Teksti: Martin Pylvainen, käännös: Sirkka-Liisa Leinonen
Martin Pylvainen
"Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kastelevat maan, joka hedelmöityy ja versoo ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän" (Jes. 55:10).
Keniassa on sadekausi. Juha Airas, vaimoni Sandra ja minä kuulimme nämä sanat usein, kun olimme lähetysmatkalla Keniassa huhtikuun loppupuolella 2023. Keniassa on kaksi sadekautta. Pitempi kestää maaliskuun puolivälistä toukokuuhun ja lyhyempi osuu marras-joulukuulle. Kenian maatalous on 98-prosenttisesti riippuvaista sateista. Viime vuosina sadekaudet eivät ole olleet yhtä säännöllisiä kuin aina ennen ja viljelijöillä on ollut haasteita kylvöaikataulujen kanssa.
Kun olimme ensimmäistä iltaa Mombasassa, sade ropisi jatkuvana taustaäänenä ja intialaiset häirikkövarikset metelöivät hotellin ikkunan ulkopuolella. Seuraavana päivänä eli lauantaina ajelimme pitkin tulvivia katuja. Kannoimme kenkiämme kädessä, kun kahlasimme mutaisessa vedessä viimeiset metrit erään kodin sisäänkäynnille. Sisällä talon väki ja vieraat riemastuivat, kun olimme päässeet tulemaan. Mombasa on Kenian uudehkoja lähetyskohteita. Täällä kylvetyt uskon siemenet ovat versoneet ja tarvitsevat tarhurin hoivaa. Sen aamun pyhäkoulun tekstiksi olin valinnut Markuksen evankeliumin toisen luvun, joka kertoo, kuinka halvaantunut mies laskettiin katon läpi Jeesuksen eteen. Meille kaikille kävi selväksi, ettei myöskään sade voinut estää Jumalan sanaa tekemästä työtään.
Kwue mar Nyasaye tarkoittaa luon kielellä ’Jumalan terve’. Luon kieltä puhutaan Siayan alueella läntisessä Keniassa. Maanantaiaamuna lensimme Mombasasta Kisumuun. Ensimmäisessä pysähdyspaikassamme saimme kumisaappaat, joilla kävelimme seurapaikalle. Bluetooth-kuoron säestyksellä lauloimme Amerikan laulukirjasta laulut 175 ja 202. Muistin, että nämä laulut laulettiin eräässä kodissa jo edellisellä Kenian-matkallani, ja ne saivat nyt oloni tuntumaan kotoisalta. Seurojen jälkeen keskustelimme läsnäolijoille mieleisimmistä Raamatun kohdista. Isäntämme James kertoi pitävänsä eniten tuhlaajapoikavertauksesta ja Jobin tarinasta. Moni muukin tällä matkalla tapaamistamme ihmisistä kertoi samastuneensa henkilökohtaisesti Jobin kohtaloon.
"…niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän" (Jes. 55:11).
Martin Pylvainen
Keskiviikkoaamuna matkasimme Gobeihin. Se oli tuttu paikka, sillä Sandra ja minä olimme olleet seuroissa tuossa samassa kodissa jo vuonna 2019. Kun pysäköimme autoamme, viereisestä talosta tuli Jonah-niminen mies kysymään, olimmeko eksyksissä. Kenialaiset matkakumppanimme eivät olisi tarvinneet opastusta, mutta seurasivat miestä kuuliaisesti maissipellon poikki seurataloon. Mies teki jo lähtöä takaisin, mutta päätti kutsun saatuaan jäädä seuroihin. Pihalla mangopuun alla pidin pyhäkoulun Danielista leijonien luolassa, ja Juha puhui saarnassaan Saulin kääntymisestä. Paikalliset uskovaiset lauloivat meille hartaan ja kauniin luonkielisen laulun, jonka sanat perustuivat Psalmiin 23. Sen jälkeen Jonah nousi ja sanoi, että hän oli kuullut puheissamme nöyryyden äänen. Hänen mukaansa emme olleet puhuneet äänekkäästi ja vaativaan sävyyn. Jatkoimme keskustelua, ja hän otti vastaan syntien anteeksiantamuksen siunauksen. Jumala oli kutsunut taas yhden ihmisen valtakuntaansa. Hän oli onnellinen kuullessaan, että hänkin oli nyt osallinen kuninkaallisesta pappeudesta.
Sitten olemme viimeisessä seurapaikassamme. Athi River on erään yhtiön omistama asuinalue Nairobin lähistöllä. Seison ahtaasti pienen sohvan ja kahvipöydän välissä. Edessäni on kolme tuoliriviä, joissa kussakin kuusi tuolia, ja ne täyttävät leveyssunnassa koko huoneen. Lisää ihmisiä istuu sivummalla oven vieressä. Seitsemän lasta istuu pöydän takana minua vastapäätä. Sade rämisyttää äänekkäästi peltikattoa. Opetan taas siitä, kuinka Jumala lähettää evankeliumin viestiä vievät uskovaiset varjelemaan hänen lapsensa uskomassa aivan kuten enkeli varjeli Danielia. Juha puhuu Matteuksen evankeliumista (27:50–54) eli siitä, miksi Kristuksen täytyi kuolla. Hänen puheensa aikana tulee lisää seuravieraita. Koppaan yhden pikkupojan syliini, jotta vasta tulleet vieraat mahtuvat istumaan.
Seurojen jälkeen syömme herkullisen aterian ugalia, riisiä, kassavaa, naudanlihamuhennosta ja keitettyjä vihanneksia. Kenialaisten lempijuoma on maitotee, ja sitä tarjotaan seurojen jälkeenkin. Ensimmäisen kerran tarjolla on myös korillinen limsaa. Ja nyt kun sade on laantunut, pihalla käydään useita keskusteluja. Naapurin mies kuuntelee myönteisellä mielellä, mutta Jumalan sana ei vielä avaudu hänelle. Eräs nuorehko naapuri näyttää kaipailevan vain ajallista apua. Frederick, uskovainen nuorimies, on tuonut ystävänsä Jonathanin seuroihin. Jonathan haluaa uskoa. Pian automme taas liukastelee ylös ruohikkoista rinnettä, kun lähdemme seuratalosta. Seuramatkamme alkaa olla ohi.
Martin Pylvainen
Viimeisten kahdeksan päivän aikana seuroissa on käynyt yli 500 aikuista ja lasta. Paljon uskon siementä on kylvetty Keniassa yli 20 viime vuoden aikana. Nyt on taas ollut sadekausi. Rukoilemme, että Jumala antaisi kasvun.
Juttuun on lisätty kuvia.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Värityskirja kukkien ja perhosten ystäville. Värityskirjan paperi on hieman paksumpaa, joten väritystä voi kokeilla erilaisilla tekniikoilla.