Ntchisin kylän pyhäkoululaiset Malawissa ottivat iloisesti laulaen lähetyspuhujat vastaan. Laulua rytmitettiin taputtamalla käsiä paikallisen tavan mukaan.
KUVAT: Heikki Syrjäniemi
Ntchisin kylän pyhäkoululaiset Malawissa ottivat iloisesti laulaen lähetyspuhujat vastaan. Laulua rytmitettiin taputtamalla käsiä paikallisen tavan mukaan.
KUVAT: Heikki Syrjäniemi
”Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon.” (Luuk. 8:5–8.)
SRK:n arkisto
SRK:n arkisto
Tämän tekstin ilmestyessä kirjoitamme vuosiluvuksi 2025. Vanhaa vuotta on verrattu hautaan menevään vanhukseen ja uutta vuotta lapseen, joka askeltaa vuodenvaihteen merkkipaalulta kohti uutta aikaa mieli täynnä toivoa ja luottamusta. Elämme levottomassa maailmanajassa. Tarvitsemme lapsen turvallista uskoa Jumalaan, samaa asennetta kuin pienellä lapsella on rakkaaseen isään.
KUVA: H.H.
KUVA: H.H.
Jokainen meistä väsyy joskus. Tärkeää on tietää, milloin väsymys on ”tervettä”, milloin se on ei-toivottua, ”sairasta” väsymystä. Terve väsymys on juuri sitä kaikille tuttua raukeuden ja voimattomuuden luonnollista tuntua, joka seuraa työpäivää tai vaikkapa reipasta lenkkiä. Väsymys on kehon viesti siitä, että nyt on aika huilata tai paneutua yöpuulle.
Jumalan kymmenen käskyä ovat aina voimassa. Ne on jo luomisessa painettu ihmisen sydämeen. Uskonpuhdistuksen opettajat selittävät, että laki on aadamilainen. Siitä todistaa se, että pakanoillakin, jotka eivät tiedä kymmenestä käskystä mitään, on käytännön elämässä eräitä samansisältöisiä periaatteita.
KUVA: MATIAS HAARANIEMI
KUVA: MATIAS HAARANIEMI
Kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica-kyselyssä loka–marraskuussa 2015 kyseltiin suomalaisten suhtautumisesta uskonnonopetukseen kouluissa. Kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista suhtautui koulujen uskonnonopetukseen myönteisesti ja 21 prosenttia kielteisesti. Naiset suhtautuivat myönteisemmin kuin miehet. Kielteisimpiä olivat 15–17-vuotiaat, kun taas hieman vanhemmat, 18–24-vuotiaat, suhtautuivat asiaan huomattavasti myönteisemmin.
KUVA: JARMO MääTTä
KUVA: JARMO MääTTä
Jo muutamien minuuttien ikäiset vauvat katsovat mieluummin suoraan heihin katsovia kasvoja kuin kasvoja, joissa katse on kääntynyt sivuun. Varhaislapsuuden kiintymyssuhteet luovat pohjan kyvylle rakentaa läheisiä ihmissuhteita sekä luottaa toisiin ihmisiin. Aikuisten hyväksyvät katseet antavat lapselle suojaa tilanteisiin, joissa elämä myöhemmissä vaiheissa voi johdattaa yksinäisiin paikkoihin ja yksinäisyyden kokemuksiin.
KUVA: PEKKA LASSILA
KUVA: PEKKA LASSILA
Yhdistymisvapaus on perustuslaissa turvattu oikeus. Siihen kuuluu mahdollisuus perustaa yhdistys yhteisen tarkoituksen toteuttamiseksi, oikeus kokoontua ja käyttää sananvapautta. Hengellistä toimintaa turvaa myös uskonnonvapaus.
Neljäs adventtisunnuntai, pyhä adventti (Adventus sanctificationis), on monissa kirkkokunnissa omistettu Marialle. Niin on ollut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Näin se erottuu selkeämmin kolmannesta adventista.
Kolmas adventtisunnuntai kertoo, kuinka Johannes Kastaja valmisti tietä Jeesukselle ja kehotti katumukseen ja parannukseen.
Toisen adventtisunnuntain, kunnian adventin (Adventus glorificationis) aiheena on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla eli niin sanottu toinen tuleminen.
Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa adventtiajan, ja silloin kirkoissa lauletaan tuttua Hoosianna-virttä. Hoosianna on oikeastaan rukous, joka tarkoittaa ”Oi auta, pelasta!” Jo ennen Jeesuksen aikaa sitä kuitenkin pidettiin yleisenä juhlahuutona ja riemunilmauksena.
KUVITUSKUVA: LASSE LIMMA
KUVITUSKUVA: LASSE LIMMA
Tänään vietetään kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Päivää vietetään kaikkialla maailmassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi. Tarkoituksena on tuoda esiin sopimus ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tänä vuonna 16.–22. marraskuuta vietettävän Lapsen oikeuksien viikon ja Lapsen oikeuksien päivän valtakunnallisena teemana on lapsiperheiden köyhyys.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys