Menneinä vuosikymmeninä äideille laulettiin äitienpäiväjuhlissa kauniita, osin idealistisia lauluja, joissa kiitettiin perheen eteen tehdystä pyyteettömästä työstä, valvotuista öistä ja vaivannäöstä. Kuinka hyvin nuo aiempien vuosikymmenten laulut vastaavat tämän ajan henkeen? Aikamme korostaa enemmän itsensä toteuttamista ja oman sisäisen voiman löytämistä kuin toisten palvelemista. Pieniä lapsia hoitava äiti voi kokea mitättömyyttä ja syrjään jäämistä.
Lapsettomuuteen liittyvistä kysymyksistä on kristillisyyden keskellä puhuttu vähemmän kuin lasten vastaanottamiseen liittyvistä aiheista. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että keskustelulle ei olisi tarvetta. Kehittynyt lääketiede on tuonut uusia menetelmiä esimerkiksi hedelmättömyyden hoitoon. Lääketiede on Jumalan lahjaa, jonka avulla voidaan hoitaa ihmisen terveyttä ja parantaa erilaisia sairauksia. Samanaikaisesti lääketiede tuo pohdittavaksi vaikeita eettisiä kysymyksiä siitä, missä kulkee raja ihmisen hoitamisen ja Jumalan luomistyöhön puuttumisen välillä.
Kesäseuraradion lähetys alkaa jälleen, juhannuksen jälkeisenä keskiviikkona kello 12. Lähetyskokonaisuutta on suunniteltu ja toteutettu viime kesän lopulta lähtien. Satoja talkootunteja on tehty jo ennen kuin lähetys alkaa. Työn peruste on sama kuin muukin kesän seurojen eteen tehty talkootyö: ”Jotta rauhaa etsivä voisi kuulla hyvän sanoman syntien anteeksisaamisesta”.
Juhannus on Suomessa moninkertainen juhlapäivä. Päivä on silloin pisimmillään ja luonto usein kauneimmillaan. Keskikesän juhla muistuttaa ihmisiä Jumalan luomistyön ihmeistä. Kaikki näkemämme kauneus on hänen luomaansa ja ylläpitämäänsä.
Entisaikaan puhuttiin median sijaan joukkoviestinnästä. Sen keskeisimmäksi tehtäväksi katsottiin tietojen välittäminen mahdollisimman tarkasti ja nopeasti.
”Nyt pyydämme, valtias taivaan ja maan, kun aika näin vaihtuu ja muuttuu: Suo voimaasi käskyjäs tottelemaan, kun tahtoa, taitoa puuttuu. Taas uudista alttius, uskollisuus ja virkistä toivolla taivaan”. (VK 532:7.)
Jeesuksen kutsumat opetuslapset olivat keskenään erilaisia ihmisiä. Luonne-erojen lisäksi opetuslapset tulivat erilaisista taustoista ja ammateista. Tullimies Matteus oli palvellut Rooman keisarikuntaa eli juutalaisen kansan miehittäjiä. Tätä juutalaiset eivät yleensä katsoneet hyvällä, vaan halveksivat tullimiehiä. Simon Kananeuksella puolestaan oli lisänimi ”Kiivailija”. Tämä kertoi hänen poliittisesta taustastaan. Kiivailijat eli selootit olivat juutalainen puolue, joka kannatti Rooman vallan vastustamista myös asein. Voisi olettaa, että Matteuksen ja Simonin välillä olisi ollut jatkuva konflikti. Tällaisesta Raamattu ei kuitenkaan kerro. Usko Jeesukseen yhdisti eri tavalla ajattelevia miehiä ja synnytti heidän välilleen rakkautta ja ystävyyttä. Jeesuksen kautta oli löytynyt yhteys taivaalliseen isänmaahan, joka oli ajallista politiikkaa tärkeämpi.
Tähän lehteen sisältyvässä nuortenosiossa, Kapsäkissä käsitellään anteeksi antamista ja anteeksi pyytämistä. Sama aihe, anteeksiantamus, nousee esille myös esimerkiksi uusien puhujien siunaamisesta kertovassa uutisessa ja sananpalvelijan haastattelussa. Aihe onkin uskon kannalta keskeinen.
Suomi on monella yhteiskunnallisella mittarilla mitattuna lapsiystävällinen maa. Suomessa on turvallista syntyä ja synnyttää, lapsikuolleisuuden ollessa alhaisimpia koko maailman mittakaavassa. Yhteiskunta tarjoaa lapsen kasvun tueksi laadukkaan terveydenhuollon ja ainutlaatuisen neuvolajärjestelmän. Lapsiperheitä tuetaan myös taloudellisesti ja ilmainen koulutus tarjotaan jokaiselle lapselle.
Blogit
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Lukijan kuva
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys