Juoksen kohti maalia

Meis­sä ih­mi­sis­sä vai­kut­taa si­säi­nen kil­pai­lu­viet­ti. Jo pie­net lap­set ot­ta­vat mit­taa toi­sis­taan mitä mo­nen­lai­sim­mis­sa asi­ois­sa. Ih­mi­sis­sä on myös ero­ja. Toi­set ovat kil­pai­lu­hen­ki­sem­piä kuin toi­set.

Herra on oikeuden Jumala

Olet­ko mie­les­tä­si oi­keu­den­mu­kai­nen? Ai­na? Yleen­sä? Ta­val­laan? Olo­suh­teet huo­mi­oi­den kyl­lä? Ke­nel­le? Ke­nen mit­ta­puul­la?

Jeesuksen kuninkuus on ikuista

Tänä ai­ka­na on moni kiin­nos­tu­nut omas­ta su­vus­taan ja juu­ris­taan. Su­ku­tut­ki­mus­ten te­ke­mi­nen on li­sään­ty­nyt mei­dän ai­ka­nam­me.

Ylimääräinen kuorma kannattaa riisua

Kris­ti­tyn elä­mää on usein ver­rat­tu mat­kaan. Se ei ole läh­tö­koh­tai­ses­ti pi­ka­mat­ka, vaan usein pit­kä ja vä­lil­lä ras­kaan­kin tun­toi­nen. On täy­sin sel­vää, et­tä pit­käl­lä kil­voi­tuk­sen mat­kal­la kaik­ki yli­mää­räi­nen kuor­ma kan­nat­taa jät­tää pois mat­kas­ta, mi­kä­li se vain suin­kin on mah­dol­lis­ta.

Koettelematonta uskoa ei ole

Ih­mi­sen elä­mään kuu­luu ko­et­te­le­muk­set, ha­lu­sim­me nii­tä tai em­me. Sel­lai­sia voi­vat ol­la esi­mer­kik­si oma sai­raus tai lä­hei­sen ih­mi­sen kuo­le­ma. Elä­män­koh­ta­lo­jen kes­kel­lä jou­dum­me py­säh­ty­mään ja ky­sy­mään: Mi­täs nyt? Kuin­ka pää­sen täs­tä eteen­päin?

On vain kaksi joukkoa

Tänä päi­vä­nä moni on huo­lis­saan vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta. Se tun­tuu hel­pos­ti pa­hal­ta, jos eri ta­val­la ajat­te­le­vat ei­vät ky­ke­ne ol­len­kaan tun­te­maan myö­tä­tun­toa toi­si­aan koh­taan. So­si­aa­li­sen me­di­an al­go­rit­mit an­ta­vat hel­pos­ti huo­mi­o­ta kaik­kein ra­di­kaa­leim­mil­le mie­li­pi­teil­le, mikä li­sää en­ti­ses­tään vas­tak­kai­na­set­te­lua. Jot­kut sa­noit­ta­vat mie­li­pi­tei­den ää­ri­päi­den vä­lis­sä asi­oi­ta, et­tei­vät ne ole niin mus­ta­val­koi­sia ja eh­dot­to­mia. Vas­tak­kai­na­set­te­luun hyvä lää­ke on kun­ni­oit­ta­va suh­tau­tu­mi­nen toi­seen ih­mi­seen.

Hyvä Paimen kutsuu takaisin

Pro­feet­ta Je­re­mia kir­joit­ti: ”Pa­lat­kaa ta­kai­sin, te luo­pu­neet lap­set!” sa­noo Her­ra. ”Minä otan tei­dät jäl­leen omik­se­ni. Minä ko­ko­an tei­dät kaik­ki ja tuon Sii­o­niin – vaik­ka tei­tä oli­si vain yk­si joka kau­pun­gis­sa ja kak­si joka kan­san kes­kel­lä.” (Jer. 3:14).

Taivaan häihin tarvitsee hääpuvun

Lap­sem­me vi­hit­tiin ke­säl­lä py­hään avi­o­liit­toon. Hää­juh­la oli ilo­juh­la. Juh­la­ti­la oli so­mis­tet­tu val­keil­la lii­noil­la, ja juh­la­vie­raat oli­vat pu­keu­tu­neet par­hai­siin juh­la­vaat­tei­siin. Mor­si­an oli kau­nis­tet­tu puh­taan­val­koi­sel­la hää­pu­vul­la.

Lupaus ja usko kuuluvat yhteen

Sa­dat­tu­han­net suo­ma­lai­set lot­to­a­vat vii­kot­tain. Ra­ha­pe­leis­sä hou­kut­taa lu­paus äk­ki­ri­kas­tu­mi­ses­ta. Pe­lei­hin osal­lis­tu­jat us­ko­vat, et­tä pää­voit­to toi­si kai­vat­tua on­nea ja hel­po­tus­ta elä­mään. Ra­ha­pe­lei­hin liit­ty­vä lu­paus on hou­kut­te­le­va, mut­ta vaa­ral­li­nen. Pal­kin­non voi saa­vut­taa vain voit­ta­ja, muut me­net­tä­vät sen min­kä ovat pe­laa­mi­seen si­joit­ta­neet. Hä­vin­neet pet­ty­vät, mut­ta loh­dut­tau­tu­vat usein us­ko­mal­la, et­tä seu­raa­val­la kier­rok­sel­la voit­to voi­si osua omal­le koh­dal­le. Näin ra­ha­pe­lit voi­vat van­gi­ta ih­mi­sen ja vie­dä on­nen si­jas­ta epä­toi­von ja ah­dis­tuk­sen kier­tee­seen.

Osaanko välittää uskon lapsilleni?

Tun­tuu­ko si­nus­ta äi­ti tai isä sil­tä, et­tä et osaa opet­taa lap­sil­le­si us­ko­na­si­oi­ta? Jo Raa­ma­tun tun­te­muk­se­si tun­tuu ohu­el­ta, mut­ta puut­tuu myös luon­te­via ti­lai­suuk­sia kään­tää kes­kus­te­lu us­koon. Pel­käät, et­tä lap­se­si jou­tu­vat huk­ka­teil­le, ulos us­kos­ta. Nämä ovat hy­vin ylei­siä tun­te­muk­sia. Edes mi­nul­le, pa­pil­le, joka olen opis­kel­lut tun­te­maan ja käyt­tä­mään Raa­mat­tua, ei ole kos­kaan ol­lut help­poa toi­mia ko­ti­pap­pi­na.