Suo­ma­lai­set ovat huo­les­tu­ja­kan­saa. Jul­ki­nen kes­kus­te­lu nos­taa esil­le ai­na sil­loin täl­löin uu­den huo­les­tu­mi­sen ai­heen. Esiin on nos­tet­tu esi­mer­kik­si yli­vilk­kaat kou­lu­po­jat, kym­pin ty­töt, hiek­ka­laa­ti­kon­reu­nan ko­ti­äi­dit, lai­tok­sis­sa tai ko­deis­saan vi­ru­vat van­huk­set. Tam­mi­kuun alus­sa tä­hän rin­nal­le nos­tet­tiin uu­te­na ta­val­li­nen suo­ma­lai­nen mies. Luit oi­kein. Vä­es­tö­lii­ton Per­he­kes­kuk­sen asi­an­tun­ti­ja Heli Vaa­ra­nen kir­joit­ti ole­van­sa huo­lis­saan mie­hiä vä­hek­sy­väs­tä asen­neil­mas­tos­ta lii­tois­sa ja sink­ku­e­lä­mäs­sä (HS mie­li­pi­de 13.1.2016).

Mie­li­pi­de­kir­joi­tus­ta seu­ra­si 2000-lu­vul­le tyy­pil­li­nen, some-ko­huk­si ni­met­ty il­miö, jos­sa eri­lai­sis­sa so­si­aa­li­sen me­di­an vä­li­neis­sä nos­tet­tiin asi­aa esil­le ja kat­sot­tiin sitä puo­lel­ta ja toi­sel­ta. Pyö­rit­te­lys­sä huo­les­tut­tiin suh­teis­sa ta­pah­tu­nees­ta lii­as­ta tasa-ar­vois­tu­mi­ses­ta. Mie­he­nä ole­mi­sen kat­sot­tiin kai­paa­van päi­vit­tä­mis­tä. Jos en­nen pa­ri­suh­tees­sa mie­he­nä ole­mi­seen riit­ti lu­men­luon­ti ja su­lak­keen vaih­ta­mi­nen, pi­täi­si ny­ky­mie­hen osa­ta käyt­tää sus­hi­mat­toa ja kes­kus­tel­la su­ju­vas­ti vaik­ka­pa sää­rien so­ke­roin­nis­ta.

Tasa-ar­von hii­pi­mi­nen pa­ri­suh­tei­siin ei ole ta­pah­tu­nut mi­ten­kään vai­vih­kaa. Mie­hiä on pe­rin­tei­ses­ti pi­det­ty per­heen­päi­nä, vaik­ka usein taus­tal­la ovat hää­ri­neet vah­vem­mat voi­mat. Moni lap­si tie­tää, et­tä vaik­ka isä uho­aa, on pää­tös teh­ty ai­van muu­al­la. Tasa-ar­voi­suus pa­ri­suh­tees­sa ei mis­sään ni­mes­sä ole huo­no asia. Jos per­hee­seen kuu­luu lap­sia, on las­ten pe­ru­soi­keus saa­da suu­hun­sa ruo­kaa, puh­taat vaat­teet pääl­le ja pääs­tä nuk­ku­maan so­pi­vaan ai­kaan. Jos näi­den kol­men asi­an hoi­ta­mi­nen su­juu it­se­näi­ses­ti mo­lem­mil­ta van­hem­mil­ta, on ar­ki kun­nos­sa ja lap­sen pe­rus­tur­val­li­suus taat­tu. Mie­hen ja nai­sen suh­tau­tu­mis­ta­vat näi­hin asi­oi­hin tuo­vat sit­ten sitä hie­no­sää­töä, jota Vaa­ra­nen­kin il­mei­ses­ti pe­rään­kuu­lut­taa. Isäl­le voi ol­la ai­ka sama, jos lap­si ha­lu­aa kul­kea ar­ki­päi­vän prin­ses­sa­me­kos­sa ja syö­dä pelk­kiä ki­vet­tö­miä mus­tia olii­ve­ja. äi­tien klas­sik­ko­neu­vot muis­taa huo­leh­tia eh­jät alus­vaat­teet pääl­le aa­mui­sin mah­dol­li­sen ko­la­rin ja sitä seu­ran­nei­den el­vy­tys­toi­mien ai­heut­ta­nei­den no­lo­jen ti­lan­tei­den va­ral­le saat­ta­vat isil­tä kai­kua ohi kor­vien.

Jos äi­ti on päi­vät ko­to­na, on luon­nol­lis­ta, et­tä juu­ri hän tie­tää vaa­te­kap­pa­lei­den säi­ly­tys­pai­kat ja ul­ko­na kul­loin­kin val­lit­se­van sään vaa­te­tuk­sel­le aset­ta­mat vä­him­mäis­ta­voit­teet. Näis­tä ei kan­na­ta teh­dä kiis­ta­ka­pu­laa: op­pia ikä kaik­ki. Jous­ta­mis­ta voi teh­dä mo­lem­piin suun­tiin. Olen ot­ta­nut it­se­ä­ni nis­kas­ta mo­neen ker­taan kiin­ni, is­tu­nut alas ja kuun­nel­lut. Ja op­pi­nut sa­mal­la. Oman kump­pa­nin ar­vos­ta­mi­seen kuu­luu luon­nol­li­ses­ti omal­le rak­kaal­le tär­kei­den asi­oi­den pi­tä­mi­nen tär­ke­ä­nä. Tie­dän ta­san tark­kaan, et­tä las­te­ni vaa­te­kaa­pis­sa on ylä- ja ala­o­sia kah­des­sa eri pi­nos­sa. On siis­tit ky­läi­ly- ja seu­ra­vaat­teet, on taa­tus­ti yh­tä siis­tit mut­ta kuo­seil­taan pa­rem­min ko­tiin so­pi­vat vaat­teet. Kol­mi­vuo­ti­aal­le ei pu­e­ta enää bo­dya, kuu­si­vuo­ti­aal­le ei haa­la­ria. Jo­kai­sen ate­ri­an jäl­keen an­ne­taan Xy­li­tol-tab­let­ti ja kä­det pes­tään sekä en­nen et­tä jäl­keen ate­ri­an. Jos ket­sup­pia, man­sik­kaa tai suk­laa­ta sat­tuu ti­pah­ta­maan vaat­teel­le, on se put­sat­ta­va vä­lit­tö­mäs­ti ruo­kai­lun jäl­keen. Ja esi­mer­kik­si Vim­ma ja Oi­ku­kas ovat kak­sois­mer­ki­tyk­ses­tään huo­li­mat­ta siis las­ten­vaa­te­merk­ke­jä. Help­poa, ei­kö vain? Jos mi­nul­ta nämä kaik­ki muis­ta­va­na ole­te­taan li­säk­si, et­tä huol­lan las­ten­vau­nu­jen il­ma­ku­mi­ren­kaat, po­raan muu­ta­man rei­än sei­nään ja ko­ko­an ruot­sa­lai­sen huo­ne­ka­lu­jä­tin huo­ne­ka­lut, en ole hu­kan­nut mie­hi­syy­des­tä­ni mie­les­tä­ni sen­tin puo­li­kas­ta­kaan.

Tasa-ar­von li­sään­ty­mi­nen pa­ri­suh­tees­sa on kul­jet­ta­nut mu­ka­naan pal­jon hy­vää. Van­hat mie­li­ku­vat ja ste­re­o­ty­pi­at vil­kut­te­le­vat meil­le ny­ky­mie­hil­le vie­lä jos­tain taus­tal­ta. Kau­as ei tar­vit­se men­nä­kään, kun ”kaik­ki on niin kuin en­nen­kin”. Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa ker­rot­tiin itäi­sen naa­pu­ri­maam­me mies­ten päi­vit­te­ly­nai­hei­ta ko­toi­ses­ta kult­tuu­ris­tam­me. Joku ker­toi näh­neen­sä jopa suo­ma­lai­si­sän vaih­ta­mas­sa vau­val­taan vaip­paa – mi­ten ta­va­ton­ta! Jos goog­let­taa sa­nan mie­hek­kyys, löy­tää no­pe­as­ti vas­tauk­sek­si li­has­ten ihas­te­lun si­jaan sel­lai­sia sa­no­ja kuin suo­ra­sel­käi­syys, reh­tiys ja vah­vuus. Vai­pan­vaih­ta­ja ja las­ten­sa ar­keen oi­ke­as­ti pa­nok­sel­laan osal­lis­tu­va mies vas­taa taa­tus­ti noi­ta ad­jek­tii­ve­ja. Kum­man vä­hek­sy­jän puo­lel­le on suo­ra­sel­käi­sem­pää men­nä: vai­pan­vaih­toa kri­ti­soi­van vai ko­ti­töi­den lai­min­lyö­mis­tä pa­hek­su­van? Per­heen­sä ar­jes­sa oi­ke­as­ti läs­nä ole­va mies tus­kin tu­lee vä­hek­sy­tyk­si 2000-lu­vul­la. Sel­lai­sen roo­li­mal­lin siir­tä­mi­sel­lä eteen­päin seu­raa­val­le su­ku­pol­vel­le saa­vu­te­taan pal­jon hy­vää ja vie­lä­pä hy­väk­syn­tää. Eh­kä muu­ta­ma vuo­si­kym­men, ja les­kek­si jää­vät ruo­an­lait­to­tai­dot­to­mat ja lap­sis­taan etään­ty­neet mie­het ovat his­to­ri­an­tut­ki­muk­sen koh­de.