Vuodenvaihteen puhujienkokouksen alustuksen aiheena oli uskon tuoma ajallinen ja ikuinen siunaus. Aihetta käsiteltiin Paavalin Filemonille osoittamin sanoin: ”Rukoilen, että yhteinen uskomme auttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut” (Filem. 1:6).
Jumalan armosta olemme aloittaneet uuden vuoden. Kiitämme häntä kaikesta hyvästä, jonka olemme menneen vuoden aikana saaneet osaksemme. Hän on pitänyt meistä huolta koettelemustenkin keskellä, ja hänen armoonsa saamme luottaa myös alkaneena vuonna. Hänen rakkautensa kantaa ja turvaa.
Liikkuessaan julkisissa tiloissa ihminen havaitsee, että ne ovat harvoin hiljaisia. Vähemmän on kauppoja tai liikkeitä, joissa taustalla ei soisi musiikki. Joissain julkisissa tiloissa kävijöiltä odotetaan edelleen hiljaista ja hillittyä käyttäytymistä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirjastot tai kirkot. Työpaikkojen avokonttoreiden yleistyessä huomattiin, että ne eivät olleet täydellisiä ratkaisuja, sillä työnteko vaatii usein keskittymisrauhaa. Usein työhön sisältyy myös luottamuksellisia keskusteluja.
Häpeä on monessa tilanteessa tarpeellinen tunne, jota me ihmiset herkästi peittelemme. Sen taustalla voi olla ajatus siitä, että muut ihmiset pitävät meitä huonona tai väärin käyttäytyvänä. Häpeän kyljessä esiintyviä tuntemuksia ovat esimerkiksi kelpaamattomuus, huonommuus ja jopa mitättömyys.
Väkivallan käyttäminen toista ihmistä kohtaan on väärin. Silti väkivaltaa kohdataan niin kodeissa, kouluissa, kaduilla kuin julkisissa tiloissakin. Väkivaltaa kuvataan yhä useammin sen tapahtumaympäristössä ja näytetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina esille on noussut nuorten pahoinvointiin liittyvä väkivalta, sen syyt ja seuraukset.
Elämme historiallisia aikoja: vanhoillislestadiolaisuuden piirissä toimivan neljännen kansanopiston kannatusyhdistys on perustettu. Takana on vuosia kestänyt vaihe, jonka aikana jopa tuhannet kristillisyyden opistoihin pyrkineet nuoret ovat jääneet ilman opistopaikkaa. Pettymys on ollut suuri, sillä nuori on saattanut odottaa opistoon pääsyä vuosien ajan. Monissa perheissä isompien sisarusten kokemukset omasta opistovuodesta ovat ehtineet nostaa odotukset korkealle.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on kannettu huolta mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä, erityisesti nuorten keskuudessa. THL:n kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 8.–9. -luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä korona-ajan jälkeenkään. Eripuolilta Suomea on uutisoitu nuorten psykiatrian kasvaneesta tarpeesta suhteessa hoitopaikkoihin ja hoitavaan henkilökuntaan. Kirkko on puolestaan ryhtynyt tarjoamaan matalan kynnyksen Walk in -terapiaa alle 29-vuotiaille.
Seurailmoitusten suuri määrä tämän lehden sivuilla kertoo rauhanyhdistysten toimintakauden parhaillaan käynnistyvän. Siirrytään sisäruokintakauteen, kuten joskus kuulee sanottavan. Kesän suuret seurat retkiolosuhteissa ovat ohi, ja Jumalan sanan saarna kaikuu syksyn ja talven kuukausina sisätiloissa: rauhanyhdistysten toimitaloilla, kirkoissa, seurakuntien tiloissa ja kodeissa.
Lapsen kasvu murrosiän kautta nuoruuteen sisältää monia epävarmuuden tunteita. Siinä missä lapsi on innokas osallistumaan lastenleirien leikkeihin ja peleihin, on rippikouluikäisen vaikeampi heittäytyä mukaan yhteiseen tekemiseen. Taustalla voi olla pelkoa esillä olemisesta tai epäonnistumisesta toisten keskellä. Murrosiän muutokset haastavat niin nuorta itseään kuin hänen lähipiiriään. Näistä kokemuksista voi lukea lisää tämän viikon Päivämiehen Kapsäkki-osiosta.
Elämme vahvojen mielipiteiden aikaa. Vahvaan mielipiteeseen sisältyy helposti myös ajatus oikeassa olemisesta ja siitä, että vastakkaista mielipidettä tai muuta mieltä oleva on väärässä. Myös tämän lehden teemana oleva käsitepari henkisyys ja hengellisyys sisältää mielipiteitä jakavia ja tunteita herättäviä aiheita.
Koulujen alkaminen lähestyy. Monissa kunnissa peruskoulun syyslukukausi alkaa kuluvalla viikolla. Pian syksyn työskentely käynnistyy muissakin oppilaitoksissa.
Kesän suuret seurat, Kesäseuraradion toiminta sekä rippikoulut ovat sanan kylvämisen osalta kuin suuria maatiloja. Jeesuksen kylvövertausta mukaillen: kylvettävää alaa on paljon, mutta Jumalan sanan kylvösiemen ei lopu. Oikeanlaisen sydämen maaperän, suotuisat kasvuolosuhteet ja siemenen kasvun saa aikaan vain Jumala.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys