J.S.
J.S.
Liiallinen älylaitteiden käyttö voi aiheuttaa hyvin erilaisia haittoja. Erittäin yleisiä ovat ruumiilliset oireet, kuten silmien väsyminen, ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet.
Kullakin aikakaudella ovat omat kotikasvatuksen käytäntönsä. Digiaika on muuttanut vajaan kymmenen vuoden sisällä selvästi käytäntöjä myös kodeissa, ja erot kotien välillä ovat lisääntyneet. Aineellisia resursseja on nyt enemmän, mutta miten on käynyt vuorovaikutuksen? Nopeat muutokset haastavat osaamisen. Miten kohtaamme tuon haasteen?
SRK:n arkisto
SRK:n arkisto
Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Terveyden, toimintakyvyn ja kognitiivisten kykyjen heikkenemisen lisäksi ikääntyvä kokee usein menetyksiä myös sosiaalisessa verkostossaan. Kivut, menetykset ja toiminnalliset rajoitukset voivat lisätä alakuloisuutta ja masennukseen sairastumisen riskiä.
Erkki Alasaarela
Erkki Alasaarela
Itämeressä on Ruotsille kuuluva Gotlannin saari. Suvivirren sanat syntyivät siellä yli 300 vuotta sitten. Oli juhannusaamu 1694. Ennen jumalanpalveluksen alkua pappi Israel Kolmodin käveli kirkkopuistossa. Luonnon kauneus puhutteli häntä niin kovasti, että hän puki tuntemuksensa runoksi. Kun runolle löytyi sävel ruotsalaisesta kansanlaulusta, suvivirsi oli valmis. Se käännettiin oitis suomeksi ja otettiin vuonna 1701 Suomen kirkon virsikirjaan.
Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus, josta lasketaan aikaa sekä taakse- että eteenpäin. Koska Kristuksen kuolema ja ylösnousemus ovat saman pelastusteon osia, niitä juhlittiin alkuaan samana päivänä. Vasta 300-luvulla pitkäperjantai erkani erilliseksi juhlapäiväksi.
Eteemme voi tulla hyviä ja kauniita asioita, jotka antavat voimaa, iloa ja luottamusta elämään. Myös ylivoimaisilta tuntuvat koettelemukset, kriisit, suru ja menetykset ovat osa elämää, ja jokainen kohtaa hyvin todennäköisesti niitä jossakin elämänsä vaiheessa. On arvioitu, että lähes 90 prosenttia ihmisistä kokee elämässään vähintään yhden asian, joka potentiaalisesti voi aiheuttaa trauman. Traumatilanne tulee usein kuin salama kirkkaalta taivaalta ja järkyttää elämän turvallista jatkuvuutta.
Pixabay
Pixabay
SRK:n viestinnän teema näkyy kristillisyyden toiminnassa monin tavoin. Vuositeema pyritään valitsemaan siten, että sen pohjalta voidaan pitää alustuksia ja keskustella yhteisissä kokoontumisissa. Teeman pohjalta laaditaan kirjoituksia kristillisyyden lehtiin ja teema on esillä myös SRK:n ajankohtaiskirjassa. Valitun teeman pohjalta valmistellaan ohjelmia Kesäseuraradioon ja aihetta käsitellään myös Suviseurojen alustuksessa.
Kolmiulotteinen, värikäs seiminäkymä 1900-luvun alusta on painettu pahviselle kiiltopaperille.
Helsingin kaupunginmuseo
Kolmiulotteinen, värikäs seiminäkymä 1900-luvun alusta on painettu pahviselle kiiltopaperille.
Helsingin kaupunginmuseo
Seimiasetelma on nykyisin tuttu näky jouluaikaan maassamme. Siinähän on kyseessä jouluevankeliumin hahmoista rakennettu asetelma, jonka keskiössä on Jeesus-lapsi seimessään. Hänen ympärillään on ainakin Maria, Joosef ja tallin eläimiä.
Lasse Kokko
Lasse Kokko
Suomessa on arviolta 200 000 muistisairasta ihmistä. Sairastuneiden määrä lisääntyy päivittäin, kun väestö ikääntyy. Ikä on sairauden merkittävin riskitekijä. Muistisairaus koskettaa arviolta joka viidettä suomalaista jo nyt jollakin tavalla. Sairaus voi tulla mihin tahansa perheeseen, toisilla riskitekijöitä on vain enemmän.
Oulun vuosikokousseurojen 1933 yhteydessä pidetyn puhujienkokouksen osallistujia kokouspaikan, Oulun ruotsalaisen keskikoulun pihalla. Eturivissä istumassa mm. Jaakko Liljeblad, Heikki Jussila, Adolf K. Suoraniemi ja Robert Vepsäläinen.
SRK:n arkisto
Oulun vuosikokousseurojen 1933 yhteydessä pidetyn puhujienkokouksen osallistujia kokouspaikan, Oulun ruotsalaisen keskikoulun pihalla. Eturivissä istumassa mm. Jaakko Liljeblad, Heikki Jussila, Adolf K. Suoraniemi ja Robert Vepsäläinen.
SRK:n arkisto
Vanhoillislestadiolaisten puhujien kokoontuminen vuodenvaihteessa on muodostunut jo perinteeksi. Vuodenvaihteen puhujienkokouksia on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1973 lähtien.
Eveliina Saukko
Eveliina Saukko
Oletko joskus kuullut sanottavan, että Suomi on luottamusyhteiskunta? Moni varmasti on. Mikä luottamusyhteiskunta on ja miksi se on tärkeä? Mitä siitä seuraisi, jos menettäisimme luottamusyhteiskunnan? Tarkastelen tässä artikkelissa näitä kysymyksiä ennen kaikkea yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin.
Kuvituskuva: Eveliina Saukko
Kuvituskuva: Eveliina Saukko
Siitä on nyt kymmenen ja puoli vuotta, kun seisoin Kätilöopiston sairaalan synnytysosastolla ja graavilohentuoksuinen kätilö onnitteli minua vastasyntyneen poikani johdosta. Minusta oli tullut isä!
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys