J.S.
J.S.
Liiallinen älylaitteiden käyttö voi aiheuttaa hyvin erilaisia haittoja. Erittäin yleisiä ovat ruumiilliset oireet, kuten silmien väsyminen, ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet.
Kullakin aikakaudella ovat omat kotikasvatuksen käytäntönsä. Digiaika on muuttanut vajaan kymmenen vuoden sisällä selvästi käytäntöjä myös kodeissa, ja erot kotien välillä ovat lisääntyneet. Aineellisia resursseja on nyt enemmän, mutta miten on käynyt vuorovaikutuksen? Nopeat muutokset haastavat osaamisen. Miten kohtaamme tuon haasteen?
KUVA: MARKETTA LUMIJäRVI
KUVA: MARKETTA LUMIJäRVI
Raskauden vaikutus vointiin on yksilöllistä: jotkut voivat todella hyvin koko raskauden kun toiset taas kärsivät pahoinvoinnista pahimmassa tapauksessa koko odotusajan. Vointiin ja olotilaan voi jonkin verran vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla. Esimerkiksi liikunta auttaa jaksamaan ja parantaa usein myös oloa.
”Nämä sanat tuntuivat minusta tarpeettomilta, turhilta ja naurettavilta ennen kuin tunsin evankeliumin valon. Kun luin ne ensi kerran, ajattelin itsekseni: Kukapa tuota ei tietäisi. Mutta nyt näen, Jumalan kiitos, mitä ne tarkoittavat ja ne ovat paljon ihmeellisemmät kuin kukaan ihminen käsittää ja voi lausua, olkoon kuka tahansa.” (Martti Luther 1. ja 2. käskystä.)
Martta ja Maria sekä heidän veljensä Lasarus olivat Jeesuksen ystäviä ja hänen seuraajiaan. Heidän kotinsa Betaniassa oli kolmen aikuisen sisaruksen koti. Betania oli pieni kylä öljymäen itäpuolella, kolmen kilometrin päässä Jerusalemista, Jerikoon johtavan tien varrella. Nykyisin Betania on arabikylä el Azariya, joka on saanut nimensä Latsaruksen eli Lasaruksen mukaan. Lasarusta pidetäänkin kylän kuuluisimpana asukkaana, sillä kuolleista herättäminen oli suuri ihmeteko.
KUVA: H.H.
KUVA: H.H.
Jokainen meistä väsyy joskus. Tärkeää on tietää, milloin väsymys on ”tervettä”, milloin se on ei-toivottua, ”sairasta” väsymystä. Terve väsymys on juuri sitä kaikille tuttua raukeuden ja voimattomuuden luonnollista tuntua, joka seuraa työpäivää tai vaikkapa reipasta lenkkiä. Väsymys on kehon viesti siitä, että nyt on aika huilata tai paneutua yöpuulle.
Jumalan kymmenen käskyä ovat aina voimassa. Ne on jo luomisessa painettu ihmisen sydämeen. Uskonpuhdistuksen opettajat selittävät, että laki on aadamilainen. Siitä todistaa se, että pakanoillakin, jotka eivät tiedä kymmenestä käskystä mitään, on käytännön elämässä eräitä samansisältöisiä periaatteita.
KUVA: MATIAS HAARANIEMI
KUVA: MATIAS HAARANIEMI
Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica-kyselyssä loka–marraskuussa 2015 kyseltiin suomalaisten suhtautumisesta uskonnonopetukseen kouluissa. Kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista suhtautui koulujen uskonnonopetukseen myönteisesti ja 21 prosenttia kielteisesti. Naiset suhtautuivat myönteisemmin kuin miehet. Kielteisimpiä olivat 15–17-vuotiaat, kun taas hieman vanhemmat, 18–24-vuotiaat, suhtautuivat asiaan huomattavasti myönteisemmin.
KUVA: JARMO MääTTä
KUVA: JARMO MääTTä
Jo muutamien minuuttien ikäiset vauvat katsovat mieluummin suoraan heihin katsovia kasvoja kuin kasvoja, joissa katse on kääntynyt sivuun. Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet luovat pohjan kyvylle rakentaa läheisiä ihmissuhteita sekä luottaa toisiin ihmisiin. Aikuisten hyväksyvät katseet antavat lapselle suojaa tilanteisiin, joissa elämä myöhemmissä vaiheissa voi johdattaa yksinäisiin paikkoihin ja yksinäisyyden kokemuksiin.
KUVA: PEKKA LASSILA
KUVA: PEKKA LASSILA
Yhdistymisvapaus on perustuslaissa turvattu oikeus. Siihen kuuluu mahdollisuus perustaa yhdistys yhteisen tarkoituksen toteuttamiseksi, oikeus kokoontua ja käyttää sananvapautta. Hengellistä toimintaa turvaa myös uskonnonvapaus.
Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis), on monissa kirkkokunnissa omistettu Marialle. Niin on ollut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Näin se erottuu selkeämmin kolmannesta adventista.
Kolmas adventtisunnuntai kertoo, kuinka Johannes Kastaja valmisti tietä Jeesukselle ja kehotti katumukseen ja parannukseen.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Annika Hintsalalle kertomuskirja oli kolmas toimitettava laatuaan. Omasta elämästä löytyy samaistumispintaa yläkouluikäisille suunnattuihin kertomuksiin. – Ensi vuoden syksyllä meillä on neljä lasta yläkoulussa. Sitä palaa tällaisia tekstejä käsitellessä mielessään sinne omaan yläasteaikaan ja siihen, millaista oli olla sen ikäinen.
Anna Hintsala
Nuoret tarttuvat kirjoihin yhä harvemmin. Kannattaako kirjoja enää ylipäätään tehdä? Edessä monta kesää -kokoelman toimittaja Annika Hintsalan vastaus on kyllä. Lukeminen avartaa ajattelua.
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Annika Hintsalalle kertomuskirja oli kolmas toimitettava laatuaan. Omasta elämästä löytyy samaistumispintaa yläkouluikäisille suunnattuihin kertomuksiin. – Ensi vuoden syksyllä meillä on neljä lasta yläkoulussa. Sitä palaa tällaisia tekstejä käsitellessä mielessään sinne omaan yläasteaikaan ja siihen, millaista oli olla sen ikäinen.
Anna Hintsala
Nuoret tarttuvat kirjoihin yhä harvemmin. Kannattaako kirjoja enää ylipäätään tehdä? Edessä monta kesää -kokoelman toimittaja Annika Hintsalan vastaus on kyllä. Lukeminen avartaa ajattelua.