JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Puhutaan maasta ja taivaasta

Odotuksia on, mutta stressiä ei juurikaan

Puhutaan maasta ja taivaasta
18.10.2024 7.00

Juttua muokattu:

15.10. 12:49
2024101512493320241018070000
Iida Hartikainen on uunituore joensuulainen. Opiskeluelämä uudessa kotikaupungissa on lähtenyt hyvin käyntiin.

Iida Hartikainen on uunituore joensuulainen. Opiskeluelämä uudessa kotikaupungissa on lähtenyt hyvin käyntiin.

Haastateltavalta

Iida Hartikainen on uunituore joensuulainen. Opiskeluelämä uudessa kotikaupungissa on lähtenyt hyvin käyntiin.

Iida Hartikainen on uunituore joensuulainen. Opiskeluelämä uudessa kotikaupungissa on lähtenyt hyvin käyntiin.

Haastateltavalta

Eli­na Pel­to­maa

Ysi­luo­kan jäl­keen oli opis­to­vuo­si. Kir­joi­tus­ten pää­tyt­tyä sit­ten muut­to Ah­ve­nan­maal­le ke­sä­töi­hin. Nii­den jäl­keen vä­li­las­ku ko­tiin Naan­ta­liin ja elo­kuus­sa, rei­lu kuu­kau­si sit­ten, kimp­su­jen ja kamp­su­jen kans­sa Suo­men toi­sel­le lai­dal­le. Ii­da Har­ti­kai­nen, 20, on siis uu­ni­tuo­re jo­en­suu­lai­nen ja on­nel­li­nen sel­lai­nen.

Poh­jois-Kar­ja­lan mai­se­mat oli­vat Har­ti­kai­sel­le mel­ko uu­sia.

– Tuol­ta me­ren ran­nal­ta kun läh­tee ja tän­ne saa­puu, on ai­ka eri­lais­ta. Vä­li­mat­ka on pit­kä, mut­ta mi­nul­le se ei ole mi­kään on­gel­ma, tyk­kään mat­kus­taa, hän ker­too.

Har­ti­kai­nen on aloit­ta­nut Jo­en­suun kon­ser­va­to­ri­ol­la pari vuot­ta kes­tä­vät viu­lun­soi­ton opin­not.

– Mu­sii­kin opis­ke­le­mi­nen on eh­dot­to­mas­ti yh­den haa­veen to­teut­ta­mis­ta. Mui­ta­kin suun­ni­tel­mia on, ku­ten psy­ko­lo­gi­an ala. Mut­ta oi­ke­as­taan ha­lu­ai­sin löy­tää mui­ta­kin vaih­to­eh­to­ja, se oli­si ki­vaa, hän pyö­rit­te­lee.

– Mul­la on ol­lut tääl­lä unel­mai­nen al­ku, ai­van iha­naa, sa­noo Har­ti­kai­nen.

Hän on ko­ke­nut, et­tä on ol­lut help­po aloit­taa uut­ta vai­het­ta, opis­ke­lu­e­lä­mää, kun pää­si muut­ta­maan en­tuu­des­taan tu­tun ka­ve­rin kans­sa kimp­pa­kämp­pään.

– Ka­ve­ri oli ol­lut tääl­lä jo vuo­den ja on sit­ten osan­nut tu­tus­tut­taa mi­nut uu­siin paik­koi­hin ja ol­lut link­ki­nä so­si­aa­li­seen elä­mään myös. Tääl­lä muu­ten asuu yk­si serk­ku­kin.

Har­ti­kai­nen on eh­ti­nyt tu­tus­tua jo mo­niin ih­mi­siin. Hän osa­si­kin odot­taa, et­tä alus­sa tu­lee val­ta­vas­ti uu­sia tut­ta­vuuk­sia ja koh­taa­mi­sia.

– Yl­lät­tä­vän vä­hän se on vä­syt­tä­nyt. Luu­len, et­tä hen­ki­ses­ti osa­sin va­rau­tua sii­hen, et­tä alus­sa sitä ha­lu­aa ja pi­tää ko­kea tämä vai­he, ku­vai­lee Har­ti­kai­nen.

Hän tie­dos­taa, et­tä täy­tyy myös ol­la omat ra­jat ja omaa ai­kaa.

– It­sel­le jou­dun vä­lil­lä muis­tut­ta­maan, et­tä joka viik­ko on vie­tet­tä­vä rau­hal­li­sia il­to­ja ihan omal­la asun­nol­la.

Mil­lai­sia aja­tuk­sia Ii­da Har­ti­kai­sel­la liit­tyy omaan asun­toon aset­tu­mi­seen? Koko jut­tu on lu­et­ta­vis­sa Päi­vä­mie­hen print­ti­ver­si­os­ta nro 42.