JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Minkälaisen kuvan piirrän itsestäni maailmalle?

31.1.2023 6.00

Juttua muokattu:

30.1. 13:43
2023013013432020230131060000

Lau­ra Vuor­ma

Muu­ta­ma kuu­kau­si sit­ten sain säh­kö­pos­til­la pyyn­nön al­kaa blo­gis­tik­si. Päi­vä­mie­hen toi­mi­tuk­ses­sa us­koi­vat mi­nun so­pi­van teh­tä­vään. Sitä vain ih­met­te­lin, mis­tä he oli­vat sel­lais­ta us­kon var­muut­ta saa­neet…

Oi­ke­as­taan olen enem­män tot­tu­nut sa­noit­ta­maan aja­tuk­si­a­ni suul­li­ses­ti, mut­ta us­kal­lau­dun ko­kei­le­maan, tai­pu­vat­ko aja­tuk­se­ni myös kir­jal­li­seen muo­toon. Al­ku­kan­keut­ta täs­sä tun­nen. On­nek­si toi­mit­ta­ja­tä­ti on lu­van­nut ol­la tu­ke­na.

Lu­pau­duin teh­tä­vään in­nol­la ja ar­kuut­ta tun­tien. Kuka vain voi lu­kea teks­te­jä­ni. Jul­ki­suus jän­nit­tää.

Pää­tök­sen teh­ty­ä­ni aloin miet­ti­mään, mis­tä ha­lu­ai­sin kir­joit­taa. Lis­ta­sin ai­hei­ta pa­pe­ril­le. Olen poh­ti­nut, min­kä­lai­sen ku­van ha­lu­an piir­tää it­ses­tä­ni.

Mi­nul­la on ol­lut hy­vin vah­vas­ti ta­pa­na ihail­la ih­mi­siä, aset­taa hei­tä ja­lus­tal­le ja jopa nos­taa tois­ten ylä­puo­lel­le. Pik­ku­hil­jaa to­del­li­suus on pääs­syt esiin ja ja­lus­tat ovat mur­tu­neet ih­mis­ten al­ta. Olen kai tar­vin­nut sitä, et­tä olen ihail­lut joi­ta­kin ih­mi­siä ja liit­tä­nyt hei­hin mo­nia epä­re­a­lis­ti­sia tar­pei­ta­ni täyt­tä­viä omi­nai­suuk­sia. Olen huo­man­nut, et­tä ihai­lu saat­taa kui­ten­kin ka­ven­taa ku­vaa ih­mi­ses­tä. Elä­mä on kui­ten­kin opet­ta­nut, et­tä myös ihai­le­ma­ni ih­mi­set ovat in­hi­mil­li­siä.

Nuus­ka­muik­ku­nen opet­taa Ti-ti-uu­ta Muu­mi-sa­dus­sa: “Iki­nä ei tule ai­van va­paak­si, jos ihai­lee tois­ta lii­kaa.” Tämä op­pi on hil­jal­leen al­ka­nut up­po­a­maan mi­nuun­kin.

Tämä ihai­lu­tee­ma nou­si pin­taan nyt sik­si, et­tä ha­lu­an tul­la nä­ky­väk­si ko­ko­nai­se­na. Mo­nes­ti erä­op­paan am­ma­tin mai­nit­se­mi­nen saa kuu­li­jat huo­kai­se­maan ihail­len, mut­ta to­del­li­ses­sa ar­jes­sa kau­nii­den tyk­ky­lu­mi­pui­den kes­kel­lä­kin tun­nen mo­nes­ti myös raa­dol­li­sia tun­tei­ta.

Olen myös it­se ha­lun­nut tul­la ihail­luk­si, eri­tyi­ses­ti nuo­re­na. Vie­lä­kin jos­kus rak­kaut­ta kai­va­tes­sa­ni – tai edes huo­mi­o­ta saa­dak­se­ni – saa­tan heit­tää kom­men­tin, jol­la tie­dän saa­va­ni ihai­lua. Mut­ta se jät­tää olon val­juk­si, jos saa ihai­lua rak­kau­den si­jaan.

Kai minä yri­tän täs­sä kir­joit­taa sitä, et­tä täs­sä­hän mi­nul­la on val­ta va­li­ta, min­kä­lai­sen ku­van it­ses­tä­ni piir­rän. Mut­ta en tah­do piir­tää vain kirk­kai­ta ja lois­ta­via vä­re­jä. Sil­loin kaik­ki puo­le­ni ei­vät tu­li­si näh­dyk­si. Mi­nus­sa on myös tum­mem­pia sä­vy­jä, mus­taa, myr­kyn­vih­re­ää ja hy­vin herk­kää va­na­mo­ku­kan vaa­le­an­pu­nais­ta.

Elän ro­soi­sen kau­nis­ta elä­mää­ni tääl­lä La­pis­sa, Muo­ni­os­sa. Saan asus­tel­la yh­des­sä kämp­pik­se­ni kans­sa per­soo­nal­li­ses­sa hir­si­ta­los­sa jär­ven ran­nal­la. Elä­mä­ni on ai­ka rau­hal­lis­ta ja yk­sin­ker­tais­ta, mut­ta hyvä lu­ki­ja­ni, älä ereh­dy luu­le­maan, et­tä ar­ke­ni oli­si ta­sai­sen har­maa­ta. Sii­tä tun­tee­ni pi­tä­vät huo­len. Käyn nel­jä­nä päi­vä­nä vii­kos­sa erä­op­paan töis­sä. Töi­den jäl­keen saa­tan sau­noa ja pa­lau­tua avan­non hyi­ses­sä sy­lis­sä. Ker­ran vii­kos­sa unoh­dan muun elä­män ja pe­laan len­to­pal­loa pai­kal­lis­ten kans­sa. Iloit­sen, kun Luo­teis-La­pis­sa jär­jes­te­tään seu­rat ja pää­sen sa­nan­kuu­loon.

Täl­lai­nen minä olen, su­kel­lan suo­raan sy­vään pää­tyyn.

LauraVuorma
Elän tunteella. Talvisin ajelen turistien kanssa koiravaljakoilla. Opiskelen Rosen-terapiaa, joka on kokonaisvaltaista kehomieliterapiaa. Harrastan lorvimista, lentopallon pelaamista, luonnossa samoilua ja tunnesyömistä. Kuulen mielelläni palautetta teksteistäni: laura_vuorma(at)hotmail.com.
14.6.2024

Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon. Ps. 18:28–29

Viikon kysymys