Usein sanotaan, että uuden vuoden alkaessa katseemme on menneessä ja tulevassa. Näin varmasti onkin. Menneisyyteen ei kuitenkaan kannata takertua. On hyvä elää tätä hetkeä ja katsoa luottavaisesti tulevaan, vaikka vaikeuksien kohdatessa tämä ei usein ole helppoa.
Menneisyys on jotakin, mitä emme voi muuttaa. Tulevaisuuteen sen sijaan voimme vaikuttaa, omalta pieneltä osaltamme. Emme tiedä tulevaisuudestamme mitään, mutta jokainen hetki, jonka elämme, rakentaa pohjaa tulevaisuudelle.
Tämä näkyy konkreettisesti erilaisissa elämän valinnoissa ja esimerkiksi lasten kasvatuksessa. Tämän päivän teot tulevat näkyviin tulevaisuudessa.
Menneisyyteen meillä on lupa suhtautua armollisesti. Kukaan meistä ei ole virheetön. Mennyt vuosi, kuten koko eletty elämä, sisältää asioita, jotka olisimme voineet tehdä paremmin. Asioita, jotka olisimme voineet jättää tekemättä. Sanoja, jotka olisimme voineet jättää sanomatta. Tämän päivän taakkaa ei kannata lisätä menneiden päivien murheilla. Tänään saa aloittaa alusta.
Tämä ei kuitenkaan vähennä vastuuta omista tekemisistämme. Jos takanapäin on tekoja, joilla olemme esimerkiksi loukanneet jotakin, asiat odottavat korjaamista, kunnes niihin tartumme. Useimmat päivät tarjoavat meille tilaisuuden pyytää anteeksi. Tänään voi korjata eilisenkin epäonnistumisia ja jättää ne sitten taakseen. Anteeksiantamus on ihmeellinen asia, se antaa voimaa tulevaisuuteenkin.
Tulevaisuuteen katsoessa saamme luottaa Jumalan huolenpitoon. Jeesus opetti: “älkää huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” Tätä saamme muistaa, kun huolet piirittävät.
Kuinka usein huolehdimme siitä, miten asiat ovat huomenna? Ja kuinka usein se todella on tarpeen? Esimerkiksi taloudellisissa asioissa katse helposti kääntyy huomiseen, ensi viikkoon ja seuraavaan kuukauteen. Toki meidän on hyvä suunnitella ja valmistautua, mutta on eri asia olla huolissaan. Jos käännämme katseemme tähän päivään, saamme olla monesta asiasta kiitollisia. Jos meillä tänään on ruoka ja vaatteet, monet asiat ovat hyvin.
Psalmin kirjoittaja oli kiitollinen kuluvasta päivästä: “Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; Riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!” Riemuun liittyi silti rukous tämän päivän ja tulevien päivien puolesta: Herra auta, anna menestys.
Taivallisen Isän huolenpitoon saamme jättää alkaneen vuoden ja kaikki vaiheemme. Ja pyytää, että hänen tahtonsa saa tapahtua.
Tämä on viimeinen blogitekstini Päivämiehen verkkolehdessä. Olen kiitollinen menneestä – tämä on ollut antoisa tehtävä. Kiitän lukijoita rakentavasta ja rohkaisevasta palautteesta ja toivotan siunausta alkaneelle vuodelle.
"Sinua, Herra, kiitän elämästä, päivistä menneistä ja myöskin tästä. On kädessäsi kulku kohtalon. Tahtosi, Isä, tapahtukohon." (Virsi 558:2.)
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys