JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Rukouksen voima

26.11.2025 12.11

Juttua muokattu:

26.11. 12:26
2025112612263020251126121135

Ru­kous on yh­tey­den­pi­toa Ju­ma­lan kans­sa. Raa­ma­tus­sa ker­ro­taan mo­nin pai­koin ru­koi­le­mi­ses­ta ja sen tär­key­des­tä. Vii­me ai­koi­na myös oma suh­tau­tu­mi­se­ni ru­kouk­seen on nous­sut uu­del­la ta­val­la esiin.

Erää­nä päi­vä­nä seu­ra­kun­ta­neu­vos­tos­ta tut­tu iäk­kääm­pi ih­mi­nen lait­toi vies­tiä ja pyy­si hie­man apua. Hän oli sai­ras­tu­nut va­ka­vas­ti ja tar­vit­si pien­tä käy­tän­nön tu­kea ko­to­na. Me­nin hän­tä ta­paa­maan lau­an­tai­aa­mu­na. Var­si­nai­nen aut­ta­mi­sen tar­ve oli lo­pul­ta hy­vin pie­ni – hän oli­si luul­ta­vas­ti sel­vin­nyt sii­tä it­se­kin. Kun työ oli teh­ty, kes­kus­te­lim­me hä­nen sai­rau­des­taan ja sii­tä, mi­ten hän oli sen ko­ke­nut.

Yh­täk­kiä hän esit­ti ky­sy­myk­sen, jota en osan­nut odot­taa: "Et­te­kö te ru­koi­le ol­len­kaan?" Hän tie­si taus­ta­ni ja us­kon­va­kau­muk­se­ni, ja ky­sy­mys koh­dis­tui ni­me­no­maan sii­hen. Ko­e­tin va­ro­vai­ses­ti, kuin tun­nus­tel­len, vas­ta­ta, et­tä kyl­lä me ru­koi­lem­me. Me vain ajat­te­lem­me niin, et­tä ru­kous on ih­mi­sen ja Ju­ma­lan vä­li­nen asia — kun­nia ei kuu­lu meil­le, vaan yk­sin Ju­ma­lal­le.

Hän­tä kai­her­si eri­tyi­ses­ti se, et­tei hä­nen us­ko­vai­nen su­ku­lai­sen­sa ol­lut mai­nin­nut ru­koil­leen­sa hä­nen puo­les­taan. Sa­noin, et­tä ai­van var­mas­ti hän on ru­koil­lut. En roh­jen­nut ää­neen sa­noa sitä, min­kä si­sim­mäs­sä­ni tun­sin: hän on ru­koil­lut var­mas­ti myös sen puo­les­ta, et­tä sai­ras­tu­nut sai­si löy­tää sen pel­toon kät­ke­tyn aar­teen. Eh­kä hän ei vain ole näh­nyt tar­peel­li­sek­si mai­nos­taa ru­kouk­si­aan.

Läh­tö­het­kel­lä löy­sin vie­lä sa­no­ja ke­hot­ta­maan hän­tä kuun­te­le­maan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen net­ti­seu­ro­ja. Au­toon nous­tu­a­ni mie­leen pul­pah­ti­vat mo­net pa­rem­mat sa­na­va­lin­nat ja sa­no­mat­ta jää­neet asi­at. Oli pak­ko soit­taa muu­ta­mal­le ys­tä­väl­le, ja sain pur­kaa miel­tä­ni. He roh­kai­si­vat: sa­nat, jot­ka tuli sa­not­tua, oli­vat juu­ri ne, jot­ka Ju­ma­la oli sii­hen het­keen tar­koit­ta­nut.

Ju­ma­la on lu­van­nut kuul­la ru­kouk­sem­me. On­nek­si se ei ole kiin­ni sii­tä, kuin­ka tai­ta­vas­ti osaam­me muo­toil­la asi­am­me hä­nel­le. Hil­jai­nen huo­kaus­kin on kuin huu­to Ju­ma­lan puo­leen. Us­kon, et­tä tuos­sa­kin ti­lan­tees­sa se pie­ni, sa­na­ton huo­kaus nou­si hä­nen kor­viin­sa.

Su­vi­seu­rois­sa ru­koi­lem­me yh­des­sä esi­ru­kouk­sin eri­lais­ten elä­män ja us­kon haas­tei­den kes­kel­lä ole­vien ih­mis­ten puo­les­ta. Kun it­se ma­ka­sin teho-osas­tol­la, koin omal­la ta­val­la­ni, et­tä mi­nun ja per­hee­ni puo­les­ta ru­koil­tiin. Tun­sin, tai vais­to­sin, et­tä mei­tä muis­tet­tiin. Se kan­toi ja loh­dut­ti va­ka­van ti­lan­teen kes­kel­lä. Voin omal­ta koh­dal­ta­ni sa­noa, et­tä ru­kouk­ses­sa on voi­maa, ja vaik­ka asi­at me­ne­vät­kin Ju­ma­lan suun­ni­tel­mien mu­kai­ses­ti, esi­ru­kouk­sin voim­me kan­taa elä­män haas­teis­sa kul­ke­vaa si­sar­ta tai vel­jeä.

On sa­not­tu, et­tä isän­maan puo­les­ta ei lie­ne kos­kaan ru­koil­tu niin pal­jon kuin so­ta­vuo­si­na. Hä­däs­sä ih­mi­nen kään­tyy luon­nos­taan Ju­ma­lan puo­leen pyy­tä­mään apua. Raa­mat­tu kui­ten­kin ke­hot­taa mei­tä myös kiit­tä­mään Ju­ma­laa ru­kouk­sin niin ar­jen lah­jois­ta kuin niis­tä­kin het­kis­tä, jot­ka omat sil­mäm­me nä­ke­vät vain hä­mä­räs­ti.

Näis­tä kai­kis­ta lah­jois­ta us­ko on se kaik­kein suu­rin. Saam­me ru­koil­la sen­kin puo­les­ta, et­tä var­jel­tui­sim­me jo­kai­nen us­ko­mas­sa oma­koh­tai­ses­ti.

AnttiUljas
Olen ison perheen isä ja upseeri. Harrastan metsästystä, kalastusta ja kaikenlaista käsillä tekemistä. Luonto kaikkineen on minulle paikka rentoutua ja nauttia. Parhaillaan rakennan perheellemme uutta kotia. Palautetta ja viestiä saa laittaa osoitteeseen uljasa(a)yahoo.com.
26.11.2025

Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Ilm. 21:1

Viikon kysymys