herra Jumala hyvästi siunaa meitä kaikissa edesottamisissamme ja antaa onnen ja menestyksen asioissamme”. ”Tämän kanssa teidät kaikki annetaan Jumalan varjeluksen alle ja toivotetaan iloista joulun juhlaa ja onnellista uutta vuotta Jumalalta, Kaikkivaltiaalta.”
Sopivia kehotuksia tämänkin ajan joulunviettäjille, eikö totta! Miten monessa kodissa viina ja muu sopimaton meno rikkovatkaan joulurauhan. Usein pahasta menosta joutuvat kärsimään eniten lapset.
Joulurauhanjulistukset uhkasivat rikkojia sakoilla ja vankeudella. Parempi lääke löytyy evankeliumista. Kun enkeli ilmoitti Betlehemin taivaalla ilosanoman Vapahtajan syntymästä, kedon paimenet omistivat siitä omantunnon rauhan ja tulivat iloisiksi. Jeesus syntyi julistamaan anteeksiantamuksen ja rauhan evankeliumia kaikille. Eikä hän vienyt rauhan evankeliumia taivaaseen, vaan uskoi sen julistamisen seuraajiensa tehtäväksi. Miten moni onkaan saanut tästä evankeliumista omistaa tunnonrauhan!
Meitä uskoa tunnustavia kristittyjä ei tarvitse uhata joulun aikana eikä muulloinkaan poliisilla eikä lain rangaistuksilla, koska olemme saaneet "sisäisen poliisin". Sisäinen poliisi on Jumalan sanaan sidottu ja evankeliumilla hoidettu omatunto. Puhtaan sydämen ja hyvän omantunnon merkitystä Rauman joulurauhan julistuskin tähdensi. Haluamme vaalia joulurauhaa ja sopua kaikkien ihmisten kanssa, ei rangaistuksen pelosta vaan vapaaehtoisesti.
Joululaulussa veisaamme: ”Vaikka vainen maailma myrskyisenä pauhaa, sydämemme levossa nauttii joulurauhaa.” Tätä rauhaa me kilvoituksen helteessä väsyneet saamme omistaa jälleen tänä joulun aikana Jumalan armovaltakunnassa uskomalla synnit ja kiusaukset anteeksi Joulun Lapsen, Jeesuksen, nimessä ja veressä. Samaa rauhaa rukoilemme kaikille, ei vähiten niille rakkaillemme, joiden tunnolta synti on saanut tuon rauhan riistää. Jumala on voimallinen vetämään heitä parannukseen.
"Jo, joulurauha, saavu, jää, nyt joka sydämeen, luo toivon, ilon lämmin sää maailman kylmyyteen. Vieraaksi saan nyt kuninkaan, et muutu, Herra, milloinkaan! Jo, joulurauha, saavu, jää, luo toivon lämmin sää."
Jumalan siunaamaa Joulua 2022 ja armorikasta Vuotta 2023!
Teksti on Oulun Kaukovainiolla asuvien Tuovi ja Leo Väyrysen joulukirje SRK:n henkilökunnalle 3. joulukuuta 2022. Kirje on julkaistu Päivämiehen verkkolehden vierasblogissa Väyrysten luvalla.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys