Jumala on antanut avioliiton lahjaksi ja siunaukseksi. Yhdessä jaetut hetket tuovat syvää merkitystä elämään ja vahvistavat puolisoiden välistä sidettä. Avioliitto tarjoaa mahdollisuuden kasvaa yhdessä ja se tuo turvaa ja vakautta, joka kannattelee aviopuolisoita läpi elämän.
Pudasjärven Suviseurojen seuratunnus on otettu Jeesuksen ja Pietarin välisestä keskustelusta (Joh. 21:17). Keskustelussa Jeesus esittää Pietarille kysymyksen: ”Olenko minä sinulle rakas?” Suviseuratunnus on Jumalan sanaa ja Jeesuksen aito kysymys myös 2000-luvun ihmiselle. Kristinoppi opettaa, että Kristuksen työ maailmassa jatkuu Pyhän Hengen työnä. Tämän perusteella Jeesus yhä esittää kutsua parannukseen, kuten hän teki maan päällä eläessään: ”Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi” (Mark. 1:15).
Lähestyvä pääsiäinen herättää muistoja, kuten muutkin juhlapäivät. Lukijat kertovat tämän lehden takasivulla koskettavimpia pääsiäismuistojaan. Monet niistä liittyvät jollakin tavalla pääsiäisen sanoman äärellä olemiseen tai tuon sanoman läsnäoloon lapsuuden kodissa. Erityisesti vanhempien sukupolvien mieliin on painunut tunnelma, joka omassa lapsuudenkodissa pääsiäisenä vallitsi: pitkäperjantain vakavuus ja hiljaisuus, joka vaihtui pääsiäisen iloon. Vaikka moni sanoo kokeneensa tunnelman vahvasti ja muistaa sen rajoittaneen lasten normaaleja leikkejä, yleensä näitä asioita muistellaan kiitollisina.
Tuleva sunnuntai on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Vaaleissa jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ”nukkuvien puolue” sai eniten kannatusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että lähes 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Prosenttiosuus oli suurempi kuin yhdenkään puolueen saama kannatus.
Tämän lehden sisällä ilmestyvän nuortenliite Kapsäkin teemana ovat hyvät käytöstavat. Lähes kaikki kapsäkkijuttujen Instagram-tilillä aihetta kommentoineista nuorista ovat sitä mieltä, että käytöstapojen arvostus on laskenut ja osa nimeää syyksi itsekeskeisyyden.
Rukous on annettu ihmiselle lahjaksi, jotta hän voi kääntyä asioissaan Jumalan puoleen. Joku käyttää tätä viestikanavaa harvoin tai ei koskaan. Jos ihminen ei usko Jumalaan, hänellä ei liene tarvetta uskoa rukouksen voimaankaan. Tilanne voi kuitenkin muuttua, esimerkiksi hädän tai suuren pelon keskellä. Ukrainan sodan sytyttyä suomalainen näytelmäkirjailija Elli Salo kertoi ukrainalaisen ystävänsä viestistä sodan keskeltä: ”Ateistitkin ovat alkaneet rukoilla” (HS, 25.4.2022).
Pääsiäistä edeltävä paastonaika on saanut viime vuosina usein ekologisen korostuksen. Paaston aikana on kehotettu pohtimaan esimerkiksi omaa kulutuskäyttäytymistään. Ovatko kaikki toivomani hankinnat lopulta tarpeellisia? Voisiko vähempi kuluttaminen saada huomion kiinnittymään onnellisuutta tuottaviin, aineettomiin asioihin ja lisätä sitä kautta myös kiitollisuutta.
Lähes jokaisen ihmisen elämään sisältyy yksi tai useampi kriisitilanne. Ihmisen mieltä voivat järkyttää erilaiset yllättävät tapahtumat, kuten läheisen kuolema, oma tai läheisen sairastuminen, läheisen ihmissuhteen katkeaminen, työttömäksi jääminen tai rikoksen uhriksi joutuminen. Kriisin kokeminen on yksilöllistä: yhdelle huolta ja ahdistusta tuottava asia ei välttämättä vaikuta toiseen ihmiseen samoin.
Tämän päivän tietotulvan keskellä on hyvä muistaa, että ajatuksiimme ja arvoihimme pyritään vaikuttamaan monin tavoin. Länsimaissa maallistuminen on vaikuttanut siihen, että monissa medioissa suositaan kristillisten arvojen vastaisia näkemyksiä.
Usko on ihmisen henkilökohtainen suhde Jumalaan. Vaikka uskoa ei voi nähdä, sen synnyttämän elävän yhteyden Kristukseen ja toisiin uskoviin voi selkeästi tuntea. Samoin voi tuntea tuon yhteyden sammumisen. Mikäli näin käy, esimerkiksi ystävien tai perheenjäsenten välillä, tapahtunut tuo kipua ja surua. Uskonyhteys on ainutlaatuinen, sillä sen synnyttää Pyhä Henki.
Tässä Päivämiehen numerossa pohditaan seuroissa käymisen merkitystä. Aivan erityinen paino on sanalla ”käyminen”, sanankuuloon osallistuminen konkreettisesti. Korona-ajan jälkeen on monin paikoin keskusteltu siitä, löytävätkö sanankuulijat takaisin rauhanyhdistykselle seuroihin kuten ennen.
Käsite omantunnonvapaudesta on vilahdellut medioissa alkaneen vuoden aikana. Se on liitetty valmisteilla olevaan translakiin, ja siihen, millä tavalla siihen saa suhtautua. Aiheeseen liittyen on noussut esiin mielipiteitä, joilla on pyritty määrittelemään, mitkä asiat kuuluvat omantunnonvapauden piirin ja mitkä eivät. Tässä keskustelussa on paikoin unohtunut, että omantunnonvapaus itsessään on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys