JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Huomasitko oikovasi?

Ajattelun oikoreitit johtavat virheellisiin päätelmiin mediassa

Artikkelit
2.4.2025 12.00

Juttua muokattu:

2.4. 11:13
2025040211132620250402120000
Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Kuva kirjoittajalta

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.

Kuva kirjoittajalta

Päi­vik­ki Mu­ta­nen

Su­rul­li­nen ta­ri­na kou­lu­kiu­sa­tuk­si tul­leen po­jan kuo­le­mas­ta le­vi­ää me­di­as­sa val­toi­me­naan, kun­nes sel­vi­ää, et­tä kyse on hui­jauk­ses­ta. Tie­tyn juo­ma­pul­lon myyn­ti rä­jäh­tää kä­siin, kun so­me­vai­kut­ta­jat ke­hu­vat sen yli­ver­tai­suut­ta. Len­to-on­net­to­muu­des­sa me­neh­ty­mi­nen tun­tuu suu­rem­mal­ta ris­kil­tä kuin au­ton al­le jää­mi­nen ar­ki­ses­ti tie­tä ylit­tä­es­sä. Pan­de­mi­an alus­sa ih­mi­set ryn­tää­vät kaup­poi­hin tyh­jen­tä­mään ves­sa­pa­pe­ri­hyl­lyt, vaik­ka jär­jel­lis­tä syy­tä pa­pe­rin lop­pu­mi­sel­le ei ole.

Kaik­kia edel­tä­viä esi­merk­ke­jä yh­dis­tää ih­mi­sen tai­pu­mus hak­sah­taa has­sui­hin tai vir­heel­li­siin pää­tel­miin, jot­ka voi­vat joh­taa jär­jet­tö­mään tai im­pul­sii­vi­seen toi­min­taan. Ih­mi­sen ajat­te­lus­sa on usei­ta täl­lai­sia “oi­ko­tei­tä” eli kog­ni­tii­vi­sia vi­nou­mia, ajat­te­lun an­so­ja, jot­ka saat­ta­vat jy­mäyt­tää ih­mis­tä, mi­kä­li ei ole tark­ka­na. Ajat­te­lun oi­ko­rei­tit no­peut­ta­vat ja yk­sin­ker­tais­ta­vat tie­don­kä­sit­te­lyä, mut­ta nii­den rin­nal­la tar­vi­taan kriit­tis­tä har­kin­taa.

Me­di­an käy­tös­sä kog­ni­tii­vi­set vi­nou­mat joh­ta­vat usei­siin on­gel­miin, ku­ten vää­rän tie­don le­vi­ä­mi­seen, ul­koi­seen vai­kut­ta­mi­seen, uh­kia maa­lai­le­viin klik­ki­ot­si­koi­hin, yh­teis­kun­nan po­la­ri­saa­ti­oon ja ab­sur­dei­hin so­si­aa­li­siin il­mi­öi­hin. Eri­tyi­ses­ti lap­set ja nuo­ret tar­vit­se­vat ai­kuis­ten apua me­di­as­sa na­vi­goi­mi­seen, sil­lä hei­dän im­puls­si­kont­rol­lin­sa ja kriit­ti­nen ajat­te­lun­sa ei ole ai­kui­sen kal­tais­ta ai­vo­jen kyp­sy­mät­tö­myy­des­tä joh­tu­en. Ai­kui­sil­la­kin on sii­nä te­ke­mis­tä run­saas­ti.

Yh­teis­kun­nal­li­sen pa­hoin­voin­nin ja me­di­an käy­tön yh­teyt­tä tut­ki­taan kii­vaas­ti, ja il­mi­sel­väs­ti ai­he on ajan­koh­tai­nen. On suo­ras­taan kan­sa­lais­tai­to osa­ta tun­nis­taa ajat­te­lun an­so­ja, jot­ta voi toi­mia vii­saas­ti.

Tie­to vai­kut­taa

Yk­si ylei­nen ajat­te­lun oi­ko­reit­ti saa et­si­mään vain oman mie­li­pi­teen­sä kans­sa sa­man­lai­sia aja­tuk­sia, ja vält­tä­mään nii­tä, jot­ka ovat sitä vas­taan. Tätä kut­su­taan vah­vis­tus­har­hak­si, ja se il­me­nee esi­mer­kik­si näin: Jos pi­dän kah­vis­ta, va­li­koin uu­ti­sia, jois­sa ker­ro­taan sen pi­ris­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta. Sen si­jaan ohi­tan tie­don sii­tä, et­tä lii­ka kah­vin­juon­ti voi hai­ta­ta yö­un­ta tai ai­heut­taa vat­sa­vai­vo­ja.

Mus­ta­val­ko­a­jat­te­lu saa ku­vit­te­le­maan, et­tä asi­oil­la on vain kak­si ää­ri­pää­tä. Täl­lai­nen ajat­te­lu vai­kut­taa esi­mer­kik­si yh­teis­kun­nal­li­sen po­la­ri­saa­ti­on taus­tal­la. Kun il­mi­öt ja­o­tel­laan jyr­käs­ti lo­ke­roi­hin, ku­ten hyvä/huo­no, ei to­sie­lä­män mo­nil­le eri sä­vyil­le jää ti­laa. Me­dia liet­soo voi­mak­kai­ta tun­tei­ta huo­mi­on he­rät­tä­mi­sek­si, mikä tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den pro­vo­soi­tu­mi­seen ja asi­oi­den jyrk­kään luo­kit­te­luun. Nuo­ruu­des­sa mus­ta­val­ko­a­jat­te­lu kuu­luu ikä­vai­hee­seen, mut­ta sen tu­li­si häl­ve­tä kas­vun myö­tä.

Ajat­te­lun oi­ko­rei­tis­tä pu­hu­taan myös sil­loin, kun en­sik­si kuul­tu tie­to vai­kut­taa eni­ten. Täl­lais­ta kut­su­taan ank­ku­ri­vai­ku­tuk­sek­si, jota hyö­dyn­ne­tään pal­jon mai­non­nas­sa. Säh­kö­ham­mas­har­jan hin­nak­si ker­ro­taan aluk­si 150 €, jon­ka jäl­keen sitä myy­dään 100 eu­rol­la. Os­ta­jas­ta al­kaa tun­tua, et­tä har­jan saa hal­val­la, vaik­ka kyse on vain ove­las­ta mai­nos­tem­pus­ta.

Mitä vä­hem­män ih­mi­nen tie­tää, sen enem­män hän us­koo tie­tä­vän­sä. Tut­ki­muk­sis­sa on ha­vait­tu, et­tä ih­mi­sil­lä on tai­pu­mus yli­ar­vi­oi­da omia ky­ky­jään, kun osaa­mi­nen on vie­lä heik­koa. Au­toi­li­jat usein ajat­te­le­vat ole­van­sa mui­ta pa­rem­pia kus­ke­ja, vaik­ka to­si­a­si­as­sa kaik­ki ei­vät voi ol­la mui­ta pa­rem­pia. Pa­rin vi­de­on kat­se­lun jäl­keen saat­taa tun­tea it­sen­sä tai­ta­vak­si, vaik­ka asi­an­tun­ti­jak­si ke­hit­ty­mi­seen vaa­di­taan jopa vuo­sien har­joit­te­lua.

Ym­pä­ris­tö pei­laa

Auk­to­ri­tee­tin puhe va­kuut­taa voi­mak­kaas­ti. Lää­kä­ri­tak­ki­nen nai­nen ker­too mai­nok­ses­sa, et­tä ra­vin­to­li­sä on mark­ki­noi­den pa­ras. So­me­vai­kut­ta­ja esit­te­lee las­ten­rat­tai­den käyt­tö­ko­ke­mus­ta hy­vän­tuu­li­ses­ti ju­tus­tel­len. Mo­lem­mis­sa esi­mer­keis­sä hyö­dyn­ne­tään auk­to­ri­teet­ti­a­se­maa tuot­teen mai­nos­ta­mi­ses­sa, joka se­kin voi­daan mää­ri­tel­lä aja­tus­ten an­sak­si.

Pe­rin­teis­ten asi­an­tun­ti­ja­hah­mo­jen li­säk­si so­si­aa­li­sen me­di­an vai­kut­ta­jat ovat saa­vut­ta­neet eri­tyi­ses­ti nuor­ten sil­mis­sä auk­to­ri­teet­ti­a­se­man ke­rää­mäl­lä seu­raa­jia ja esiin­ty­mäl­lä tai­ta­vas­ti. Täl­lä on mer­ki­tys­tä, sil­lä tuo­reen tut­ki­muk­sen (Kan­tar Me­dia Oy, 2025) mu­kaan yli puo­let 13–18 nuo­ris­ta ker­too Tik­To­kin ole­van hei­dän en­si­si­jai­nen uu­tis­ka­na­van­sa.

Yk­si aja­tus­ten vi­nou­ma on, et­tä ole­tan mui­den kiin­nit­tä­vän huo­mi­o­ta it­see­ni enem­män kuin he to­si­a­si­as­sa te­ke­vät. Tark­kai­len so­si­aa­li­sen me­di­an pos­tauk­se­ni saa­maa tyk­käys­mää­rää ja kom­men­toin­tia olet­ta­en, et­tä seu­raa­jat ar­vi­oi­vat sitä hy­vin tar­kas­ti, vaik­ka suu­rin osaa se­laa sen no­pe­as­ti ohit­se. Tätä vi­nou­maa kut­su­taan va­lo­kei­la­e­fek­tik­si, ja se ko­ros­tuu tei­ni-iäs­sä ai­vo­jen ke­hi­tys­vai­hees­ta joh­tu­en. Nuo­ri ih­mi­nen on eri­tyi­sen herk­kä mui­den huo­mi­ol­le, ja saat­taa­kin tun­tea jat­ku­vas­ti ole­van­sa mui­den ar­vi­oin­nin koh­tee­na. So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa tyk­käyk­set ja mui­hin ver­tai­lu vah­vis­ta­vat tun­net­ta va­lo­kei­las­sa ole­mi­ses­ta. Kas­va­va nuo­ri tar­vit­see mi­nä­ku­van­sa ra­ken­nu­sai­neek­si ym­pä­ris­tön pa­lau­tet­ta sii­tä, et­tä on ra­kas­tet­ta­va ja ar­vo­kas oma­na it­se­nään.

Ai­vot luo­vat mie­li­ku­via

Sä­de­ke­hä­vai­ku­tuk­ses­ta pu­hu­taan, kun yk­si myön­tei­nen piir­re hen­ki­lös­sä tai asi­as­sa saa mi­nut ar­vi­oi­maan koh­det­ta kat­teet­to­man myön­tei­ses­sä va­los­sa. Sa­mal­la ta­voin yk­si kiel­tei­nen omi­nai­suus saa ai­kaan ne­ga­tii­vi­sen en­nak­ko­a­sen­teen asi­aa tai hen­ki­löä koh­taan. Esi­mer­kik­si ih­mi­set liit­tä­vät ul­koi­ses­ti vie­hät­tä­vään hen­ki­löön mie­li­ku­via sii­tä, et­tä hän oli­si myös äly­käs, mu­ka­va tai pä­te­vä työs­sään. Il­miö saat­taa se­lit­tää, mik­si ih­mi­set ää­nes­tä­vät po­lii­ti­koik­si en­ti­siä ur­hei­li­joi­ta, asi­an­tun­ti­joi­ta tai näyt­te­li­jöi­tä, sil­lä hei­hin lii­te­tään mo­nia po­si­tii­vi­sia mie­li­ku­via.

Tun­tei­den he­rät­te­ly on voi­ma­kas vai­kut­ta­mi­sen kei­no. Ei mai­nok­sis­sa tur­haan ker­ro­ta tuot­teen ole­van esi­mer­kik­si kä­sin­teh­ty, luon­nol­li­nen, edis­tyk­sel­li­nen tai suo­sit­tu. Kaik­kien il­mai­su­jen tar­koi­tuk­se­na on syn­nyt­tää po­si­tii­vi­sia mie­li­ku­via, jot­ta tuo­te tun­tui­si eri­tyi­sen hou­kut­te­le­val­ta. Näin saa­daan ku­lut­ta­jaa oh­jail­tua os­ta­maan tuo­te – ke­hys­tä­mäl­lä sitä mah­dol­li­sim­man myön­tei­ses­sä va­los­sa.

Ih­mi­sai­vot ovat vi­rit­ty­neet ha­vait­se­maan eri­lai­sia uh­kia. Klik­ki­ot­si­kois­sa hyö­dyn­ne­tään tie­toi­ses­ti ih­mi­sen tai­pu­mus­ta kiin­nit­tää huo­mio kiel­tei­seen in­for­maa­ti­oon. Eri­lai­set il­mauk­set ot­sik­ko­ta­sol­la, ku­ten krii­si, skan­daa­li, ka­tast­ro­fi tai ro­mah­dus, saa­vat lu­ki­jan to­den­nä­köi­sem­min klik­kaa­maan uu­ti­sen au­ki. Sa­maan ai­kaan kiel­tei­set uu­ti­set le­vi­ä­vät iloi­sia asi­oi­ta no­pe­am­min so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Mi­kä­li synk­kien uu­tis­ten seu­raa­mi­nen li­sää ah­dis­tus­ta tai tur­vat­to­muut­ta, on tär­keä suo­ja­ta it­se­ään nii­den vai­ku­tuk­sel­ta.

Ajat­te­lun an­so­ja

Vah­vis­tus­har­ha – et­sii vain omaa nä­ke­mys­tä tu­ke­via to­dis­tei­ta ja kiel­tää vas­ta­nä­ke­myk­set.

Mus­ta­val­koi­nen ajat­te­lu – suh­tau­tuu asi­oi­hin mus­ta­val­koi­ses­ti niin, et­tei näe kah­den ää­ri­pään vä­lil­lä mui­ta vaih­to­eh­to­ja.

Ank­ku­ri­vai­ku­tus – luot­taa en­sim­mäi­sek­si kuu­le­maan­sa tai lu­ke­maan­sa tie­toon, joi­ta vas­taan myö­hem­min pei­laa mui­ta tie­to­ja.

Yli­ver­tai­suus­vi­nou­ma – yli­ar­vi­oi tie­tä­mät­tään ky­ky­jään, tie­tä­mys­tään tai osaa­mis­taan.

Auk­to­ri­teet­ti­har­ha – an­taa auk­to­ri­tee­tin pu­heel­le suu­ren pai­no­ar­von.

Va­lo­kei­la­e­fek­ti – ko­ros­tuu us­ko­mus huo­mi­on koh­tee­na ole­mi­ses­ta.

Ke­hys­tys­vai­ku­tus – asi­an esit­te­ly­ta­pa vai­kut­taa mie­li­ku­viin ja re­ak­ti­oi­hin.

Ne­ga­tii­vi­suus­vi­nou­ma – kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ne­ga­tii­vi­seen.

Läh­teet:
- Me­di­a­kas­va­tus­seu­ra. Kog­ni­tii­vi­sia vi­nou­mia – in­fog­raa­fi. Ha­et­tu osoit­tees­ta https://me­di­a­kas­va­tus.fi/ma­te­ri­aa­li/kog­ni­tii­vi­sia-vi­nou­mia-in­fog­raa­fi/

- Tik­tok on nuor­ten tär­kein uu­tis­me­dia, muut jää­vät kau­as taak­se, pal­jas­taa tut­ki­mus. Yle Uu­ti­set, 27.1.2025. Ha­et­tu osoit­tees­ta https://yle.fi/a/74-20139349

2. huh­ti­kuu­ta vie­te­tään kan­sain­vä­lis­tä fak­tan­tar­kis­tus­päi­vää.