Meillä saunotaan ahkerasti. Voisi sanoa, että melkein joka päivä. Joskus viikonloppuisin on jopa aamusauna, ja jos olen kipeänä, saatan helpottaa oloani saunomalla pitkin päivää. Asensin puukiukaan kylkeen 40 litran vesisäiliön, jossa kylpyvesi lämpiää kätevästi samalla kun kiuaskin. Jääkylmä porakaivovesi on isossa saavissa saunan lauteilla. Sieltä napulla kaadan vettä päälle aina välillä saunomisen aikana. Kylmän ja kuuman vaihtelu antaa mielelle ja keholle uskomattoman hyvän olon tunteen. Sillä on tutkimuksen mukaan terveyttä edistävä ja aineenvaihduntaa parantava vaikutus. Meidän kokoisella perheellä sähkön kulutus pieneni vuodessa tuhansia kilowatteja pelkän kiuassäiliön asennuksen ansiosta.
Uusimme vasta saunan lauteet. Lapset olivat siinäkin kaverina. Yksi hioi koneella kuusilankkuja, toinen öljysi perässä. Kolmas kantoi vanhoja lauteita ulos. Neljän tunnin puuhastelun jälkeen sauna oli lämpiämässä ja uusien lauteiden tuoksu täytti alakerran. Jokaisella oli hymy huulilla ja halu käydä testaamassa uusia lauteita.
Saunan lämmittäjinä toimivat yleensä lapsemme, milloin kukakin. Joskus sauna on tiptopkunnossa: puissa aseteltu päädyt samaan tasoon, lattia lakaistu, joskus jopa jynssätty juuriharjalla ja mäntysuovalla kiiltäväksi. Olemme saaneet saunassa ihastella lasten luovuutta ja meidän vanhempien huomioimista. Tänään mennessäni saunomaan hämmästyin taas kerran ja huudahdin tahtomattani. Katseeni osui saunan oven avatessani kylmävesisaaviin, jossa kellui jotain merkillistä. Saavi oli täytetty jääpaloilla, jotta vesi olisi varmasti tarpeeksi kylmää meille vanhemmille. Hymyilytti koko saunomisen ajan, ja olihan se jääpalavesi kyllä ehdottomasti aivan mahtava kokemus. Mitäköhän keksivät seuraavalla kerralla, mietin. Saunan jälkeen yläkerrassa hymyilevä poika kyseli sohvalla makoillen: "No, isi, oliko tarpeeksi kylmää vettä?" "Oli kyllä parasta mitä olen tähän mennessä kokenut", vastasin. Meitä molempia nauratti, yllätyksen tekijää ja yllätyksen saajaa.
Lapset huomioivat meitä muutenkin milloin mitenkin. Auttavat ja huolehtivat. Vasta äskettäin seuroista kotiin tultuaan vanhimmat lapsemme olivat tehneet hampurilaiset herkkupöytineen. Olivat tehneet itse pihvit, paistaneet kananmunat, hakeneet salaatit kasvimaalta, lisukkeina oli paprikat, sipulit ja kastikkeet. Mahtava ruuan tuoksu leijaili vastaan ulko-oven aukaistuamme. Hymyilevät tytöt istuivat valmiiksi katetussa pöydässä kynttilän lepattaessa pöydällä. Talo oli järjestelty ja siivottu, Siionin laulut kuului cd-levyltä. Olipa mukava lopettaa viikko hymyillen koko perheellä.
Tuokin ilon tunne on vieläkin sydämessäni. Välittäminen ja rakkaus oli käsin kosketeltavaa: Meistä välitetään ja meitä arvostetaan. Meitä kunnioitetaan ja meitä kannetaan. Muistaisinpa itsekin tehdä noita tekoja lapsilleni ja huomioida myös lähimmäisiäni. Tuollaiset teot tuovat iloa koko taloon ja sen jokaisen asukkaan sydämeen. Kiitos teille, lapsikullat, kiitos kaikesta huomiosta ja avusta, jota olette antaneet! Kiitos ajatuksista ja rukouksista, joita olette meidän puolesta lausuneet. Voi, jospa olisin itsekin joskus teidänlaisenne!
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys