Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.
Kuva kirjoittajalta
Päivikki Mutanen on kasvatustieteiden kandidaatti (kasvatuspsykologia), maisterivaiheen opiskelija.
Kuva kirjoittajalta
Päivikki Mutanen
Surullinen tarina koulukiusatuksi tulleen pojan kuolemasta leviää mediassa valtoimenaan, kunnes selviää, että kyse on huijauksesta. Tietyn juomapullon myynti räjähtää käsiin, kun somevaikuttajat kehuvat sen ylivertaisuutta. Lento-onnettomuudessa menehtyminen tuntuu suuremmalta riskiltä kuin auton alle jääminen arkisesti tietä ylittäessä. Pandemian alussa ihmiset ryntäävät kauppoihin tyhjentämään vessapaperihyllyt, vaikka järjellistä syytä paperin loppumiselle ei ole.
Kaikkia edeltäviä esimerkkejä yhdistää ihmisen taipumus haksahtaa hassuihin tai virheellisiin päätelmiin, jotka voivat johtaa järjettömään tai impulsiiviseen toimintaan. Ihmisen ajattelussa on useita tällaisia “oikoteitä” eli kognitiivisia vinoumia, ajattelun ansoja, jotka saattavat jymäyttää ihmistä, mikäli ei ole tarkkana. Ajattelun oikoreitit nopeuttavat ja yksinkertaistavat tiedonkäsittelyä, mutta niiden rinnalla tarvitaan kriittistä harkintaa.
Median käytössä kognitiiviset vinoumat johtavat useisiin ongelmiin, kuten väärän tiedon leviämiseen, ulkoiseen vaikuttamiseen, uhkia maalaileviin klikkiotsikoihin, yhteiskunnan polarisaatioon ja absurdeihin sosiaalisiin ilmiöihin. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten apua mediassa navigoimiseen, sillä heidän impulssikontrollinsa ja kriittinen ajattelunsa ei ole aikuisen kaltaista aivojen kypsymättömyydestä johtuen. Aikuisillakin on siinä tekemistä runsaasti.
Yhteiskunnallisen pahoinvoinnin ja median käytön yhteyttä tutkitaan kiivaasti, ja ilmiselvästi aihe on ajankohtainen. On suorastaan kansalaistaito osata tunnistaa ajattelun ansoja, jotta voi toimia viisaasti.
Tieto vaikuttaa
Yksi yleinen ajattelun oikoreitti saa etsimään vain oman mielipiteensä kanssa samanlaisia ajatuksia, ja välttämään niitä, jotka ovat sitä vastaan. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi, ja se ilmenee esimerkiksi näin: Jos pidän kahvista, valikoin uutisia, joissa kerrotaan sen piristävästä vaikutuksesta. Sen sijaan ohitan tiedon siitä, että liika kahvinjuonti voi haitata yöunta tai aiheuttaa vatsavaivoja.
Mustavalkoajattelu saa kuvittelemaan, että asioilla on vain kaksi ääripäätä. Tällainen ajattelu vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisen polarisaation taustalla. Kun ilmiöt jaotellaan jyrkästi lokeroihin, kuten hyvä/huono, ei tosielämän monille eri sävyille jää tilaa. Media lietsoo voimakkaita tunteita huomion herättämiseksi, mikä tarjoaa mahdollisuuden provosoitumiseen ja asioiden jyrkkään luokitteluun. Nuoruudessa mustavalkoajattelu kuuluu ikävaiheeseen, mutta sen tulisi hälvetä kasvun myötä.
Ajattelun oikoreitistä puhutaan myös silloin, kun ensiksi kuultu tieto vaikuttaa eniten. Tällaista kutsutaan ankkurivaikutukseksi, jota hyödynnetään paljon mainonnassa. Sähköhammasharjan hinnaksi kerrotaan aluksi 150 €, jonka jälkeen sitä myydään 100 eurolla. Ostajasta alkaa tuntua, että harjan saa halvalla, vaikka kyse on vain ovelasta mainostempusta.
Mitä vähemmän ihminen tietää, sen enemmän hän uskoo tietävänsä. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisillä on taipumus yliarvioida omia kykyjään, kun osaaminen on vielä heikkoa. Autoilijat usein ajattelevat olevansa muita parempia kuskeja, vaikka tosiasiassa kaikki eivät voi olla muita parempia. Parin videon katselun jälkeen saattaa tuntea itsensä taitavaksi, vaikka asiantuntijaksi kehittymiseen vaaditaan jopa vuosien harjoittelua.
Ympäristö peilaa
Auktoriteetin puhe vakuuttaa voimakkaasti. Lääkäritakkinen nainen kertoo mainoksessa, että ravintolisä on markkinoiden paras. Somevaikuttaja esittelee lastenrattaiden käyttökokemusta hyväntuulisesti jutustellen. Molemmissa esimerkeissä hyödynnetään auktoriteettiasemaa tuotteen mainostamisessa, joka sekin voidaan määritellä ajatusten ansaksi.
Perinteisten asiantuntijahahmojen lisäksi sosiaalisen median vaikuttajat ovat saavuttaneet erityisesti nuorten silmissä auktoriteettiaseman keräämällä seuraajia ja esiintymällä taitavasti. Tällä on merkitystä, sillä tuoreen tutkimuksen (Kantar Media Oy, 2025) mukaan yli puolet 13–18 nuorista kertoo TikTokin olevan heidän ensisijainen uutiskanavansa.
Yksi ajatusten vinouma on, että oletan muiden kiinnittävän huomiota itseeni enemmän kuin he tosiasiassa tekevät. Tarkkailen sosiaalisen median postaukseni saamaa tykkäysmäärää ja kommentointia olettaen, että seuraajat arvioivat sitä hyvin tarkasti, vaikka suurin osaa selaa sen nopeasti ohitse. Tätä vinoumaa kutsutaan valokeilaefektiksi, ja se korostuu teini-iässä aivojen kehitysvaiheesta johtuen. Nuori ihminen on erityisen herkkä muiden huomiolle, ja saattaakin tuntea jatkuvasti olevansa muiden arvioinnin kohteena. Sosiaalisessa mediassa tykkäykset ja muihin vertailu vahvistavat tunnetta valokeilassa olemisesta. Kasvava nuori tarvitsee minäkuvansa rakennusaineeksi ympäristön palautetta siitä, että on rakastettava ja arvokas omana itsenään.
Aivot luovat mielikuvia
Sädekehävaikutuksesta puhutaan, kun yksi myönteinen piirre henkilössä tai asiassa saa minut arvioimaan kohdetta katteettoman myönteisessä valossa. Samalla tavoin yksi kielteinen ominaisuus saa aikaan negatiivisen ennakkoasenteen asiaa tai henkilöä kohtaan. Esimerkiksi ihmiset liittävät ulkoisesti viehättävään henkilöön mielikuvia siitä, että hän olisi myös älykäs, mukava tai pätevä työssään. Ilmiö saattaa selittää, miksi ihmiset äänestävät poliitikoiksi entisiä urheilijoita, asiantuntijoita tai näyttelijöitä, sillä heihin liitetään monia positiivisia mielikuvia.
Tunteiden herättely on voimakas vaikuttamisen keino. Ei mainoksissa turhaan kerrota tuotteen olevan esimerkiksi käsintehty, luonnollinen, edistyksellinen tai suosittu. Kaikkien ilmaisujen tarkoituksena on synnyttää positiivisia mielikuvia, jotta tuote tuntuisi erityisen houkuttelevalta. Näin saadaan kuluttajaa ohjailtua ostamaan tuote – kehystämällä sitä mahdollisimman myönteisessä valossa.
Ihmisaivot ovat virittyneet havaitsemaan erilaisia uhkia. Klikkiotsikoissa hyödynnetään tietoisesti ihmisen taipumusta kiinnittää huomio kielteiseen informaatioon. Erilaiset ilmaukset otsikkotasolla, kuten kriisi, skandaali, katastrofi tai romahdus, saavat lukijan todennäköisemmin klikkaamaan uutisen auki. Samaan aikaan kielteiset uutiset leviävät iloisia asioita nopeammin sosiaalisessa mediassa. Mikäli synkkien uutisten seuraaminen lisää ahdistusta tai turvattomuutta, on tärkeä suojata itseään niiden vaikutukselta.
Ajattelun ansoja
Vahvistusharha – etsii vain omaa näkemystä tukevia todisteita ja kieltää vastanäkemykset.
Mustavalkoinen ajattelu – suhtautuu asioihin mustavalkoisesti niin, ettei näe kahden ääripään välillä muita vaihtoehtoja.
Ankkurivaikutus – luottaa ensimmäiseksi kuulemaansa tai lukemaansa tietoon, joita vastaan myöhemmin peilaa muita tietoja.
Ylivertaisuusvinouma – yliarvioi tietämättään kykyjään, tietämystään tai osaamistaan.
Auktoriteettiharha – antaa auktoriteetin puheelle suuren painoarvon.
Valokeilaefekti – korostuu uskomus huomion kohteena olemisesta.
Kehystysvaikutus – asian esittelytapa vaikuttaa mielikuviin ja reaktioihin.
Negatiivisuusvinouma – kiinnittää huomiota negatiiviseen.
Lähteet:
- Mediakasvatusseura. Kognitiivisia vinoumia – infograafi. Haettu osoitteesta https://mediakasvatus.fi/materiaali/kognitiivisia-vinoumia-infograafi/
- Tiktok on nuorten tärkein uutismedia, muut jäävät kauas taakse, paljastaa tutkimus. Yle Uutiset, 27.1.2025. Haettu osoitteesta https://yle.fi/a/74-20139349
2. huhtikuuta vietetään kansainvälistä faktantarkistuspäivää.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys