Armo on Jumalan suuri lahja

Ar­mon kaut­ta ih­mi­nen saa pe­las­tuk­sen ja syn­tien an­teek­si­an­non.Tämän sun­nun­tain kir­kol­li­se­na ai­hee­na on an­sait­se­ma­ton ar­mo.

Jumalan sana on hyvä siemen

Hyvä sie­men on us­ko­vai­sis­sa ih­mi­sis­sä. Hy­väs­tä sie­me­nes­tä kas­va­nut sato kor­ja­taan tai­vaan ait­toi­hin, ikui­seen elä­mään.

Simeon näki kaikkein tärkeimmän

Us­kol­li­suus Ju­ma­lan lail­le toi Joo­se­fin, Ma­ri­an ja Jee­sus-lap­sen Je­ru­sa­le­min temp­pe­liin, jos­sa Si­me­on pys­tyi nä­ke­mään ja tun­te­maan Va­pah­ta­jan­sa.

Päällikön hätä tuli nähdyksi

Kun Jee­sus al­koi to­teut­taa saa­man­sa teh­tä­vää ja vä­lit­tää ar­mon ja an­teek­si­an­ta­muk­sen sa­no­maa, hän he­rät­ti mo­nes­sa hen­ki­lö­koh­tai­sen us­kon.

Jeesus teki ensimmäisen tunnustekonsa häissä

Jee­sus teki ih­me­te­ko­ja he­rät­tääk­seen us­kon ja vah­vis­taak­seen jo us­ko­via. Pää­mää­rä­nä oli avun ja pe­las­tuk­sen tuo­mi­nen.

Kaste vahvistaa uskoa

En­sim­mäi­sen lop­pi­ai­sen jäl­kei­sen sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­sä Jo­han­nes Kas­ta­ja kas­taa Jee­suk­sen Jor­da­nis­sa. Jo­han­nes vas­tus­te­lee. Hän ym­mär­tää, et­tä Jee­sus on hän­tä suu­rem­pi – Va­pah­ta­ja, jol­le hän on tie­tä rai­vaa­mas­sa. Toi­sen evan­ke­liu­min mu­kaan Jo­han­nes sa­noo, et­tä ”en kel­paa edes avaa­maan hä­nen ken­kien­sä nau­ho­ja” (Luuk. 3:16).

Tähti ohjaa maailman valkeuden luo

Lop­pi­ai­nen on kris­ti­kun­nan van­him­pia juh­lia. Juh­lan pe­rin­tei­nen nimi epi­fa­nia, Kris­tuk­sen il­mes­ty­mi­nen, muis­tut­taa jou­lun ta­pah­tu­mis­ta Bet­le­he­min sei­men luo­na.

Herran huoneessa oppimassa

Jee­sus ar­vos­ti temp­pe­liä ja viih­tyi Ju­ma­lan sa­nan ää­rel­lä. Hän ha­lu­si to­teut­taa tai­vaal­li­sen Isän­sä tah­don.

Joulun ihme avautuu uskon kautta

Nel­jäs ad­vent­ti­sun­nun­tai on omis­tet­tu Ma­ri­al­le, joka odot­taa jou­lun las­ta. Ma­ri­an odo­tuk­seen liit­tyy myös Ju­ma­lan kan­sa, joka odot­taa Va­pah­ta­jan­sa syn­ty­mää.

Sanansaattaja kulkee edellä

Jo­han­nes Kas­ta­jal­la oli eri­tyi­nen teh­tä­vä; hän oli merk­ki­nä Jee­suk­sen tu­le­mi­ses­ta sekä tien­rai­vaa­ja­na Jee­suk­sel­le pro­feet­to­jen en­nus­tus­ten mu­kai­ses­ti. Päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­tin lo­pus­sa sa­no­taan: ”Minä lä­he­tän sa­nan­saat­ta­ja­ni si­nun edel­lä­si, hän rai­vaa si­nul­le tien.”