Viime aikojen julkisessa keskustelussa on pohdittu uskonnonvapauden ja vakaumusten rajoja koulujen toiminnassa. Hämeenlinnalaisessa koulussa pidettiin vuonna 2023 tilaisuus, johon sisältyi uskonnolliseksi tulkittava laulu. Asiasta ei oltu informoitu kaikkia tyydyttävällä tavalla. Asiasta kanneltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle. Sen päätöksen mukaisesti kaupunki joutuu maksamaan oppilaalle 1500 euroa korvausta uskonnollisen syrjinnän vuoksi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan uskonnottomaan oppilaaseen kohdistui uskonnollista syrjintää. Päätös on lajissaan ensimmäinen.
Isyyttä ja isien jaksamista ei ole tutkittu yhtä paljon kuin äitiyttä. Tutkimustietoa kuitenkin on, tuorettakin. Eräs tutkimuksissa havaittu perustavanlaatuinen ristiriita on se, että nykyisien oletetaan osallistuvan tasa-arvoisesti sekä lapsiperheen käytännön työhön että tunnekasvatukseen, mutta työelämä käytäntöineen ja asenteineen ei välttämättä kuitenkaan mahdollista tätä.
Jeesuksen kutsumat opetuslapset olivat keskenään erilaisia ihmisiä. Luonne-erojen lisäksi opetuslapset tulivat erilaisista taustoista ja ammateista. Tullimies Matteus oli palvellut Rooman keisarikuntaa eli juutalaisen kansan miehittäjiä. Tätä juutalaiset eivät yleensä katsoneet hyvällä, vaan halveksivat tullimiehiä. Simon Kananeuksella puolestaan oli lisänimi ”Kiivailija”. Tämä kertoi hänen poliittisesta taustastaan. Kiivailijat eli selootit olivat juutalainen puolue, joka kannatti Rooman vallan vastustamista myös asein. Voisi olettaa, että Matteuksen ja Simonin välillä olisi ollut jatkuva konflikti. Tällaisesta Raamattu ei kuitenkaan kerro. Usko Jeesukseen yhdisti eri tavalla ajattelevia miehiä ja synnytti heidän välilleen rakkautta ja ystävyyttä. Jeesuksen kautta oli löytynyt yhteys taivaalliseen isänmaahan, joka oli ajallista politiikkaa tärkeämpi.
Tähän lehteen sisältyvässä nuortenosiossa, Kapsäkissä käsitellään anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Sama aihe, anteeksiantamus, nousee esille myös esimerkiksi uusien puhujien siunaamisesta kertovassa uutisessa ja sananpalvelijan haastattelussa. Aihe onkin uskon kannalta keskeinen.
Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Tässä lehdessä käsitellään digiajan vanhemmuutta monesta näkökulmasta. Esillä ovat muun muassa koulupoliisin rujot havainnot digilaitteiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. Päivämiehen kontekstissa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukea lapsen ja nuoren uskoa arvoiltaan pirstaleisessa ajassa ja koukuttavan viihteen keskellä.
Kristinuskoa tuntemattomalle ihmiselle kolmiyhteisen Jumalan käsite voi olla vaikea. Asiaa tuntematon saattaa ymmärrettävästi ajatella, että kristityillä olisi kolme jumalaa. Käsitettä voi keskusteluin pyrkiä avaamaan, vaikka Jumalan olemus pysyykin ihmiselle salaisuutena.
Mediat tuovat esille yhä lisääntyvässä määrin tietoa keskittymiskyvystä, sen heikentymisestä ja harjoittamisesta. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain, että tietotyöläiset käyttävät keskimäärin 47 sekuntia yhteen tehtävään ennen pomppaamista seuraavaan. Tämä tarkoittaa vaikkapa 47 sekuntia tietotekstin kirjoittamista ja sitten jo kurkistamista sähköpostiin tai someen.
Parisuhde-käsite on yleistynyt puhekielessä ja jossain määrin jopa syrjäyttänyt termin avioliitto. Asia johtunee osittain siitä, että avioliitto on instituutiona menettänyt merkitystään yhteiskunnassa. Avioliitosta säädetään avioliittolaissa ja se solmitaan kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Lain näkökulmasta avioliitolla ja muilla yhdessä asumisen muodoilla on merkittäviä eroavaisuuksia.
Lähestyvä pääsiäinen herättää muistoja, kuten muutkin juhlapäivät. Lukijat kertovat tämän lehden takasivulla koskettavimpia pääsiäismuistojaan. Monet niistä liittyvät jollakin tavalla pääsiäisen sanoman äärellä olemiseen tai tuon sanoman läsnäoloon lapsuuden kodissa. Erityisesti vanhempien sukupolvien mieliin on painunut tunnelma, joka omassa lapsuudenkodissa pääsiäisenä vallitsi: pitkäperjantain vakavuus ja hiljaisuus, joka vaihtui pääsiäisen iloon. Vaikka moni sanoo kokeneensa tunnelman vahvasti ja muistaa sen rajoittaneen lasten normaaleja leikkejä, yleensä näitä asioita muistellaan kiitollisina.
Tuleva sunnuntai on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Vaaleissa jokaisella äänioikeutetulla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen päätöksentekoon. Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2019 ”nukkuvien puolue” sai eniten kannatusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että lähes 30 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Prosenttiosuus oli suurempi kuin yhdenkään puolueen saama kannatus.
Tämän lehden sisällä ilmestyvän nuortenliite Kapsäkin teemana ovat hyvät käytöstavat. Lähes kaikki kapsäkkijuttujen Instagram-tilillä aihetta kommentoineista nuorista ovat sitä mieltä, että käytöstapojen arvostus on laskenut ja osa nimeää syyksi itsekeskeisyyden.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys