JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Jumala tuntee ihmisen

Sana sunnuntaiksi
6.10.2024 7.00

Juttua muokattu:

30.9. 12:52
2024093012521920241006070000

H.H.

H.H.

Har­ri Hy­vä­ri

Evan­ke­liu­min voi­mal­la ih­mi­nen pää­see tä­nä­kin päi­vä­nä Ju­ma­lan lap­sek­si ja säi­lyy hä­nen lap­se­naan pe­ril­le saak­ka.

Jee­suk­sen ai­ka­na oli ih­mi­siä, jot­ka us­koi­vat, et­tä Jee­sus oli hei­dän Va­pah­ta­jan­sa, Ju­ma­lan poi­ka. Tu­le­van sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tin alus­sa ker­ro­taan, et­tä jot­kut ih­mi­set sa­noi­vat Jee­suk­sen ope­tus­ta kuul­les­saan: ”Tä­män täy­tyy ol­la se pro­feet­ta” (Joh. 7:40). He oli­vat kuul­leet, kuin­ka Jee­sus opet­ti: ”Jos jon­kun on jano, tul­koon mi­nun luok­se­ni ja juo­koon! Joka us­koo mi­nuun, ’hä­nen si­sim­mäs­tään kum­pu­a­vat elä­vän ve­den vir­rat’, niin kuin kir­joi­tuk­sis­sa sa­no­taan.” (Joh. 7:37–38.)

Jee­sus oli se lu­vat­tu va­pah­ta­ja, jos­ta pro­fee­tat oli­vat ai­koi­naan en­nus­ta­neet. Us­kon kaut­ta ih­mi­set nä­ki­vät tä­män to­dek­si.

Jee­sus­ta epäil­tiin

Jee­suk­sen ai­ka­na oli myös pal­jon nii­tä, jot­ka ei­vät us­ko­neet hä­neen. He epäi­li­vät Jee­suk­sen ju­ma­luut­ta, pilk­ka­si­vat hän­tä ja louk­kaan­tui­vat Jee­suk­sen pu­heis­ta. Ei­hän Mes­si­as voi tul­la Ga­li­le­as­ta, ei­kä Mes­si­as voi ol­la puu­sep­pä Joo­se­fin poi­ka. Näil­lä väit­teil­lä Jee­suk­ses­ta py­rit­tiin luo­maan kuva kan­san­vil­lit­si­jä­nä. Eri­tyi­ses­ti yli­pa­pit ja fa­ri­seuk­set vas­tus­ti­vat Jee­sus­ta ja oli­si­vat ha­lun­neet ot­taa hä­net kiin­ni ja van­gi­ta. Heil­lä oli huo­li omas­ta kun­ni­as­taan ja val­ta-ase­mas­taan.

Suu­rin syy Jee­suk­sen vas­tus­tuk­seen löy­tyi ih­mis­ten epä­us­kos­ta. Sie­lun­vi­hol­li­nen, Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja, oli kai­ken pa­han ta­ka­na ja vai­kut­taa edel­leen maa­il­mas­sa pyr­kien saa­maan ih­mi­siä val­taan­sa ja luo­pu­maan elä­väs­tä us­kos­ta.

Ih­mi­nen on heik­ko

Jou­dum­me poh­ti­maan us­kom­me pe­rus­tei­ta uu­del­leen ja uu­del­leen. Sie­lun­vi­hol­li­nen, maa­il­ma ja oma li­ham­me ja ve­rem­me tais­te­le­vat ja pyr­ki­vät hor­jut­ta­maan ja saa­maan mei­dät luo­pu­maan us­kos­ta. Jo en­sim­mäi­nen ih­mis­pa­ri koki tä­män ja lan­ke­si sie­lun­vi­hol­li­sen hou­ku­tuk­siin. Heil­le lu­vat­tiin pal­jon, mut­ta syn­nin seu­rauk­se­na he jou­tui­vat läh­te­mään pois pa­ra­tii­sis­ta.

Tä­nä­kin päi­vä­nä sie­lun­vi­hol­li­nen lu­paa pal­jon ja osaa rää­tä­löi­dä hou­ku­tuk­sen kun­kin ih­mi­sen heik­kous­ten mu­kai­sek­si. Me ih­mi­set olem­me heik­ko­ja ja usein lan­ke­am­me syn­tiin. Vaik­ka em­me lan­ke­ai­si­kaan, epäi­lyk­set saat­ta­vat nous­ta suu­rik­si us­ko­mi­sen es­teik­si.

Ar­moa riit­tää

Ju­ma­la tie­tää, mil­lais­ta te­koa olem­me. Sik­si hän kut­sui jo en­sim­mäi­siä ih­mi­siä ta­kai­sin ty­kön­sä, an­toi heil­le syn­nit an­teek­si. Jee­sus tuli maa­il­maan mei­dän täh­tem­me. Jee­sus pu­hui Ni­ko­de­mok­sel­le: ”Ju­ma­la on ra­kas­ta­nut maa­il­maa niin pal­jon, et­tä an­toi ai­no­an Poi­kan­sa, jot­tei yk­si­kään, joka hä­neen us­koo, jou­tui­si ka­do­tuk­seen, vaan sai­si ian­kaik­ki­sen elä­män” (Joh. 3:16). Us­kon kaut­ta pe­las­tum­me, em­me omien töi­den ja te­ko­jen kaut­ta.

Us­kom­me saat­taa ol­la vä­lil­lä hy­vin heik­koa ja saa­tam­me epäil­lä, on­ko us­koa enää ol­len­kaan jäl­jel­lä. Jee­suk­sen ai­ka­na ih­mi­set sai­vat us­kol­leen vah­vis­tus­ta Jee­suk­sen ope­tuk­sis­ta ja eri­tyi­ses­ti evan­ke­liu­mis­ta, jos­sa he sai­vat us­koa syn­tin­sä an­teek­si.

Sama an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mi on voi­ma­nam­me tä­nä­kin päi­vä­nä. Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­ti roo­ma­lai­sil­le: ”Minä en hä­peä evan­ke­liu­mia, sil­lä se on Ju­ma­lan voi­ma ja se tuo pe­las­tuk­sen kai­kil­le, jot­ka sen us­ko­vat, en­sin juu­ta­lai­sil­le, sit­ten myös kreik­ka­lai­sil­le” (Room. 1:16).

Evan­ke­liu­mi: Joh. 7:40–52

Raa­mat­tu 1992: Jee­suk­sen sa­nat kuul­tu­aan jot­kut vä­ki­jou­kos­ta sa­noi­vat: ”Tä­män täy­tyy ol­la se pro­feet­ta.” Toi­set sa­noi­vat: ”Hän on Mes­si­as.” Mut­ta toi­set epäi­li­vät: ”Ei kai Mes­si­as Ga­li­le­as­ta tule! Kir­joi­tuk­sis­sa­han sa­no­taan, et­tä Mes­si­as on Daa­vi­din jäl­ke­läi­nen ja tu­lee Bet­le­he­mis­tä, Daa­vi­din ko­ti­kau­pun­gis­ta.” Näin ih­mi­set al­koi­vat kiis­tel­lä hä­nes­tä. Muu­ta­mat ha­lu­si­vat ot­taa hä­net kiin­ni, mut­ta ku­kaan ei kui­ten­kaan käy­nyt hä­neen kä­sik­si. Jee­sus­ta pi­dät­tä­mään lä­he­te­tyt mie­het pa­la­si­vat yli­pap­pien ja fa­ri­seus­ten luo, ja nämä ky­syi­vät: ”Mik­si et­te tuo­neet hän­tä?” Mie­het vas­ta­si­vat: ”Yk­si­kään ih­mi­nen ei iki­nä ole pu­hu­nut sil­lä ta­voin kuin hän.” Sil­loin fa­ri­seuk­set sa­noi­vat: ”Olet­te­ko te­kin an­ta­neet ek­syt­tää it­sen­ne? On­ko ku­kaan hal­li­tus­mies us­ko­nut hä­neen? Tai yk­si­kään fa­ri­seus? Tuo rah­vas ei tie­dä lais­ta mi­tään – ki­rot­tu­ja kaik­ki!” Sil­loin Ni­ko­de­mos, joka it­se oli fa­ri­seus ja oli ai­em­min käy­nyt ta­paa­mas­sa Jee­sus­ta, sa­noi: ”Ei­hän mei­dän la­kim­me mu­kaan ke­tään voi tuo­mi­ta, en­nen kuin on kuul­tu hän­tä ja otet­tu sel­vil­le, mitä hän on teh­nyt.” Mut­ta toi­set sa­noi­vat hä­nel­le: ”Tai­dat ol­la it­se­kin Ga­li­le­as­ta. Tut­ki kir­joi­tuk­sia, niin opit, et­tei Ga­li­le­as­ta tule pro­feet­taa.”