Paastonajan ja hiljaisen viikon raamatuntekstit keskittyvät Jeesuksen elämän viimeisiin päiviin. Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen kärsimystien ja ristinkuoleman yksityiskohtaisen tarkasti. Raamatun kokonaisuus asettaa tapahtumat kuitenkin laajempaan kokonaisuuteen, Jumalan pelastussuunnitelmaan.
Työterveyslaitos järjesti hiljattain avoimen koulutuksen, jossa käsiteltiin mielenterveyden huomioon ottamista työelämässä. Työelämän asiantuntijat nostivat esille elämäntahdin kiihtymisen niin työssä kuin vapaa-ajalla. Nykyihmisen elämä koostuu usein nopeatempoisista palasista, joiden yhteensovittaminen ja kokonaisuuden hallinta tuottaa monelle ongelmia.
”Nyt pyydämme, valtias taivaan ja maan, kun aika näin vaihtuu ja muuttuu: Suo voimaasi käskyjäs tottelemaan, kun tahtoa, taitoa puuttuu. Taas uudista alttius, uskollisuus ja virkistä toivolla taivaan”. (VK 532:7.)
Jeesuksen kutsumat opetuslapset olivat keskenään erilaisia ihmisiä. Luonne-erojen lisäksi opetuslapset tulivat erilaisista taustoista ja ammateista. Tullimies Matteus oli palvellut Rooman keisarikuntaa eli juutalaisen kansan miehittäjiä. Tätä juutalaiset eivät yleensä katsoneet hyvällä, vaan halveksivat tullimiehiä. Simon Kananeuksella puolestaan oli lisänimi ”Kiivailija”. Tämä kertoi hänen poliittisesta taustastaan. Kiivailijat eli selootit olivat juutalainen puolue, joka kannatti Rooman vallan vastustamista myös asein. Voisi olettaa, että Matteuksen ja Simonin välillä olisi ollut jatkuva konflikti. Tällaisesta Raamattu ei kuitenkaan kerro. Usko Jeesukseen yhdisti eri tavalla ajattelevia miehiä ja synnytti heidän välilleen rakkautta ja ystävyyttä. Jeesuksen kautta oli löytynyt yhteys taivaalliseen isänmaahan, joka oli ajallista politiikkaa tärkeämpi.
Tähän lehteen sisältyvässä nuortenosiossa, Kapsäkissä käsitellään anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Sama aihe, anteeksiantamus, nousee esille myös esimerkiksi uusien puhujien siunaamisesta kertovassa uutisessa ja sananpalvelijan haastattelussa. Aihe onkin uskon kannalta keskeinen.
Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Tässä lehdessä käsitellään digiajan vanhemmuutta monesta näkökulmasta. Esillä ovat muun muassa koulupoliisin rujot havainnot digilaitteiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. Päivämiehen kontekstissa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten tukea lapsen ja nuoren uskoa arvoiltaan pirstaleisessa ajassa ja koukuttavan viihteen keskellä.
Kristinuskoa tuntemattomalle ihmiselle kolmiyhteisen Jumalan käsite voi olla vaikea. Asiaa tuntematon saattaa ymmärrettävästi ajatella, että kristityillä olisi kolme jumalaa. Käsitettä voi keskusteluin pyrkiä avaamaan, vaikka Jumalan olemus pysyykin ihmiselle salaisuutena.
Mediat tuovat esille yhä lisääntyvässä määrin tietoa keskittymiskyvystä, sen heikentymisestä ja harjoittamisesta. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain, että tietotyöläiset käyttävät keskimäärin 47 sekuntia yhteen tehtävään ennen pomppaamista seuraavaan. Tämä tarkoittaa vaikkapa 47 sekuntia tietotekstin kirjoittamista ja sitten jo kurkistamista sähköpostiin tai someen.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys