On odo­te­tun su­vi­seu­ra­vii­kon tiis­tai. Lai­tan asun­to­vau­nun ajo­val­miik­si ja au­ton pe­rään kaa­to­sa­tees­sa. Sa­de­ta­kis­ta huo­li­mat­ta jou­dun vaih­ta­maan kas­tu­neet vaat­teet kui­viin vie­lä en­nen mat­kal­le läh­töä. Ka­ra­vaa­nin star­tat­tua to­te­an, et­tä ai­na su­vi­seu­roi­hin läh­te­mi­nen tun­tuu yh­tä mu­ka­val­ta, sääs­sä kuin sääs­sä. Sen täy­tyy ol­la asen­ne­ky­sy­mys.

Mat­kal­la nu­ku­tun yön jäl­keen saa­vum­me seu­ra-alu­eel­le sa­man­lai­ses­sa sa­tees­sa. Pys­ty­täm­me lei­rin ja tu­tus­tum­me alu­ee­seen lä­hin­nä kart­taa kat­sel­len. Ide­oim­me lap­sil­le puu­haa, joka aut­taa viih­ty­mään asun­to­vau­nun pie­nis­sä ti­lois­sa koko sa­tei­sen päi­vän. Toi­vom­me, et­tä sää­en­nus­teet lop­pu­vii­kon suo­tui­sam­mas­ta ke­lis­tä to­teu­tu­vat.

Pian on tors­tai, pou­tai­sem­pi ja va­loi­sam­pi päi­vä. Aat­to­seu­ro­jen kant­to­rin teh­tä­vään läh­ties­sä­ni puen yl­le­ni juh­la­pu­vun ja ku­mi­saap­paat. Yh­dis­tel­mä tun­tuu kum­mal­li­sel­ta, mut­ta jol­la­kin ih­meel­li­sel­lä ta­val­la miel­tä läm­mit­tä­väl­tä. Ku­ras­ta, ve­des­tä ja kai­kis­ta sään ai­heut­ta­mis­ta vai­keuk­sis­ta huo­li­mat­ta seu­rat al­ka­vat. On Ju­ma­lan kan­san juh­la.

Ra­pai­set po­lut joh­ta­vat seu­ra­telt­taan, joka on saa­tu lai­tet­tua kau­niik­si ja toi­mi­vak­si, vaik­ka vie­lä edel­li­se­nä yö­nä seu­ro­jen jär­jes­tä­jil­lä oli vas­tas­saan suu­ria haas­tei­ta. Omal­la työ­vuo­rol­la­ni lau­lan seu­ra­kan­san kans­sa virt­tä Soi kun­ni­ak­si Luo­jan. Vir­si muis­tut­taa, et­tä Ju­ma­la sää­tää säät ja il­mat, mut­ta an­taa meil­le myös on­nea, rak­kaut­ta ja lah­jo­jaan.

Vir­ren ai­ka­na kat­se­len seu­ra­kan­saa, jota pik­ku­hil­jaa saa­puu seu­ra­telt­taan enem­män ja enem­män. Lap­suu­des­ta­ni tut­tu pa­ris­kun­ta is­tuu etu­pen­kis­sä. He tun­nis­ta­vat kant­to­rin ja hy­myi­le­vät. Lap­si­per­hei­tä tu­lee rat­tai­neen telt­taan. On mu­ka­va, et­tä vie­lä aat­to­seu­rois­sa telt­taan so­pii hel­pos­ti koko per­heel­lä.

En näe synk­kiä, mu­reh­ti­via tai epä­toi­voi­sia kat­sei­ta. Ih­mis­ten kas­vois­sa pi­kem­min­kin lois­taa au­rin­ko. Tyy­ty­väi­syys ja kii­tol­li­suus sii­tä, et­tä on pääs­syt seu­roi­hin mu­kaan.

Pu­hees­sa kuu­len mai­nit­ta­van, et­tä seu­rois­sa pais­taa ar­mon au­rin­ko. Se ei ole vain sa­non­ta, vaan Ju­ma­lan ar­mon ko­ke­neel­le tot­ta. Ul­koi­set olo­suh­teet ei­vät voi vie­dä sitä iloa, jon­ka va­paa ja iloi­nen sy­dän ko­kee. Au­rin­ko on sy­dä­men tila.

Työ­vuo­ros­sa ja muu­ten su­vi­seu­ra-alu­eel­la koh­taan mo­net vie­raat, mut­ta myös lu­kui­sat tu­tut kas­vot. Huu­lil­la vä­läh­tää ohi­me­ne­vä ter­veh­dys. Kä­det tart­tu­vat kä­tee­ni, ter­veh­ti­vät ja ky­sy­vät kuu­lu­mi­set. Käy­dään läpi ta­val­li­set asi­at. Tun­ne­taan ih­meel­li­nen yh­teys, jon­ka yh­tei­nen us­ko luo. Joku ja­kaa py­säyt­tä­vän elä­män­ta­ri­nan­sa ja ker­too, mi­ten us­kon lah­jan löy­tä­mi­nen on tuo­nut elä­mään tar­koi­tuk­sen ja toi­von.

Ter­vei­siä su­vi­seu­rois­ta Si­nul­le, joka et syys­tä tai toi­ses­ta pääs­syt mu­kaan. Si­nua muis­te­taan. Saat kui­ten­kin ol­la osa juh­la­kan­saa ja osal­lis­tua seu­roi­hin ko­to­a­si kä­sin.

Ai­van eri­tyi­ses­ti ter­vei­siä si­nul­le, joka en­nen koit ole­va­si tätä jouk­koa, mut­ta tie­si on nyt kul­ke­nut toi­seen suun­taan. Pie­nen lap­se­ni ky­sy­mys kes­ken leik­kien­sä py­säyt­ti mi­nut miet­ti­mään, kuin­ka mo­net tu­tut kas­vot mi­nul­la it­se asi­as­sa jää­vät seu­ra-alu­eel­la nä­ke­mät­tä. Lap­si ih­met­te­lee, mik­si joi­ta­kin ys­tä­vi­äm­me tai su­ku­lai­si­am­me ei voi näh­dä su­vi­seu­rois­sa tai muis­sa seu­rois­sa.

Ha­lu­an ker­toa, et­tä tei­tä kaik­kia kai­va­taan tääl­lä. Tei­tä muis­te­taan ja puo­les­tan­ne ru­koil­laan. Tei­tä kut­su­taan.

Lau­an­tai-il­ta­na seu­ra­telt­taan kul­ke­vat pit­kät jo­not. Tu­han­net ih­mi­set pol­vis­tu­vat eh­tool­lis­pöy­tään. Us­ko saa vah­vis­tus­ta. Siu­naa­vat kä­det las­keu­tu­vat har­ti­oil­le. Us­ko liit­tää yh­teen suu­ren jou­kon ih­mi­siä.

Au­rin­ko kur­kis­taa pil­ven ra­os­ta. Ih­mi­set lau­la­vat sy­dä­men­sä kyl­lyy­des­tä. Sy­käh­dyt­tä­vin het­ki kant­to­rin pal­ve­lu­teh­tä­väs­sä.