Otsikko kuvaa kahdeksatta käskyä ”mitä tulisi tehdä” -muodossa. Tämä käsky liittyy kymmenestä käskystä ehkä läheisimmin arkipäivän elämään. Elämme sosiaalisessa ympäristössä lähes joka hetki. Missä ihmiset kohtaavat, siellä on mahdollisuus voimia antavaan kohtaamiseen. Samoissa tilanteissa on myös riski tulla ohitetuksi tai satutetuksi. Liian usein jälkimmäinen on totta esimerkiksi kouluissa, joissa kiusaaminen on usein ongelma.
Meneillään oleva Lapsen oikeuksien viikko keskittyy tänä vuonna oppimiseen. Oikeus oppimiseen on edellytys lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Oppiminen ei rajoitu pelkästään opiskeluun tarkoitettuihin paikkoihin, vaan sitä tapahtuu kaikkialla, missä lapsi elää ja liikkuu. Teemaviikko muistuttaa myös siitä, että uuden oppiminen on useimmiten lapselle myönteinen, iloa tuottava asia.
Lapsiasiavaltuutettu antoi hiljattain oman arvionsa Suomen lapsen oikeuksien tilanteesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Arvion pääviestinä on, että Suomi ei ole vielä lapsen oikeuksien mallimaa. Parannettavaa on muun muassa lainsäädännössä, oikeudenkäytössä, koulutukseen varattavissa määrärahoissa, syrjinnän vastaisessa työssä ja rikoksia tekevien nuorten auttamisessa.
Menneenä viikonloppuna vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden puhujat kokoontuivat Ouluun puhujienkokoukseen. SRK järjestää perinteisesti kaksi puhujienkokousta vuoden aikana, toisen kesällä Suviseurojen yhteydessä ja toisen joulun aikaan. Puhujienkokouksessa kuullaan kristillisyyden ajankohtaisista asioista, käydään keskustelua pidetyn alustuksen pohjalta sekä kohdataan toisia puhujan tehtävään kutsuttuja.
Isä meidän -rukouksen ensimmäisessä ja toisessa pyynnössä rukoilemme, että ”voisimme pitää Jumalan nimen kunniassa ja että hänen valtakuntansa tulisi meidän keskuuteemme” (Iso katekismus).
Monen kodin joulukoristeista löytyy jossakin muodossa seimiasetelma, joka ilmentää jouluevankeliumin tapahtumia. Tähän lehteen sisältyvä artikkeli avaa katolilaista perua olevan asetelman pitkää historiaa, joka on kuitenkin Suomessa verrattain lyhyt. Täällä seimiasetelmasta tuli yleinen näky vasta 2000-luvulla.
Yhteiskunnallisen päätöksenteon yhteydessä nousevat joskus esille niin kutsutut omantunnon kysymykset. Tällöin esimerkiksi lainsäädäntötyössä kansanedustajat osallistuvat päätöksentekoon henkilökohtaisen vakaumuksensa ja arvomaailmansa pohjalta. Omantunnonkysymykset ovat siis perustavaa laatua olevia ja periaatteellisia kysymyksiä.
Joulun aika osuu Suomessa vuoden pimeimpään aikaan, ja talvipäivänseisaus joulun kynnykselle. Tuolloin päivä on lyhyimmillään. Kodeissa päivän pimeyttä saattaa lisätä annetut kehotukset säästää sähköä. Kaikeksi onneksi joulu- ja kaamosvalot eivät ole suuria sähkösyöppöjä.
Sota Ukrainassa on karu muistutus siitä, ettei itsenäisyys ole itsestäänselvä asia. Sodan puhkeaminen avasi suomalaisten muistot, jotka liittyvät joko itse koettuun sotaan tai siitä kuultuihin tapahtumiin. Moni koki, että vuosikymmenet kutistuivat välistä, ja sotamuistot nousivat esiin elävinä, jopa ne suvussa kerrotut tilanteet, joita ei itse ole edes kokenut.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys