Käsi tarttuu kännykkään, katse painuu sen näyttöön, sormi alkaa liukua älypuhelimen pinnalla. Näin käy tuon tuosta päivän mittaan. Istuessa, seisoessa ja kävellessäkin.
Monella on taipumus täyttää jokainen joutenolon hetki älypuhelimen kanssa. Usein se tarkoittaa sosiaalisen median käyttöä. ”Mitähän uutta tänne on tullut? Onko joku kommentoinut kuvaani tai tykännyt siitä?”
Instagramissa kuvat tuovat silmilleni ihmisten elämää sellaisena kuin he haluavat sitä esitellä: arkea, juhlaa, ihmisiä, eläimiä. Hassuja kissavideoita, joita riittää loputtomiin. Huolellisia poseerauksia selfieissä, joita kaverit kehuvat. Julkkisten kuvia, jotka keräävät tuhansia tykkäyksiä faneilta ja muilta seuraajilta.
Instagramin lisäksi on monia muita somekanavia. Niihin kaikkiin on helppo solahtaa katsomaan, seuraamaan ja viestittelemään.
Helppous onkin varmaan yksi syy somen suosioon. Hiljainen hetki on helppo täyttää kevyellä ajanvietteellä. Tai jos pitää tehdä jotain aivotyötä vaativaa, voi olla houkuttelevaa silmäillä välillä somevirtaa.
Tätä juttua kirjoittaessanikin livahdin välillä somen puolelle ihan vain saadakseni taukoa ajattelemisesta. Löysin sieltä kuitenkin myös hyödyllistä tietoa.
Törmäsin somessa someasiantuntija Harto Pöngän postauksiin ja päädyin hänen blogiinsa, jossa hän luo katsauksen sometilastoihin.
Nuoret suosivat Whatsappia. Sitä käytti viime vuonna 12–17-vuotiaista suomalaisista noin 90 prosenttia. Instagramia puolestaan käytti samanikäisistä vajaat 80 prosenttia, Snapchatia noin 70 ja Facebookia vähän yli 60 prosenttia.
Laitoin Pöngälle Whatsapp-viestiä ja ky-syin hänen näkemyksiään somen käytöstä.
”Tärkein syy, miksi sosiaalista mediaa käytetään, on yhteydenpito kaverien, tuttavien sekä perheenjäsenten kanssa”, Pönkä vastasi.
Eri somepalveluissa kuitenkin painottuvat erilaiset käyttötarkoitukset.
”Yhteydenpito keskittyy Whatsappiin, Facebookiin ja Snapchatiin.”
Nuorilla Instagram on Pöngän mukaan hiukan vastaavassa asemassa kuin Facebook ai-kuisilla: siellä seurataan myös yrityksiä, brändejä ja viihdesisältöjä.
”Youtuben katson kaikkein selvimmin olevan viihdekanava, vaikka sieltä löytyy paljon myös hyötysisältöä.”
Youtubea käytti viime vuonna lähes 90 prosenttia nuorista.
Somessa leviää meemejä ja humoristisia kuvia. Viime vuosina olen sateisten Suviseurojen aikaan nähnyt kuvia, joissa isossateltassa melotaan kumiveneillä. Toinen toistaan hullumpia suviseurakuvia tuli vastaan Insta-gramissa ja Whatsapp-ryhmissä. Tällaiset someilmiöt herättävät hupia, ja samalla ne ovat yhteisten kokemusten jakamista.
Hauskojen kuvien lisäksi somessa on paljon muutakin sellaista sisältöä, jota voidaan pitää viihteenä.
”Ennen surffailtiin netissä, nyt sama tapahtuu somepalveluissa”, Pönkä sanoi.
Viihdettä ei voi irrottaa esimerkiksi yhteydenpidosta muiden ihmisten kanssa.
”Keskustelut kavereiden, tuttavien sekä muiden vaikkapa samoista aiheista kiinnostuneiden kanssa voivat olla hyvin viihdyttäviä”, Pönkä huomautti.
Lisäksi some tarjoaa tietoa ja uusien asioiden oppimista. Kyselyiden mukaan nuoret hakevat somesta yhtä lailla tietoa kuin viihdettä. Somessa myös opitaan väistämättä vuorovaikutus- ja mediataitoja.
”Sen sijaan esimerkiksi kriittistä medialukutaitoa ja kaupallisen sisällön erottamista ei-kaupallisesta ei opita helposti ilman aikuisten apua. Niitä opetetaan nykyään myös kouluissa”, Pönkä sanoi.
”Monet nuorten seuraamat some-persoonat Instagramissa ja Youtubessa tekevät kaupallista yhteistyötä yritysten kautta, ja sen yleisyyden vuoksi sille on helppo ikään kuin sokeutua.”
Viihteen ja hyödyn erottaminen ei aina ole mahdollista eikä tarpeellista.
”Somen hyöty- ja viihdekäyttö nivoutuvat yhteen. Joissain tilanteissa etsitään tietoa ja saadaan viihdettä sen ohessa, ja toisissa tilanteissa päinvastoin”, Pönkä sanoi.
On kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota puhtaasti viihteeseen keskittyvään somen käyttöön. Tavallisimmin se on Youtube-videoiden katselua.
”Kannattaa miettiä, mistä sisällöistä on hyötyä, mitkä tuovat oikeasti iloa ja mitkä voivat olla haitallisia.”
Tämä neuvo pätee varmasti kaikkeen muuhunkin kuin someen. Loppujen lopuksi sosiaalinen media onkin samalla tavalla osa maailmaamme kuin kaikki muutkin sellaiset lähteet, joista otamme vastaan tietoa, mielipiteitä, kuulumisia ja viihdettä. Muita tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi lehdet ja kirjat – sekä toiset ihmiset kasvokkain kohdattuina.
Kun ihmiset puhuvat tai muuten viestivät toisilleen, voi sisältö olla mitä tahansa, hyvää tai pahaa, riippumatta paikasta tai kanavasta. Esimerkiksi Jumalan sanan kuuloon kutsutaan somessakin.
Usko ohjaa arjen valintojamme. Meillä on valtavasti mahdollisuuksia tehdä sellaisia valintoja, jotka eivät ole ristiriidassa uskon kanssa. Somessa voi viihtyä hyvällä mielellä.
Teksti: S.S.
Julkaistu Päivämiehessä 24.1.2018
Kuvituskuva: Eveliina Saukko
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys