JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Lähetysmatkamuistoja Ruotsista

18.4.2024 8.50

Juttua muokattu:

16.4. 12:46
2024041612465520240418085000

Pert­ti Kaut­to

Olen jäl­leen tul­lut tut­tuun seu­ra­paik­kaan Ruot­sis­sa. Odo­tan seu­ro­jen al­ka­mis­ta ja pie­ni jän­ni­tys­kin on, mi­ten saan taas toi­sel­la ko­ti­mai­sel­la pu­heen luis­ta­maan. Seu­rai­sän­tä kuu­lut­taa seu­rat al­ka­vak­si en­sin ruot­sik­si, sit­ten suo­mek­si. Lau­lun lop­pu­puo­lel­la läh­den tul­kin kans­sa sa­lin eteen pöy­dän taak­se. Ris­tin kä­te­ni ja pyy­dän: "Au­ta, Isä, täl­lä­kin ker­taa." Tulk­ki ky­syy Raa­ma­tun teks­ti­koh­dan. Sit­ten aloi­tam­me ja hil­jen­nym­me al­ku­ru­kouk­seen: ”Kära Him­mels­ke Fa­der...”

Seu­ra­sa­li on lä­hes täyn­nä. Lap­sia is­tuu ai­van etum­mai­sis­sa ri­veis­sä. Huo­maan, et­tä kuu­li­jat seu­raa­vat hy­vin tar­kas­ti mi­nua. Eh­kä he hiu­kan jän­nit­tä­vät, mi­ten ruot­sin kie­le­ni su­juu. Näen mo­nia tut­tu­ja kas­vo­ja va­ki­o­pai­koil­laan. Pää­sen pu­heen lop­pu­puo­lel­le ja tar­jo­an evan­ke­liu­mia. Kä­siä nou­see, siu­naan. Sit­ten lii­ku­tun, kun mo­net pie­net kä­det nou­se­vat edes­sä­ni pyy­tä­mään siu­naus­ta. Siu­naan kyy­ne­leet sil­mis­sä: ”I Jesu namn och blod är al­la syn­der­na för­låt­na.” Tätä niin har­voin enää ta­paan ko­ti­sii­o­nis­sa­ni.

Tulk­ki on py­sy­nyt eri­no­mai­ses­ti kyy­dis­sä. Se ei ole help­po teh­tä­vä. Ju­ma­la aut­toi täl­lä­kin ker­ral­la.

Kun läh­den lä­he­tys­mat­kal­le, val­mis­tau­dun teks­te­jä lu­ke­mal­la ruot­sin­kie­li­ses­tä Raa­ma­tus­ta ja var­mis­te­len, et­tä ta­va­rat ovat pa­kat­tu­na, len­to­li­put tu­los­tet­tu­na pa­pe­ri­se­na ja niin edel­leen. Mie­leen tu­lee myös eri seu­ra­pai­kois­sa en­nen ta­paa­mi­a­ni ih­mi­siä: Mitä heil­le kuu­luu? Ta­va­taan­ko­han vie­lä?

Niin sa­no­tun pit­kän lä­he­tys­mat­kan (9 päi­vää) aloi­tus­paik­ka on ol­lut useim­mi­ten Tuk­hol­ma. Ar­lan­dan kent­tä on laa­ja, ja siel­lä voi hel­pos­ti jou­tua ek­syk­siin. On käy­nyt niin­kin, et­tä en ole heti ta­van­nut nou­ta­jaa. Sik­si yh­teys­hen­ki­lön pu­he­lin­nu­me­ro on tär­keä. Ker­ran kun tu­lin yk­sin, en tun­te­nut nou­ta­jaa­ni. Hän oli kat­so­nut tu­lo­ai­ka­ni vää­rin, ja sii­nä vä­hän ih­met­te­lin, et­tä mi­ten­käs nyt. Seu­ra­sin hal­lis­sa ih­mi­siä ja kiin­ni­tin huo­mi­o­ni van­hem­paan nai­sih­mi­seen, joka ikään kuin et­si jo­tain. Me­nin hä­nen lä­hel­leen ja sa­noin suo­mek­si jo­ten­kin, et­tä et­sit­kö pu­hu­jaa. No, hän se ha­ki­ja­ni oli. Kan­nat­taa va­rau­tua kär­si­väl­li­syy­del­lä. Tuk­hol­ma on iso kau­pun­ki ja Ruot­si iso maa.

Ker­ran odot­te­lin vel­jen kans­sa Ar­lan­das­sa. Tar­koi­tus oli jat­kaa ju­nal­la mat­kaa. Ase­ma­lai­tu­ri on siel­lä al­haal­la, ku­ten ny­kyi­sin Van­taal­la­kin. Ih­met­te­lim­me ai­kam­me ja sit­ten me­nin ky­sy­mään, et­tä mi­ten sin­ne ase­ma­lai­tu­ril­le pää­see, kun sii­nä on port­ti. Mi­ten sen saa au­ki? Nuo­ri vir­kai­li­ja­tyt­tö sa­noi mi­nul­le: ”Tit­ta på mina ögon.” No mi­nä­hän kat­soin. Mut­ta en heti älyn­nyt, et­tä ei niil­lä ol­lut­kaan mi­tään ii­rik­sen tai kas­von tun­nis­tus­ta. Tyt­tö hui­ja­si mi­nua, svensk hu­mör. Mut­ta sel­vit­tiin sii­tä­kin.

Tuk­hol­mas­sa pi­de­tään seu­rat usein Fins­ka Kyr­ka­nis­sa sii­nä Ku­nin­kaan­lin­naa vas­ta­pää­tä. Siel­lä kan­nat­taa pu­hu­jan ol­la nöy­rä, kun nou­see saar­nas­tuo­liin, et­tei lyö pää­tään ovi­au­kon ylä­ka­ma­naan. Mat­ka jat­kuu ta­val­li­ses­ti Bo­rå­siin Ete­lä-Ruot­siin. Sii­nä saa is­tua tar­peek­seen niin bus­sis­sa kuin ju­nas­sa, kum­mal­la nyt mat­kus­taa­kin. Omat eväät on syy­tä va­ra­ta mu­kaan. Py­säh­dyk­sien ai­ka­na ei eh­di mi­hin­kään, ja kun bus­si läh­tee aa­mu­var­hai­sel­la, ei­vät ki­os­kit tai muut sel­lai­set ole vie­lä au­ki. Ker­ran is­tuim­me vel­jen kans­sa kui­vin suin koko pit­kän mat­kan.

Ca­ro­li för­sam­lings­hem on tul­lut tu­tuk­si pie­nen us­ko­vien jou­kon seu­ra­paik­ka­na. Ai­em­min seu­rat pi­det­tiin Ruot­sin suo­ma­lais­ten Olo­ti­la-ni­mi­ses­sä koh­taa­mis­pai­kas­sa sii­nä lä­hel­lä. Us­kon si­sa­ret ja vel­jet ot­ta­vat ai­na läm­pi­mäs­ti vas­taan. Siel­lä on edel­leen Ju­ma­lan pie­ni pel­to­pa­la. Ker­ran Bo­rå­sin ma­joit­ta­jam­me vei­vät mei­dät Tra­ne­mo­hon. Siel­lä asui omas­sa asun­nos­saan noin 90-vuo­ti­as pir­teä van­hus. Pi­dim­me seu­rat, ja ma­joit­ta­jam­me tar­jo­si seu­ra­kah­vit.

Mat­ka jat­kuu Bo­rå­sis­ta joko Mo­ta­laan tai Es­kils­tu­naan. Mo­ta­las­sa ha­lu­sin käy­dä rak­kaan ja mei­tä mat­ka­mie­hiä pal­jon pal­vel­leen Pau­li-vel­jen hau­dal­la. Hän on pääs­syt pe­ril­le. Es­kils­tu­nas­sa olem­me ma­joit­tu­neet usein Hjal­mars­so­neil­la kau­niis­sa, it­se teh­dys­sä hir­si­ta­los­sa.

Seu­ro­jen ja yö­py­mi­sen jäl­keen mat­ka­taan Taa­lain­maal­le. Ker­ran aja­es­sam­me, oli­si­ko ol­lut Jön­kö­pin­gin vai­heil­la, Tais­to-veli sa­noi, et­tä käy­dään ter­veh­ti­mäs­sä van­haa us­kon­si­sar­ta van­hain­ko­dis­sa. Löy­sim­me hä­net ja pi­dim­me seu­rat hä­nen huo­nees­saan. Ei mei­tä ol­lut kuin kol­me ja Va­pah­ta­jam­me nel­jän­te­nä. Mi­nua on pu­hu­tel­lut täl­lai­nen sy­dä­men rak­kau­des­ta läh­te­vä huo­len­pi­to.

Taa­lain­maal­la on­kin enem­män us­ko­vai­sia, ja pal­jon lap­sia ja nuo­ria. Mo­net muis­tot ovat ri­kas­tut­ta­neet elä­mää­ni Taa­lain­maal­la. Jos oi­kein hy­vin on käy­nyt, on pääs­syt loh­ta sa­vus­ta­maan ja sau­no­maan Ma­tin mö­kil­le Tans­se­nil­le. Myös kes­kus­te­lut vel­jien kans­sa ovat an­ta­neet pal­jon.

Usein olen mat­kus­ta­nut Ruot­sis­sa seu­ra­paik­ka­vä­lit jon­kun Ruot­sin pu­hu­ja­vel­jen au­tos­sa. Sii­nä kun ol­laan usei­ta tun­te­ja yh­des­sä, on pääs­syt tun­te­maan vel­jeä na­pin al­ta­kin ja toi­sin päin myös. Sa­mas­sa us­kos­sa ja hen­ges­sä teem­me mat­kaa. Yk­si mat­ka­vel­jis­tä­ni on jo siir­ty­nyt us­kos­ta nä­ke­mi­seen.

Ruot­sin lä­he­tys­mat­kat ovat ha­jal­laan asu­vien Ju­ma­lan las­ten ruok­ki­mis­ta elä­väl­lä Ju­ma­lan sa­nal­la. Me em­me tie­dä Ju­ma­lan aja­tuk­sia. Hän et­sii vie­lä sitä yh­tä­kin ka­don­nut­ta lam­mas­ta val­ta­kun­taan­sa.

Lähetystyössä
SRK tekee lähetystyötä kotimaassa ja ulkomailla. Työ sisältää lähetysmatkoja, paikallisen toiminnan tukemista sekä humanitaarista avustustoimintaa lähetystyön kohdemaissa. Tässä blogissa muun muassa puhujat, tulkit ja seuravieraat kertovat kokemuksiaan lähetystyöstä.Voit antaa palautetta tai kertoa toiveita tähän blogiin liittyen osoitteeseen lahetystyo@srk.fi. Kuva: Kalevi Niemikorpi
Lähetystyössä

Kotiehtoollinen Lomessa

12.9.2024 12.50
Lähetystyössä

Syntien anteeksianto täytti kylän rauhalla

14.8.2024 14.00
Lähetystyössä
18.4.2024 8.50
Lähetystyössä

Lähetysseuramatka Gambiaan antoi monenlaisia kokemuksia

26.3.2024 7.00
Lähetystyössä

Jumalan työtä oppimassa Sierra Leonessa

27.12.2023 6.00
Lähetystyössä

"Yksi asia oli muuttumaton: Pyhä Henki" – Tulkkina lähetysmatkalla Ecuadorissa

18.12.2023 6.00
Lähetystyössä

Evankeliumia slummissa

25.8.2022 12.00
Lähetystyössä

Ajatuksia humanitaarisesta avusta

15.6.2022 7.00
Lähetystyössä

Tavataanhan taivaassa?

12.12.2021 6.00
Lähetystyössä

Sanan siemenen kylväjät

28.8.2021 7.00
Lähetystyössä

Sanan kylvöä kaukomailla

22.8.2021 7.05
Lähetystyössä

Lähetysmatka koronan varjossa – SRK:n lähetystyötä Venäjällä 30 vuotta

5.4.2020 6.30
Lähetystyössä

Seurat teeplantaasilla

7.3.2020 6.45
Lähetystyössä

Joululeirillä Sveitsissä

20.12.2019 6.44
Lähetystyössä

Evankeliumia eri kielillä Kenian lähetysmatkalla

18.11.2019 13.17
Lähetystyössä

Porvoossa kuultiin Raamatun ihmeistä

12.11.2019 6.06
Lähetystyössä

Kenia, maa siellä kaukana päiväntasaajalla

29.7.2019 6.46
Lähetystyössä

Terveisiä tulkkikopista

16.7.2019 8.15
Lähetystyössä

Seurapoluilla Länsi-Afrikassa

3.7.2019 6.47
Lähetystyössä

Lähetystyön ja humanitaarisen avun infopiste Suviseuroissa

15.6.2019 6.35
Lähetystyössä

Valgus mu teel - Valo minun matkallani

20.5.2019 6.40
Lähetystyössä

Lähimmäisenrakkautta Gambiassa

18.5.2019 6.20
Lähetystyössä

Ketä tästä käy kiittäminen?

30.4.2019 9.29
Lähetystyössä

Entre Amigos

24.3.2019 6.47
Lähetystyössä

Kokemuksia jakamassa

2.3.2019 6.42
Lähetystyössä

Yllytetään niitä uskomaan!

23.1.2019 6.03
Lähetystyössä

Matka Zürichiin

13.11.2018 6.35
Lähetystyössä

Itsestäänselvyydet muuttuivat lahjoiksi

1.11.2018 6.54
Lähetystyössä

Seuramatkalla Pietarissa ja Pihkovassa – Jumala antaa kasvun

22.9.2018 6.17
Lähetystyössä

Lähetysmatkalla Guineassa

16.8.2018 6.29
Lähetystyössä

Säpinää Suviseurojen humanitaarisen avun infopisteellä

8.7.2018 7.31
Lähetystyössä

Kalamiesten toiveikkuutta

30.6.2018 6.32
Lähetystyössä

Tulkkina Venäjän lähetystyössä

31.5.2018 6.22
Lähetystyössä

Kohtaamisia Keniassa

22.5.2018 6.48
Lähetystyössä

Kokemuksia kotimaan kaksikielisestä lähetystyöstä

25.3.2018 6.45
Lähetystyössä

Elämän leipää murtamassa

20.2.2018 6.23
Lähetystyössä

Ystävällisyyttä ja yhteydentunnetta

22.1.2018 6.58
15.10.2024

Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää. 5 Moos. 31:8

Viikon kysymys