Meidän perheemme siivosi kodin yhdessä lauantaisin. Kuitenkin kuuden lapsen opastaminen tuntui työläältä ja lopputulos oli mitä milloinkin. Mietimme asiaa yhdessä, ja koti jaettiin alueisiin. Kirjoitin joka alueen tehtävät taulukkoon. Esimerkiksi keittiön siivous: Laita astiat koneeseen. Tyhjennä kompostiastia ja pese se.
Alueet kiertävät lasten kesken, äidille ja isälle on omat hommansa. Lasten mielestä idea oli hyvä. Pienin, joka ei vielä osannut lukea, sai toimia isompien apulaisena vuorotellen. Nyt jokainen tietää täsmälleen mitä pitää tehdä ja milloin työ on valmis. Siivouksen aikana lapset vertailevat edistymistään: ”Montako hommaa sulla on jo valmiina?”
Kukin siivoaa omalla tyylillään. Yksi on päättänyt, ettei pysähdy ennen kuin homma on valmis. Toinen on valinnut oman palkitsemismenetelmänsä: aina kolmen kerran jälkeen saa mennä viideksi minuutiksi soittamaan pianoa. Kolmas haastaa sisaruksensa kisaan siitä, kumpi saa hommansa ensin valmiiksi. Lopuksi tarkistetaan, että homma on tehty niin kuin pitikin.
Systeemi on ollut meillä käytössä jo neljä vuotta ja toimii edelleen. Lapset ovat itse halunneet vaihtaa siivouspäivän perjantaiksi, hakevat omatoimisesti lappunsa ja tekevät hommansa, vaikka vanhemmat olisivat poissa kotoa. Lasten mielestä siivous ei ole kivaa ja väsyttäisi alkaa siivota, mutta kaikki osaavat nauttia siististä kodista.
Tämä on osa juttukokonaisuutta, jossa käsiteltiin lapsiperheiden arkea helpottavia pelisääntöjä. Se on julkaistu 8.11. ilmestyneessä Päivämiehessä.
Teksti: Pauliina Isopahkala
Piirroskuva: Juhani Ojalehto
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys