JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Niin kuin viimeistä päivää

26.8.2016 6.04

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420160826060400

Opis­to­e­lä­mä on vauh­di­kas­ta. Opis­tol­la sat­tuu ja ta­pah­tuu ai­na. Vuo­si ete­nee vilk­kaas­ti: kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia, koh­taa­mi­sia, tee­ma­viik­ko­ja ja -päi­viä, tem­pauk­sia, ret­kiä, juh­lia, pro­jek­te­ja, ko­kouk­sia, pe­rin­tei­si­ä­kin op­pi­tun­te­ja, har­tauk­sia, ko­tiin­läh­tö­jä, kurs­se­ja, tal­vi­päi­viä, opis­to­seu­ro­ja ja vaik­ka mitä.

Vä­keä käy pal­jon, tut­tu­ja ja ou­to­ja. Kon­tak­te­ja on pal­jon. Jos­kus sa­noin­kin lu­ku­vuo­den al­ka­es­sa, hen­ki­lös­tön esit­täy­ty­es­sä, et­tä mi­nun teh­tä­vä­ni opis­tos­sa on juo­da kah­via ja ju­tut­taa vie­rai­ta. Kah­vin juon­tia on ol­lut to­sin vä­hen­net­tä­vä mat­kan var­rel­la. Joku oli ker­ran opis­to­seu­rois­sa ih­me­tel­lyt, mi­ten reh­to­ri jak­saa sen, kun kaik­ki tu­le­vat pu­hut­te­le­maan.

Opis­ke­li­joi­den vauh­ti on aa­mu­ja lu­kuun ot­ta­mat­ta niin lu­jaa, et­tä minä oli­sin jos­kus tyy­ty­nyt vä­hem­pään­kin. En­tä kun tämä syke lop­puu? It­sel­le­ni tuli ke­säl­lä 2016 ai­ka, jol­loin vir­nui­lin: minä elän koh­ta niin kuin vii­meis­tä päi­vää. Se oli huu­mo­ria, joka val­mis­ti mi­nua suu­reen muu­tok­seen, opis­tos­ta ir­tau­tu­mi­seen ja eläk­keel­le läh­töön. Hei­nä­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä olin vii­meis­tä päi­vää Ra­nu­an opis­ton reh­to­ri­na.

Olin opis­to­työs­sä Ra­nu­al­la kah­dek­san vuot­ta, min­kä ajan per­heem­me myös asui kah­ta ko­tia, kos­ka oma ja vai­mo­ni työ­paik­ka oli­vat kau­ka­na toi­sis­taan. Pal­jon reis­sa­sim­me vii­kon­lo­pun viet­toon, ko­tiin tai työ­a­sun­toon. Olen kii­tol­li­nen, et­tä var­jel­luim­me lii­ken­tees­sä vaa­roil­ta yh­tä po­ro­ko­la­ria lu­kuun ot­ta­mat­ta.

Opis­to­työ on eri­tyi­ses­ti reh­to­ril­le hy­vin ko­ko­nais­val­tais­ta vas­tuun­kan­ta­mis­ta. Mi­nul­le se on so­pi­nut oi­kein hy­vin. Teh­tä­vät hoi­de­taan kel­loa vil­kui­le­mat­ta, kun on nii­den ai­ka, ja tau­koa pi­de­tään, kun on hyvä sau­ma. Opis­toon tul­les­sa­ni joku työn­te­ki­jä neu­voi, et­tä opis­tol­ta kan­nat­taa ol­la pois sil­loin, kun se on mah­dol­lis­ta. Se oli vii­sas neu­vo oman jak­sa­mi­sen ja hy­vin­voin­nin kan­nal­ta. Työn kuor­ma on näet mel­ko rank­ka. Ja kun työ on mie­len­kiin­tois­ta ja mer­ki­tyk­sel­lis­tä, se nie­lai­see hel­pos­ti ohi koh­tuu­den. Sii­tä ker­ran työ­ter­veys­hoi­ta­ja muis­tut­ti mi­nua tai­ta­vas­ti.

Yk­si asia, joka jäi mi­nul­ta ai­van puo­li­tie­hen, oli ai­to, täy­si­pai­noi­nen ja mo­ni­puo­li­nen koh­taa­mi­nen sekä sen ke­hit­tä­mi­nen opis­tos­sa. Koh­taa­mi­nen­han on par­haim­mil­laan vuo­ro­vai­ku­tus­ta, joka ko­lah­taa po­si­tii­vi­ses­ti ja jät­tää mie­lui­sat jäl­jet sekä voi­maan­nut­taa kes­kus­te­lu­kump­pa­nin.

Sain teh­dä opis­tos­sa työ­tä nä­kö­a­la­pai­kal­la rik­kaan toi­min­ta­ver­kos­ton kes­kel­lä, kris­til­li­syy­den sy­dä­nään­ten syk­kees­sä. Sain enem­män kuin pys­tyin an­ta­maan. Mie­les­sä­ni on hai­keut­ta mut­ta eri­tyi­ses­ti huo­jen­tu­nut olo, kun vas­tuut ovat ohi. Minä val­mis­tuin läh­te­mi­seen. Läh­din hy­väs­tä työ­pai­kas­ta hy­väl­lä mie­lel­lä ja kii­tol­li­se­na uu­teen elä­män­vai­hee­seen, eläk­keel­le. Vie­lä en tie­dä, mil­lai­nen pol­ku on edes­sä­ni. Mo­net ovat ko­ke­muk­sen­sa pe­rus­teel­la roh­kais­seet, et­tä edes­sä on hy­vää.

Ee­ro Nuo­li­o­ja

Opistoblogi
9.11.2024

Antakaa jokaiselle se, mikä hänelle kuuluu: kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia. Room. 13:7

Viikon kysymys