JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Lähtisitkö blogistiksi?

11.1.2023 7.30

Juttua muokattu:

10.1. 22:17
2023011022172320230111073000

Kun sain pyyn­nön ryh­tyä blo­gin kir­joit­ta­jak­si Päi­vä­mie­hen verk­ko­leh­teen olin jär­kyt­ty­nyt.

Mi­nus­ta­ko, näin aras­ta ja ujos­ta oli­si tuo­hon teh­tä­vään? Tun­sin sei­nän nou­se­van es­teek­si.

Mie­tin kai­ken­lais­ta, aja­tuk­sis­sa ar­kuut­ta. Lä­hes­tyin verk­ko­toi­mi­tus­ta pyyn­nöl­lä, oli­si­ko mah­dol­lis­ta teh­dä noi­ta kir­joi­tuk­sia ni­mi­mer­kil­lä. Sain pian pyyn­töö­ni kau­niis­ti muo­toil­lun kiel­tei­sen vas­tauk­sen.

Tun­sin kum­min­kin tuo­hon teh­tä­vään pien­tä ve­toa ja ajat­te­lin sen ole­van mi­nul­le luon­tai­nen ja oi­kea tapa osal­lis­tua Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­hön omal­la pa­nok­sel­la­ni. Jon­kin ai­kaa mie­tit­ty­ä­ni kir­joi­tin säh­kö­pos­tia toi­mi­tuk­sel­le: "Kyl­lä minä sil­ti läh­den blo­gi­kir­joit­ta­jak­si. Ai­na­han tuon oman ni­men voi on­nek­si vaih­taa jos mai­ne me­nee tuon kol­men vuo­den kir­joi­tus­pes­tin ai­ka­na.” ”Niin­pä, on­nek­si on tuo help­po ni­men­vaih­to­mah­dol­li­suus, niin ei mi­tään huol­ta!” tuli vas­taus verk­ko­leh­den toi­mi­tuk­ses­ta hymy-emo­jin kera.

Tuos­ta vies­tien vaih­dos­ta on nyt jo­ku­nen het­ki, ja olen jo pääs­syt in­nol­la blo­gi­teks­te­jä te­ke­mään.

Tein ko­e­ve­dok­sek­si yh­den kir­joi­tuk­sen, et­tä tie­täi­sin, oli­si­vat­ko kir­joi­tuk­se­ni edes jul­kai­su­kel­poi­sia. Olin häm­mäs­ty­nyt, kun mi­nul­le näy­tet­tiin vih­re­ää va­loa ja sain pyyn­nön, et­tä tuo kir­joi­tuk­se­ni jul­kais­ta­siin jo seu­raa­val­la vii­kol­la vie­rasb­lo­gis­sa.

Nyt teks­te­jä on syn­ty­nyt jo yli kak­si­kym­men­tä, ja kol­mi­vuo­ti­nen urak­ka on jo koh­ta siis voi­ton puo­lel­la, vaik­ka pes­ti­ni ei ole vie­lä var­si­nai­ses­ti al­ka­nut­kaan. Lä­he­tin lop­pu­vuo­des­ta teks­te­jä ta­sai­seen tah­tiin verk­ko­toi­mi­tuk­seen ”va­ras­toon”, jot­ta ovat siel­lä var­mas­sa tal­les­sa ja jot­ta tie­dän, et­tä ovat py­sy­neet so­pi­vi­na ja jul­kai­su­kel­poi­si­na. Ai­na­kin pa­laut­teen pe­rus­teel­la olen us­kal­ta­nut jat­kaa mi­nul­le luon­tai­sel­la kir­joi­tus­tyy­lil­lä­ni.

Sain pes­tiin oh­jeis­tuk­sek­si kir­joi­tel­la noin ker­ran kuu­kau­des­sa kol­men vuo­den ajan it­sel­le­ni tär­keis­tä asi­ois­ta omal­la tyy­lil­lä­ni. Us­ko ja omat ar­vot saa­vat nä­kyä teks­teis­sä. Help­poa siis, kun voit it­se päät­tää ai­heet ja tyy­lin. Pie­nis­tä lau­sah­duk­sis­ta saat ide­an ja sii­hen ym­pä­ril­le sit­ten ra­ken­nat teks­tin. ”Huo­men­ta ka­na­se­ni”, mei­dän Sii­lak­sen to­kai­su ka­na­las­sa, sai ko­e­ve­dok­seen pie­nen ta­ri­nan ym­pä­ril­leen.

Asi­as­ta kuin asi­as­ta saa kyl­lä teks­tin, kun­han vain an­taa aja­tus­ten vie­dä. Ta­ri­nat saa­vat muo­don pik­ku­hil­jaa, ja sit­ten nii­tä voi lu­kea ja muo­ka­ta vaik­ka seu­raa­va­na päi­vä­nä. It­se olen kir­joit­ta­nut teks­tin ja an­ta­nut sen ol­la ko­neel­la ui­nu­mas­sa noin päi­vän, kun­nes olen lu­ke­nut sen uu­del­leen kor­jail­len sit­ten sa­na­muo­to­ja ja kir­joi­tu­sa­sua. Sii­nä­pä se sit­ten on­kin val­mii­na lä­he­tyk­seen verk­ko­toi­mi­tuk­sen va­ras­ton pö­lyt­tö­miin lo­ke­roi­hin.

Jos mi­nus­ta­kin on tä­hän työ­hön, niin on si­nus­ta­kin. Tämä on oi­ke­as­ti mu­ka­va pes­ti – ja niin va­paa­kin. Vas­ta het­ki sit­ten aloi­tin, ja nyt koh­ta jo vii­mei­nen teks­ti hää­möt­tää. Kir­joi­tel­la voi omaan tah­tiin ja mis­tä ha­lu­aa. Ku­ka­pa muu ih­mi­nen tie­täi­si si­nun elä­mäs­tä pa­rem­min kuin sinä it­se, jo­ten olet pa­ras ker­to­maan juu­ri niis­tä si­nul­le tär­keis­tä asi­ois­ta ja omis­ta aja­tuk­sis­ta­si muil­le­kin iloa tuot­ta­en. An­ta­mal­la ver­tais­tu­kea omil­la kir­joi­tuk­sil­la­si tuot us­ko­ne­lä­mään vah­vis­tus­ta niin it­sel­le­si kuin lu­ki­joil­lek­kin. Toi­saal­ta: huu­mo­ri aut­taa elä­mäs­sä, ja ilol­la pää­set huo­non­kin päi­vän ylit­se.

Toi­von an­teek­si an­ta­vaa miel­tä lu­ki­joil­ta myös mei­tä blo­gis­te­ja koh­taan, epä­täy­del­li­siä kui­ten­kin me kaik­ki kui­ten­kin olem­me. Tu­lem­me erin­lai­sis­ta taus­tois­ta ja eläm­me ku­kin oman­lai­sis­sa per­heis­sä ja elä­män­ti­lan­teis­sa. Niis­tä lu­ke­mal­la ja ker­to­mal­la au­ke­aa yk­sit­täi­sen us­ko­nys­tä­vän aja­tuk­set ja elä­mä. Yk­si­näi­sen, van­huk­sen, nuo­ren tai per­heel­li­sen. Ilot ja elä­män kau­neus tms. po­si­tii­vi­nen kat­san­to. Ki­pu­jen, su­ru­jen tai vas­toin­käy­mis­ten ko­ke­muk­set ja niis­tä se­viy­ty­mi­set. Tois­ten kir­joit­ta­mien teks­tien lu­ke­mi­nen on tuo­nut it­sel­le­ni­kin op­pia ja sil­miä avaa­via ko­ke­muk­sia. Ko­ke­muk­sia, joi­ta voi ja­kaa.

It­se kir­joi­tan us­ko­vai­sen suur­per­heen isän nä­kö­kul­mas­ta, it­sel­le­ni rak­kais­ta ja tär­keis­tä asi­ois­ta. Sel­lai­sis­ta, joi­ta elä­mäs­säm­me ar­vos­tam­me. Pe­ru­sar­jes­tam­me. Pie­nis­tä ilon pil­kah­duk­sis­ta, las­ten ja puo­li­son kans­sa ko­e­tuis­ta het­kis­tä. Luo­jan siu­naa­mas­ta elä­mäs­täm­me, hä­nen an­ta­mis­taan lä­him­mäi­sis­täm­me. Us­kos­ta ja toi­vos­ta. Kuo­le­mas­ta ja syn­ty­mäs­tä. Syn­nis­tä ja an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta.

Voi­sit­ko si­nä­kin kir­joi­tel­la omia aja­tuk­si­a­si ja ta­ri­noi­ta elä­mäs­tä­si? Mik­si­käs ei? Vai mitä? No, läh­ti­sit­kö si­nä­kin blo­gis­tik­si? Ai­van koh­ta, kol­men vuo­den pääs­tä, ti­lal­le­ni ni­mit­täin tar­vit­tai­siin uu­si blo­gi­kir­joit­ta­ja. Voi­sit­ko jo nyt kir­joit­tel­la kir­joi­tuk­si­a­si ko­neel­le­si va­ras­toon tai vaik­ka­pa vie­rasb­lo­giin, ihan niin kuin mi­nä­kin vii­me vuon­na tein?

AnteroIivarinen
Olen Vaajakoskelainen 14 lapsen isä. Harrastan perheen pyöritystä rakkaan vaimoni kanssa 24/7/365. Jossain välissä käyn myös töissä rakennusalalla. Perhe, usko ja normaali arki – nuo meille niin tärkeät asiat ovat kirjoitusteni keskiössä, huumorilla höystettynä. Mottoni on: joka asiasta löytyy aina jotain positiivista.
13.11.2024

Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. 1. Kor. 15:42–43

Viikon kysymys