Kalle Aukusti Lohi – mies Suomen itsenäisyysjulistuksen takana

Kal­le Au­kus­ti Lohi (1872–1948) oli ta­lon­poi­ka ja van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­nen saar­naa­ja, joka Ete­lä-La­pin pe­ru­koil­ta pon­nis­ti vah­vak­si val­ti­ol­li­sek­si vai­kut­ta­jak­si. Lo­hen kä­si­a­laa oli edus­kun­nan mar­ras­kuus­sa 1917 hy­väk­sy­mä pon­si, jota voi­daan pi­tää Suo­men to­si­a­si­al­li­se­na it­se­näi­syys­ju­lis­tuk­se­na.

Kodin viikkosiivous

Mei­dän per­heem­me sii­vo­si ko­din yh­des­sä lau­an­tai­sin. Kui­ten­kin kuu­den lap­sen opas­ta­mi­nen tun­tui työ­lääl­tä ja lop­pu­tu­los oli mitä mil­loin­kin. Mie­tim­me asi­aa yh­des­sä, ja koti ja­et­tiin alu­ei­siin. Kir­joi­tin joka alu­een teh­tä­vät tau­luk­koon. Esi­mer­kik­si keit­ti­ön sii­vous: Lai­ta as­ti­at ko­nee­seen. Tyh­jen­nä kom­pos­ti­as­tia ja pese se.

Mariella säestää seuroissa

Saat­toi­vat 8. lo­ka­kuu­ta Ala­jär­ven rau­ha­nyh­dis­tyk­sen seu­ra­vie­raat hie­man miet­tiä, et­tä mi­ten­kä­hän on­nis­tuu, kun 13-vuo­ti­as Ma­riel­la Haa­pa-aho is­tuu­tui en­sim­mäis­tä ker­taa sun­nun­tai­seu­ro­jen sä­es­tys­vuo­ros­saan ur­ku­jen soit­ta­jan pen­kil­le. Mut­ta hy­vin meni. Sä­es­tys on­nis­tui kuin van­hal­ta te­ki­jäl­tä ja lau­la­jien oli help­po lau­laa.

Ehtoollinen nautitaan Jeesuksen muistoksi

Olin erään van­huk­sen vuo­teen ää­rel­lä. Elä­mä oli hä­nen osal­taan lop­pu­mas­sa. Van­hus oli us­ko­mas­sa, ja us­ko oli hä­nen elä­män­sä kal­lein asia. Jut­te­lim­me us­ko­na­si­ois­ta, ja tar­jo­sin hä­nel­le Her­ran py­hän eh­tool­li­sen. Huo­ma­sin, mi­ten hän rau­hoit­tui ja roh­kais­tui us­kos­saan.

Reformaation merkkivuosi huipentuu sunnuntaina

Tur­ku isän­nöi us­kon­puh­dis­tuk­sen merk­ki­vuo­den pää­juh­laa 5. mar­ras­kuu­ta. Juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­lus ja Yh­tä mat­kaa -pää­juh­la päät­tä­vät val­ta­kun­nal­li­sen re­for­maa­ti­o­vii­kon ja koko merk­ki­vuo­den Suo­mes­sa. Ta­pah­tu­miin ovat kaik­ki ter­ve­tul­lei­ta. Päi­vä al­kaa kel­lo 10 Tu­run tuo­mi­o­kir­kon juh­la­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sel­la, jota voi seu­ra­ta Yle TV1:ssä.

Uskonpuhdistuksen perintö

Re­for­maa­ti­on pe­rin­tö on kirk­kom­me saa­ma kul­ta­mi­ta­li. Mi­ta­lin toi­nen puo­li lois­taa meil­le us­kon­puh­dis­tuk­sen hen­ges­sä to­teu­te­tus­sa uu­des­sa vir­si­kir­jas­sa (1986), kirk­ko­raa­ma­tus­sa (1992), ka­te­kis­muk­ses­sa (1999) sekä ju­ma­lan­pal­ve­lu­suu­dis­tuk­sen kir­jois­sa (1999/2000). Mi­ta­lin toi­nen puo­li on him­me­äm­pi ja ajan pa­ti­noi­ma. Se nä­kyy muun mu­as­sa suh­tau­tu­mi­ses­sam­me Raa­ma­tun ar­vo­val­taan ja kah­den re­gi­men­tin op­piin. Kat­sel­kaam­me aluk­si mi­ta­lim­me kirk­kaam­paa puol­ta.

Uskonpuhdistaja Martin Luther – munkki, professori, puoliso ja isä

Mar­tin Lut­her (1483–1546) oli avi­o­pa­ri Hans ja Mar­ga­re­ta Lut­he­rin (tuo­hon ai­kaan Lu­der) van­hin lap­si. Per­hee­seen syn­tyi kaik­ki­aan yh­dek­sän jäl­ke­läis­tä, jois­ta kol­me kuo­li jo var­hain. Hans Lut­her ke­rä­si vuo­sien mit­taan huo­mat­ta­van omai­suu­den kai­vo­sa­lal­la.

”Hän lähettää salamat, avaa sateelle tien”

Ku­lu­nee­na ke­sä­nä on esiin­ty­nyt har­vi­nai­sen vä­hän voi­mak­kai­ta uk­ko­sia. Ra­jut uk­kos­kuu­rot he­rät­tä­vät ih­mi­sis­sä sekä pel­koa et­tä ihai­lua luon­non­voi­mia koh­taan.

Mediakasvatuksen avainsanoja ovat kiinnostus ja keskustelu

Omat van­hem­mat ja huol­ta­jat ovat lap­sen tär­keim­mät me­di­a­kas­vat­ta­jat. Vaik­ka pe­rus­kou­lu di­gi­ta­li­soi­tuu vauh­dil­la, kou­lu pys­tyy tar­jo­a­maan vain tu­kea van­hem­pien te­ke­mäl­le poh­ja­työl­le.

Keskeneräisenä ja väsyneenäkin tarpeeksi riittävä

”Las­ten­kas­va­tu­sop­paat ja ai­ka­kau­si­leh­det ovat täyn­nä hy­vää tar­koit­ta­via kas­va­tus­vink­ke­jä ja mää­ri­tel­miä sii­tä, mikä on lap­sel­le eduk­si, mikä taas hait­taa hä­nen ke­hi­tys­tään. – – äi­ti ja isä tun­te­vat it­sen­sä ja lap­sen­sa par­hai­ten ja voi­vat va­li­ta oh­jeis­ta ne, jot­ka luon­te­vim­min heil­le so­pi­vat. Hyvä van­hem­pi voi ol­la lu­kui­sin eri ta­voin.”