Ma­ria Ol­li, toi­min­ta­te­ra­peut­ti

Lii­al­li­nen äly­lait­tei­den käyt­tö voi ai­heut­taa hy­vin eri­lai­sia hait­to­ja. Erit­täin ylei­siä ovat ruu­miil­li­set oi­reet, ku­ten sil­mien vä­sy­mi­nen, ran­ne-, kyy­när­pää-, sel­kä- tai nis­ka­oi­reet.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos THL:n tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, et­tä lap­sil­la, jot­ka viet­ti­vät puo­len­tois­ta vuo­den iäs­sä sel­väs­ti enem­män ai­kaa ruu­tu­jen ää­rel­lä kuin muut, oli enem­män ka­ve­ri­suh­tei­den vai­keuk­sia vii­den vuo­den iäs­sä kuin muil­la. Myös vii­den vuo­den iäs­sä kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­paan ruu­tu­ai­kaan liit­tyi sel­väs­ti ko­hon­nut ris­ki sekä tun­ne-elä­män et­tä käyt­täy­ty­mi­sen oi­reil­le, ku­ten myös kes­kit­ty­mis­vai­keuk­sien, yli­vilk­kau­den ja im­pul­sii­vi­suu­den oi­reil­le.

Ny­ky­ään pu­hu­taan pal­jon han­kin­nai­ses­ta kes­kit­ty­mis­vai­keu­des­ta ADT:sta (At­ten­ti­on De­fi­cit Trait). Se il­me­nee hy­vin sa­man­lai­si­na oi­rei­na kuin kes­kit­ty­mi­sen ja tark­kaa­vuu­den häi­riö ADHD (At­ten­ti­on De­fi­cit Hy­pe­rac­ti­vi­ty Di­sor­der). Oi­rei­na voi esiin­tyä esi­mer­kik­si le­vot­to­muut­ta, pouk­koi­lua ja ky­vyt­tö­myys pit­kä­jän­tei­seen työ­hön.

Hait­taa vai hyö­tyä?

Ruu­tu­riip­pu­vai­nen saat­taa pe­la­ta tai käyt­tää so­si­aa­lis­ta me­di­aa eli so­met­taa pit­käl­le yö­hön, jol­loin aa­mul­la muun mu­as­sa kou­luun ja töi­hin läh­te­mi­nen on vai­ke­aa. Täs­tä seu­raa vä­sy­mys­tä ja unet­to­muut­ta, joka voi pit­kään jat­ku­nee­na al­tis­taa esi­mer­kik­si ma­sen­nuk­sel­le. Net­ti­pe­lien pe­laa­mi­nen voi ai­heut­taa myös suu­ria ta­lou­del­li­sia hait­to­ja, jos pe­la­tes­sa tu­lee teh­tyä pal­jon pe­lien si­säi­siä os­tok­sia.

So­si­aa­li­nen me­dia (myö­hem­min some) vää­ris­tää usein ku­vaa mui­den elä­mäs­tä. Mui­den si­säl­tö­jen kat­se­le­mi­nen tuo kat­so­jal­le her­käs­ti riit­tä­mät­tö­myy­den tun­net­ta it­seä ja omaa elä­mää koh­taan. Äly­lait­teil­la vie­tet­ty ai­ka vä­hen­tää myös kaik­kea muu­ta it­sel­le tär­kei­den asi­oi­den ää­rel­lä vie­tet­tyä ai­kaa. Esi­mer­kik­si per­heel­le, ys­tä­vil­le ja har­ras­tuk­sil­le voi jää­dä vä­hem­män ai­kaa.

Äly­lait­tei­den käyt­tö voi toi­mia joil­le­kin pur­ku­paik­ka­na tai sin­ne pa­e­taan mui­ta on­gel­mia, ku­ten yk­si­näi­syyt­tä, kiu­saa­mis­ta tai on­gel­mia ko­to­na ja per­hees­sä. Toi­saal­ta se myös li­sää on­gel­mia kai­kil­la edel­lä mai­ni­tuil­la osa-alu­eil­la. Ruu­dun ää­rel­lä ole­mi­nen voi tuo­da loh­tua ja aut­taa vie­mään huo­mi­o­ta pois on­gel­mis­ta. Pe­lien ja so­si­aa­li­sen me­di­an kaut­ta voi ol­la muo­dos­tu­nut tär­keä ja tii­vis­kin net­ti­ka­ve­ri­ver­kos­to.

Jo­kai­nen tar­vit­see kui­ten­kin myös re­aa­li­maa­il­man ih­mis­kon­tak­te­ja. Tär­ke­ää on­kin pyr­kiä et­si­mään ja luo­maan myös äly­lait­tei­den ul­ko­puo­li­sia ver­kos­to­ja eri­lai­sis­ta it­seä kiin­nos­ta­vis­ta ker­hois­ta tai rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­nas­ta.

Ra­jo­ja ja tu­kea

Lii­al­li­sen pe­laa­mi­sen merk­ke­jä on mo­nia. Ajan­ta­ju ka­to­aa pit­kik­si ajoik­si pe­la­tes­sa tai so­men ää­res­sä. Tau­ko­ja on vai­kea pi­tää ja tar­ve pe­la­ta tai käyt­tää so­mea li­sään­tyy jat­ku­vas­ti. Pe­lien ja so­men ul­ko­puo­li­set ka­ve­rit ja har­ras­tuk­set jää­vät pois. Lä­hei­sil­le tai kou­lun­käyn­nil­le ei ole ai­kaa. Pe­laa­mi­nen ja so­men käyt­tö ai­heut­taa syyl­li­syy­den­tun­tei­ta ja va­leh­te­lua.

Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO ei suo­sit­te­le al­le 2-vuo­ti­ail­le lap­sil­le lain­kaan ruu­tu­ai­kaa ja al­le 5-vuo­ti­ail­le­kin kor­kein­taan tun­nin päi­väs­sä.

Käy­tän­nös­sä ruu­tu­ai­kaa tar­kas­tel­laan suh­tees­sa lap­seen ja hä­nen ajan­käyt­töön­sä ko­ko­nai­suu­te­na. Yk­si tär­keim­mis­tä suo­ja­te­ki­jöis­tä on ta­sa­pai­noi­nen ar­ki. Las­ten ja nuor­ten koh­dal­la ai­kui­sen teh­tä­vä on aset­taa sel­ke­ät ra­jat pe­laa­mi­sel­le ja tu­kea nuo­ren ar­kea. Kun un­ta, lii­kun­taa ja kas­vok­kais­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta tu­lee tar­peek­si, aset­tuu pe­laa­mi­seen ja so­meen käy­tet­ty ai­ka­kin hel­pom­min koh­tuul­li­sek­si.

Sään­nöt pu­heek­si

Van­hem­man teh­tä­vä on var­mis­taa, et­tä lap­si saa mo­ni­puo­li­sia vi­rik­kei­tä. Pe­laa­mis­ta ja so­met­ta­mis­ta voi ra­joit­taa tar­jo­a­mal­la vaih­to­eh­tois­ta te­ke­mis­tä ja toi­mi­mal­la esi­merk­ki­nä.

Pe­laa­mi­nen on usein lap­sil­le tär­ke­ää ja pe­laa­mi­sen ra­joit­ta­mi­nen ran­gais­tus­kei­no­na voi li­sä­tä rii­to­ja pe­laa­mi­seen liit­ty­en. Usein on jär­ke­väm­pää yh­des­sä lap­sen kans­sa kes­kus­tel­len muo­toil­la kai­kil­le so­pi­vat sään­nöt.

Sään­tö­jä voi ol­la per­hees­sä use­am­pia, vaik­ka jo­kai­sen lap­sen koh­dal­la omat sään­nöt kir­jat­tu­na sel­ke­äs­ti pa­pe­ril­le. Van­hem­mat voi­vat pe­rus­tel­la lap­si­koh­tai­sia sään­tö­jä ikä­ta­sol­la ja esi­mer­kik­si pe­lien ikä­suo­si­tuk­sil­la. Myös sil­loin, jos ai­kui­nen huo­maa, et­tä pe­laa­mi­nen sel­ke­äs­ti vai­kut­taa lap­sen käyt­täy­ty­mi­seen, on tär­ke­ää pu­hua lap­sen kans­sa sään­nöis­tä ja pe­laa­mi­ses­ta.

Pa­pe­ri­leh­des­sä li­säk­si lis­taus konk­reet­ti­sis­ta vin­keis­tä ruu­tu­a­jan vä­hen­tä­mi­seen.