Jumala on antanut avioliiton lahjaksi ja siunaukseksi. Yhdessä jaetut hetket tuovat syvää merkitystä elämään ja vahvistavat puolisoiden välistä sidettä. Avioliitto tarjoaa mahdollisuuden kasvaa yhdessä ja se tuo turvaa ja vakautta, joka kannattelee aviopuolisoita läpi elämän.
Pudasjärven Suviseurojen seuratunnus on otettu Jeesuksen ja Pietarin välisestä keskustelusta (Joh. 21:17). Keskustelussa Jeesus esittää Pietarille kysymyksen: ”Olenko minä sinulle rakas?” Suviseuratunnus on Jumalan sanaa ja Jeesuksen aito kysymys myös 2000-luvun ihmiselle. Kristinoppi opettaa, että Kristuksen työ maailmassa jatkuu Pyhän Hengen työnä. Tämän perusteella Jeesus yhä esittää kutsua parannukseen, kuten hän teki maan päällä eläessään: ”Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi” (Mark. 1:15).
Tämän lehden Kapsäkki-osiossa puhutaan muuttamisesta toiselle paikkakunnalle. Opiskelupaikka, uusi työ tai muuttunut elämäntilanne voi johtaa muuttoon. Uudelle paikkakunnalle muuttamiseen liittyy monenlaisia tuntemuksia: odotusta, jännitystä, iloa ja huolta. Moni pohtii, miten sopeutuu uuteen ympäristöön, löytyykö ystäviä ja miten arjen saa sujumaan. Sopeutumista edesauttaa se, jos tietää paikalla olevan valmiiksi jonkun ystävän, tuttavan tai sukulaisen.
Lapsiasiavaltuutettu antoi hiljattain oman arvionsa Suomen lapsen oikeuksien tilanteesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Arvion pääviestinä on, että Suomi ei ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa. Parannettavaa on muun muassa lainsäädännössä, oikeudenkäytössä, koulutukseen varattavissa määrärahoissa, syrjinnän vastaisessa työssä ja rikoksia tekevien nuorten auttamisessa.
Menneenä viikonloppuna vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden puhujat kokoontuivat Ouluun puhujienkokoukseen. SRK järjestää perinteisesti kaksi puhujienkokousta vuoden aikana, toisen kesällä Suviseurojen yhteydessä ja toisen joulun aikaan. Puhujienkokouksessa kuullaan kristillisyyden ajankohtaisista asioista, käydään keskustelua pidetyn alustuksen pohjalta sekä kohdataan toisia puhujan tehtävään kutsuttuja.
Isä meidän -rukouksen ensimmäisessä ja toisessa pyynnössä rukoilemme, että ”voisimme pitää Jumalan nimen kunniassa ja että hänen valtakuntansa tulisi meidän keskuuteemme” (Iso katekismus).
Monen kodin joulukoristeista löytyy jossakin muodossa seimiasetelma, joka ilmentää jouluevankeliumin tapahtumia. Tähän lehteen sisältyvä artikkeli avaa katolilaista perua olevan asetelman pitkää historiaa, joka on kuitenkin Suomessa verrattain lyhyt. Täällä seimiasetelmasta tuli yleinen näky vasta 2000-luvulla.
Yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä nousevat joskus esille niin kutsutut omantunnon kysymykset. Tällöin esimerkiksi lainsäädäntötyössä kansanedustajat osallistuvat päätöksentekoon henkilökohtaisen vakaumuksensa ja arvomaailmansa pohjalta. Omantunnonkysymykset ovat siis perustavaa laatua olevia ja periaatteellisia kysymyksiä.
Joulun aika osuu Suomessa vuoden pimeimpään aikaan, ja talvipäivänseisaus joulun kynnykselle. Tuolloin päivä on lyhyimmillään. Kodeissa päivän pimeyttä saattaa lisätä annetut kehotukset säästää sähköä. Kaikeksi onneksi joulu- ja kaamosvalot eivät ole suuria sähkösyöppöjä.
Sota Ukrainassa on karu muistutus siitä, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvä asia. Sodan puhkeaminen avasi suomalaisten muistot, jotka liittyvät joko itse koettuun sotaan tai siitä kuultuihin tapahtumiin. Moni koki, että vuosikymmenet kutistuivat välistä, ja sotamuistot nousivat esiin elävinä, jopa ne suvussa kerrotut tilanteet, joita ei itse ole edes kokenut.
Adventin aika on edessä. Kirkkovuosi päättyy ja uusi alkaa adventin ajalla eli joulun odotuksella. Joulun lähestyminen kuuluu julkisten tilojen taustamusiikissa ja kauppojen tarjonnassa. Adventin todellinen merkitys on valmistautumista Kristuksen eli Messiaan syntymäjuhlaan. Vaikka joulun vietto on kaupallistunut ja maallistunut, mikään ei muuta sitä tosiseikkaa, että kyseessä on pohjimmiltaan kristillinen ja uskonnollinen juhla.
Tulevana sunnuntaina vietettävä Lasten oikeuksien päivä keskittyy tänä vuonna turvalliseen lapsuuteen, joka koostuu turvallisesta ympäristöstä ja ihmissuhteista sekä omasta turvallisuuden kokemuksesta. Näihin voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, kuten lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla ja perheitä tukemalla. Myös vanhoillislestadiolaisessa kristillisyydessä tehdään perhe- ja diakoniatyötä esimerkiksi resurssipankkitoiminnan muodossa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys