Jumalan armosta olemme aloittaneet uuden vuoden. Kiitämme häntä kaikesta hyvästä, jonka olemme menneen vuoden aikana saaneet osaksemme. Hän on pitänyt meistä huolta koettelemustenkin keskellä, ja hänen armoonsa saamme luottaa myös alkaneena vuonna. Hänen rakkautensa kantaa ja turvaa.
Joulun sanoma tiivistyy lahjaan, jonka Jumala antoi jokaiselle ihmiselle, koko ihmiskunnalle. Jumala tuli ihmiseksi, jokaisen joulunviettäjän kaltaiseksi. Hän syntyi eläinten suojaan, maan hiljaisille, Marialle ja Joosefille. Mukanaan hän toi pelastuksen: syntiemme sovituksen.
Joulua edeltävä aika tarjoaa rauhallisia tapahtumia joulun kaupallisuuden keskelle. Kirkkojen kauneimmat joululaulut, rauhanyhdistysten joulujuhlat, musiikki- ja muut tilaisuudet kutsuvat pysähtymään jouluvalmistelujen keskellä. Juhlavalmistelut ja juhlan odotus ovat osa juhlaa, joten jo ennakkoon on hyvä pysähtyä joulun sanoman äärelle. Joulumusiikki ja Jumalan sana muistuttavat joulun hengellisen sisällön tärkeydestä verrattuna sen ulkoisiin puitteisiin.
Sisäministeriö on julkaissut lähestyvän itsenäisyyspäivän alla noin sata sivua sisältävän oppaan kriisitilanteiden varalle. Opas on luettavissa kustannussyistä vain verkossa. Opasta ei ole tehty esimerkiksi erityisen sodanuhan vuoksi, vaan se huomioi monenlaiset poikkeavat tilanteet.
Otsikko kuvaa kahdeksatta käskyä ”mitä tulisi tehdä” -muodossa. Tämä käsky liittyy kymmenestä käskystä ehkä läheisimmin arkipäivän elämään. Elämme sosiaalisessa ympäristössä lähes joka hetki. Missä ihmiset kohtaavat, siellä on mahdollisuus voimia antavaan kohtaamiseen. Samoissa tilanteissa on myös riski tulla ohitetuksi tai satutetuksi. Liian usein jälkimmäinen on totta esimerkiksi kouluissa, joissa kiusaaminen on usein ongelma.
Meneillään oleva Lapsen oikeuksien viikko keskittyy tänä vuonna oppimiseen. Oikeus oppimiseen on edellytys lapsen hyvinvoinnille ja kehitykselle. Oppiminen ei rajoitu pelkästään opiskeluun tarkoitettuihin paikkoihin, vaan sitä tapahtuu kaikkialla, missä lapsi elää ja liikkuu. Teemaviikko muistuttaa myös siitä, että uuden oppiminen on useimmiten lapselle myönteinen, iloa tuottava asia.
Viime aikojen julkisessa keskustelussa on pohdittu uskonnonvapauden ja vakaumusten rajoja koulujen toiminnassa. Hämeenlinnalaisessa koulussa pidettiin vuonna 2023 tilaisuus, johon sisältyi uskonnolliseksi tulkittava laulu. Asiasta ei oltu informoitu kaikkia tyydyttävällä tavalla. Asiasta kanneltiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle. Sen päätöksen mukaisesti kaupunki joutuu maksamaan oppilaalle 1500 euroa korvausta uskonnollisen syrjinnän vuoksi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mukaan uskonnottomaan oppilaaseen kohdistui uskonnollista syrjintää. Päätös on lajissaan ensimmäinen.
Isyyttä ja isien jaksamista ei ole tutkittu yhtä paljon kuin äitiyttä. Tutkimustietoa kuitenkin on, tuorettakin. Eräs tutkimuksissa havaittu perustavanlaatuinen ristiriita on se, että nykyisien oletetaan osallistuvan tasa-arvoisesti sekä lapsiperheen käytännön työhön että tunnekasvatukseen, mutta työelämä käytäntöineen ja asenteineen ei välttämättä kuitenkaan mahdollista tätä.
Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. Siten muistelun kohteena ovat sekä kaikki kristikunnan marttyyrit että muut uskossa Kristukseen kuolleet. Sana pyhä ei kuitenkaan viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristuksen oma on pyhä (Kirkkokäsikirja).
Tavallisena arkipäivänä parillakymmenellä nuorella aikuisella on aikaa tulla Jumalan sanan kuuloon. Kutsu on tuntunut niin tärkeältä, että työstä tai opiskelusta on hankittu vapaata. Monet kuulevat ensimmäisen kerran Pyhän Hengen kautta julistettua Jumalan sanaa. Syntien anteeksiantamuksen evankeliumia halutaan myös uskoa. Tällaisia tilanteita kohdataan kristillisyytemme lähetystyössä usein.
Tämän lehden nuortenliite Kapsäkki käsittelee ahdistusta. Aihe on valitettavan ajankohtainen, sillä tuoreen kyselytutkimuksen mukaan nuorten, erityisesti tyttöjen, ahdistusoireet ovat selvässä kasvussa. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen teettämän kyselyn mukaan ahdistuneisuusoireita koki viime vuonna 31 prosenttia 13–16-vuotiaista tytöistä. Myös poikien ahdistuskokemukset ovat lisääntyneet, mutta muutos on tyttöjä vähäisempää.
Tämänvuotinen vanhustenviikko on kokonaisvaltaisesti hyvän elämän äärellä, kun viikon teemana on “Sujuva arki – hyvä mieli”. Fyysisen ympäristön ja voinnin sekä mielenterveyden rinnalle teema kaipaa vielä sielun ulottuvuutta: miten tärkeä asia vanhuksen kokonaishyvinvoinnin kannalta onkaan ravittu ja evankeliumilla hoidettu sielu sekä rauha Jumalan kanssa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys