Jeesuksen nimeen on turvallista luottaa

Uu­den­vuo­den­päi­vän pe­rin­tei­se­nä kris­til­li­se­nä si­säl­tö­nä on jo vuo­si­sa­to­ja ol­lut Jee­suk­sen nimi. Nimi Jee­sus tar­koit­taa ”Her­ra on apu, Her­ra pe­las­taa.” Kun ta­val­li­sel­le lap­sel­le an­net­tiin Is­ra­e­lis­sa ni­mek­si Jee­sus, se osoit­ti van­hem­pien us­koa Ju­ma­laan omai­suus­kan­san­sa pe­las­ta­ja­na tai us­koa Is­ra­e­lin tu­le­vaan pe­las­ta­jaan. Kun nimi Jee­sus an­net­tiin juu­ri Ma­ri­an lap­sel­le, se il­mai­si sitä eri­tyis­tä teh­tä­vää, jon­ka Jou­lun lap­si tu­li­si suo­rit­ta­maan.

Pyhä Henki auttaa kertomaan uskosta

Pyhä Hen­ki neu­voo us­ko­vai­sia vai­keis­sa ti­lan­teis­sa, ku­ten an­toi Ste­fa­nuk­sel­le­kin oi­kei­ta sa­no­ja hä­nen ol­les­saan van­git­si­joi­den­sa edes­sä.

Sana kutsuu ihmistä Jumalan valtakuntaan

Ju­ma­lan poi­ka, Jee­sus, syn­tyi ih­mi­sek­si, jot­ta ih­mi­set voi­vat pääs­tä maa­il­man pi­mey­des­tä Ju­ma­lan lap­sek­si ja pe­las­tua.

Tule evankeliumin ilosanoman äärelle!

Nel­jäs ad­vent­ti­sun­nun­tai kut­suu ih­mis­tä jou­lun ih­meen ja evan­ke­liu­min ilo­sa­no­man ää­rel­le. Myös epä­var­muu­den, hä­dän ja huol­ten kes­kel­lä saa us­koa omat syn­nit an­teek­si.

Johannes valmisti tietä Jeesukselle

Vii­mei­sen pro­fee­tan, Jo­han­nek­sen, teh­tä­vä oli val­mis­taa tie­tä Jee­suk­sel­le, jon­ka seu­raa­jien elä­mäs­sä nä­ky­vät us­kon he­del­mät.

Jeesus tulee kunniassaan

Päi­vän evan­ke­liu­mi si­säl­tää kak­si ly­hyt­tä ver­taus­ta, joi­ta nii­den eri luon­teis­ta huo­li­mat­ta yh­dis­tää Kris­tuk­sen toi­sen tu­le­mi­sen odo­tus us­kos­sa ja ope­tus hä­nen tu­lon­sa ajan ar­vaa­mat­to­muu­des­ta.

Adventtina odotetaan Herran tulemista

Ju­ma­lan omai­suus­kan­sa oli odot­ta­nut Mes­si­as­ta. Jee­sus tuli Je­ru­sa­le­miin nöy­rä­nä, aa­sil­la rat­sas­ta­en.

Jeesus kehottaa valvomaan omakohtaisessa uskossa

Kym­me­nen neit­seen ver­taus opet­taa, mil­lai­nen on Ju­ma­lan val­ta­kun­ta en­nen Kris­tuk­sen tois­ta tu­le­mis­ta. Toi­sen Pie­ta­rin kir­jeen mu­kaan het­ki tu­lee äk­ki­ar­vaa­mat­ta kuin va­ras yöl­lä (3:10).

Usko on voimallinen asia

Vii­si­sa­taa vuot­ta sit­ten, 9. mar­ras­kuu­ta1522, Mart­ti Lut­her saar­na­si sun­nun­tain evan­ke­liu­mi­teks­tis­tä: ”Täs­sä evan­ke­liu­mis­sa ku­va­taan meil­le iha­na us­kon esi­merk­ki – – Us­ko ei ole mi­tään pai­kal­laan py­sy­vää, mi­tään jou­ti­las­ta, vaan jo­ta­kin elä­vää ja le­vo­ton­ta.”

Jumala kutsuu edelleen

Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ja kut­su sen yh­tey­teen oli Jee­suk­sen ope­tuk­sen kes­ki­ös­sä. Sii­hen liit­tyy myös evan­ke­liu­mi­teks­tin kie­li­ku­va hää­juh­lis­ta ja kut­sus­ta saa­pua nii­hin juh­la­vie­raak­si.