Moni lienee havainnut, että viime vuosina on yleistynyt tapa merkitä yli 2000 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden yhteyteen eaa. (ennen ajanlaskun alkua). Vanhastaan vakiintuneet ilmaisut eKr. tai jKr. eivät kaikille enää kelpaa.
Suhtaudun muutokseen huvittuneesti, vaikka toisaalta se surettaakin. Oikeastihan ajanlaskumme alkoi 500-luvulla, kun roomalainen munkki Dionysius Exicus laski Jeesuksen syntymävuoden olleen 754 vuotta Rooman perustamisen jälkeen. Kristitylle munkille oli aivan luonnollista sijoittaa vuosi nolla Vapahtajan syntymän ajankohtaan, joskin nykytiedon valossa määritys meni joitakin vuosia pieleen.
Merkitsemällä eaa. tai jaa. pyritään luullakseni niin sanottuun neutraaliuteen. Varsinkin tieteellisessä tekstissä puolueettomuus on tietenkin hyve. Ajan laskeminen nykyisellä tavalla alkoi vuonna 525 (jKr.). Uudet merkitsemistavat ovatkin siksi mielestäni hullunkurisia, sillä tarkkaan ottaenhan elämme vuotta 1491 jälkeen ajanlaskun alun (jaa.).
Menettääkö vakavaksi tarkoitettu artikkeli uskottavuuttaan, jos siinä esiintyy viittaus Kristukseen? Havaintoni mukaan englanninkielisissä teksteissä esiintyvät edelleen yleisesti B.C. (Before Christ, ennen Kristusta) ja a.D. (anno Domini, jälkeen Herran syntymän). Uudet kirjainlyhenteet kielivät tarpeesta irrottautua kristillisestä perinteestä, mikä on surullista.
Mitä on kulttuurinen itsetunto? Mielestäni siihen yhtenä osana sisältyy kulttuuriimme perinteisesti liittyneiden elementtien arvostus. On mielestäni tärkeää, että säilytettäisiin sellaisiakin uskonnollisia asioita, joiden hengellistä merkitystä ei välttämättä yleisesti enää allekirjoita – sikäli kuin esimerkiksi lyhenteellä eKr. sellainen ylipäätään on. 1970-luvulla revittiin vanhoja taloja edistyneen arkkitehtuurin tieltä. Nyt näköjään kirjoitetaan kieltä uusiksi. Muuten, sana luonto pitää sisällään lyhyen uskontunnustuksen. Luontohan on luotu!
Kristillisen uskon juurimiseksi on koko ajanlaskutapa yritetty toisinaan uudistaa. Sekä Ranskan että Venäjän vallankumouksissa laadittiin täysin uusi kalenteri. Kansa ei kuitenkaan oppinut käyttämään uutta versiota, joten paluu vanhaan oli välttämätön. Kristuksen nimeä on modernisoituvassa yhteiskunnassa yritetty painaa unohduksiin. Ajattelen kuitenkin, ettei hänen tekemänsä työn merkitys sillä himmene.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys