Aset­te­len si­li­tet­ty­jä pai­to­ja­ni mat­kai­lu­vau­nun vaa­te­kaap­piin. Kah­dek­san kuu­kau­den mit­tai­nen pro­jek­ti­työ toi­sel­la puo­lel­la maa­ta päät­tyy en­nen ju­han­nus­ta. Olen ir­ti­sa­no­nut työ­a­sun­to­ni vuok­ra­so­pi­muk­sen, ja asun pari vii­meis­tä ke­sä­viik­koa asun­to­vau­nus­sa­ni jär­ven ran­nal­la työ­paik­ka­kun­ta­ni maa­seu­dul­la. Nyt pak­kaan vau­nua ko­to­na työ­mat­kaa var­ten. Pro­jek­tin pää­tyt­tyä pa­laan vau­nu­ni kans­sa ko­tiin, pak­kaam­me vau­nun uu­del­leen ja suun­taam­me su­vi­seu­roi­hin.

En­sim­mäi­nen asun­to­vau­num­me oli ai­kan­sa mit­ta­puun mu­kaan suu­ri, sii­nä oli kak­si ker­ros­pe­tiä ja nel­jä pyö­rää. Vilk­kaim­pi­na ke­si­nä asuim­me sii­nä nel­jä tai vii­si­kin viik­koa yh­teen me­noon koko per­he ja toi­si­naan mu­ka­na oli koi­ra­kin. Sa­maan lo­ma­mat­kaan mah­tui tu­han­sien ki­lo­met­rien li­säk­si su­vi­seu­rat ja kah­det­kin maa­kun­nal­li­set seu­rat.

Vau­nun ja pik­ku­bus­sin pak­kaa­mi­nen kym­men­hen­ki­sen per­heen kuu­kau­den asu­mis­ta var­ten on tai­to- ja kär­si­väl­li­syys­la­ji. Vau­nun kaik­ki kaa­pit ja kaap­pien­pääl­lyk­set, vuo­tei­den alus­ti­lat ja vä­li­köt täyt­tyi­vät vaa­te­pi­nois­ta. Au­ton kaik­ki va­paat ti­lat penk­kien al­ta ja si­vus­toil­ta otet­tiin hyö­ty­käyt­töön. Kaik­ki­al­la oli vaat­tei­ta, le­lu­ja, har­ras­tus­vä­li­nei­tä, pii­rus­tus­pa­pe­ria, vä­ri­ky­niä, leh­tiä ja kir­jo­ja. Yh­te­nä ke­sä­nä ak­vaa­ri­oon il­mes­tyi sa­kea par­vi poi­ka­sia juu­ri en­nen su­vi­seu­ra­mat­kaa ja poi­ka­set pää­si­vät su­vi­seu­ra­mat­kal­le kirk­kaas­sa muo­vi­ra­si­as­sa mat­kai­lu­vau­nun ylä­kaa­pin pääl­lä.

Muis­tan ke­sän, kun pik­ku­bus­sim­me ve­si­pump­pu al­koi vuo­taa su­vi­seu­ra­vii­kol­la. Mi­nun piti ol­la su­vi­seu­ra­ken­täl­lä seit­se­män­sa­dan ki­lo­met­rin pääs­sä tors­tai­na aa­mul­la, en­kä löy­tä­nyt mis­tään pik­ku­bus­sin ve­si­pum­pul­le kor­jaa­jaa. Su­vi­seu­ra­paik­ka­kun­nal­ta loh­du­tel­tiin pu­he­li­mes­sa, et­tä kyl­lä me vie­lä pää­sem­me ajois­sa seu­ra­ken­täl­le. Ja niin kävi, et­tä kes­ki­viik­ko­na yk­si au­to­a­sen­ta­ja lu­pau­tui vaih­ta­maan ve­si­pum­pun työ­päi­vän­sä jäl­keen yli­työ­nä.

Au­tom­me ve­si­pum­pun vaih­to oli ta­val­lis­ta työ­lääm­pi, ra­ken­ne oli poik­ke­a­va ja moot­to­ri­ti­la ah­das. Il­ta ku­lui. Kun lo­pul­ta il­ta­myö­häl­lä pe­ruut­te­lin bus­sin ko­ti­pi­haan ää­ri­ään myö­ten pa­ka­tun asun­to­vau­nun eteen, is­tui­vat por­tail­la ri­vis­sä kaik­ki kah­dek­san las­tam­me ne­li­vuo­ti­aas­ta kuu­si­tois­ta­vuo­ti­aa­seen lau­kut ja eväät sy­lis­sään au­toa ja mi­nua odot­ta­mas­sa.

Enää ei­vät asun­to­vau­nun hyl­lyt ja vuo­tei­den alus­tat pur­sua ää­ri­ään myö­ten täy­si­nä. Vaik­ka tämä vau­num­me ei ole suu­ri, sen kaa­pit ei­vät täy­ty kat­toon as­ti. Osa pyy­he­kouk­ku­jen ri­vis­tä on tyh­jä­nä, kaa­pis­sa vaa­te­puut ko­li­se­vat toi­si­aan vas­ten. Jal­ka­poh­ja­ni ei ta­voi­ta lat­ti­al­ta Lego-pa­lik­kaa. Au­rin­ko piir­tää suu­ren kat­toik­ku­nan kaut­ta läi­kän asun­to­vau­nun lat­ti­al­le ja saa ko­toi­san rä­sy­ma­ton rai­dat heh­ku­maan vä­ri­kyl­läi­si­nä. Tuu­le­tan tal­ven il­maa ulos ik­ku­nois­ta. Vau­nun kaa­peis­sa ja hyl­lyil­lä vii­pyy mo­nien ru­kous­ten huo­kaus.