Anteeksiantamuksen sanoma on totta tänäänkin

Pro­fee­tan en­nus­tus Mes­si­aas­ta to­teu­tui, ja sik­si ih­mi­sil­lä on myös tänä päi­vä­nä mah­dol­li­suus us­koa Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­tun evan­ke­liu­min kaut­ta omat syn­tin­sä an­teek­si.

Kaste on lahja

Jo­han­nes kas­toi ih­mi­siä ve­del­lä pa­ran­nuk­seen, Jee­sus tu­li­kas­teel­la, Py­häl­lä Hen­gel­lä ja tu­lel­la. Tä­män saar­na­vi­ran Jee­sus an­toi myös ope­tus­lap­sil­leen.

Jeesuksen nimessä saarnattu evankeliumi pelastaa

Raa­ma­tun mu­kaan us­ko voi syn­tyä, kun Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta saar­na­taan evan­ke­liu­mia Jee­suk­ses­ta Kris­tuk­ses­ta. Muu­ta ni­meä, joka pe­las­tai­si, ei ole.

Jeesuksen vanhemmat olivat Herralle kuuliaisia

Na­sa­re­ti­lai­nen Joo­sef yh­des­sä kih­lat­tun­sa Ma­ri­an kans­sa sai­vat poi­ka­lap­sen. Van­hem­mat oli­vat us­ko­vai­sia, Ju­ma­laa pel­kää­viä juu­ta­lai­sia. Kah­dek­san­te­na päi­vä­nä lap­si sai ni­mek­seen Jee­sus. Her­ran lail­le kuu­li­ai­se­na van­hem­mat toi­vat vii­kon ikäi­sen Jee­sus-vau­van temp­pe­liin, Her­ran eteen. He toi­mit­ti­vat lais­sa sää­de­tyn uh­rin us­kon­sa vah­vis­tuk­sek­si ja syn­tien so­vi­tuk­sek­si. Evan­ke­lis­ta ker­too, et­tä tuol­loin temp­pe­liin oli­vat tul­leet myös Si­me­on ja Han­na -ni­mi­set hen­ki­löt. Pyhä Hen­ki oli joh­dat­ta­nut hei­dät pai­kal­le.

Jumalan sana rohkaisee tunnustamaan uskon

Paa­va­li ke­hot­ti us­ko­vai­sia säi­lyt­tä­mään oman­tun­ton­sa puh­taa­na ja vas­taa­maan sä­vyi­säs­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti niil­le, jot­ka ky­sy­vät us­kon pe­rus­teis­ta.

Sana oli aivan alussa

Jou­lu­päi­vän teks­ti­nä on jou­lu­e­van­ke­liu­mi Jo­han­nek­sen mu­kaan. Sen ydin­sa­no­ma on Sa­nan mer­ki­tys ih­mi­sil­le. Evan­ke­liu­mi al­kaa alus­sa-sa­nal­la. Sa­mal­la sa­nal­la al­kaa myös Raa­ma­tun en­sim­mäi­nen kir­ja, joka jat­kuu kol­man­nes­sa ja­kees­sa: ”Ja Ju­ma­la sa­noi – –” (1. Moos. 1:1–3).

Ensimmäinen jouluyö oli osa pelastussuunnitelmaa

Jou­lu­e­van­ke­liu­mi osoit­taa, et­tä Ju­ma­lan pe­las­tus­suun­ni­tel­ma to­teu­tuu het­ki ja ta­pah­tu­ma ker­ral­laan kan­sa­kun­tien ja yk­sit­täis­ten ih­mis­ten koh­dal­la. Jou­lu­yön ta­pah­tu­mat Bet­le­he­mis­sä ovat pe­las­tus­suun­ni­tel­man to­teu­tu­mi­sen tai­te­koh­das­sa.

Jumalan tahto on aina hyvä

Jou­lun al­la ih­mi­sil­lä on tai­pu­mus kii­reh­tiä: jou­lu­lah­jat täy­tyy hank­kia ja koti ko­ris­tel­la juh­la­vak­si. Myös pai­me­net ke­dol­la kii­reh­ti­vät kat­so­maan Jee­sus-las­ta. Ad­ven­ti­nai­ka on jou­lun val­mis­te­lun ohel­la myös odo­tuk­sen ai­kaa. Nel­jäs ad­vent­ti on vie­lä eri­tyi­sel­lä ta­val­la odo­tuk­sen ai­kaa, kun muis­tel­laan Ma­ri­an odo­tu­sai­kaa.

Johannes todisti maailman valosta

Kol­man­nen ad­vent­ti­sun­nun­tain ai­hee­na on val­mis­tau­tu­mi­nen pian ta­pah­tu­vaan Va­pah­ta­jan tu­le­mi­seen. Pro­feet­to­jen en­nus­tuk­set oli­vat täyt­ty­mäs­sä.

Jumalan valtakunta on ihmisten keskellä

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan tu­le­mi­nen oli Jee­suk­sen ajan is­ra­e­li­lais­ten suu­rim­pia ky­sy­myk­siä. Kan­sa kai­pa­si Roo­man val­las­ta va­pau­tu­mis­ta. Mes­si­aan odo­tus oli hui­pus­saan. Odo­tet­tu ja kai­vat­tu val­ta­kun­ta oli kui­ten­kin jo saa­pu­nut ih­mis­kun­nan kes­kuu­teen, sitä vain ei­vät fa­ri­seuk­set epä­us­kos­saan näh­neet. Jee­sus va­kuut­ti kuu­li­joil­leen, et­tä kun hän ajaa pa­ho­ja hen­kiä ih­mi­sis­tä Ju­ma­lan sor­mel­la, se on merk­ki sii­tä, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­ta oli jo tul­lut hei­dän luok­seen (Luuk. 11:20). Jee­sus to­te­si heil­le myö­hem­min, et­tä hä­nen val­ta­kun­tan­sa ei ole täs­tä maa­il­mas­ta (Joh. 18:36). Ju­ma­lan val­ta­kun­ta näh­dään Py­hän Hen­gen avaa­min sil­min. Jee­sus mai­nit­see, et­tä hä­nen oman­sa ovat saa­neet op­pia tun­te­maan tai­vas­ten val­ta­kun­nan sa­lai­suu­det (Matt. 13:11,13).