KUVA: MARKETTA LUMIJäRVI
KUVA: MARKETTA LUMIJäRVI
Raskauden vaikutus vointiin on yksilöllistä: jotkut voivat todella hyvin koko raskauden kun toiset taas kärsivät pahoinvoinnista pahimmassa tapauksessa koko odotusajan. Vointiin ja olotilaan voi jonkin verran vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla. Esimerkiksi liikunta auttaa jaksamaan ja parantaa usein myös oloa.
On tärkeää, että äidillä on mahdollisimman hyvä olla raskausaikana, vaikka raskauteen kuuluu monenlaisia oireita ja "sivuvaikutuksia" kuten selkäkipuja, kolotuksia, väsymystä, pahoinvointia, mielialanvaihteluja ja muita mitä erikoisimpia oireita.
Raskaudenaikainen pahoinvointi on täysin normaalia. Pahoinvointia ja oksentelua ilmenee noin 75 prosentilla raskaana olevista alkuraskauden aikana, ja lievää raskauspahoinvointia esiintyy lähes jokaisella odottavalla naisella.
Terveelliset elämäntavat
Odottavilla vanhemmilla on raskauden aikana kaikki mahdollisuudet antaa lapselleen hyvän elämän alku, joka kantaa pitkälle. Raskaaksi tuleminen on hyvä aika tarkastella omia terveystottumuksia: Ovatko minun elintapani sellaisia, että haluan siirtää ne lapselleni? Syönkö tarpeeksi monipuolisesti? Liikunko riittävästi? Osaanko ottaa välillä ihan rennosti?
Keho voi olla kovilla raskauden aikana. Sopiva ruokavalio ja pienet, tiheästi nautitut ruokamäärät pitävät ainakin lievemmät vatsaoireet ja myös närästyksen hallinnassa. Riittävä liikunta ja kuitupitoinen ruokavalio voivat puolestaan auttaa ummetukseen.
Raskauden aiheuttama lisäenergian tarve on käytännössä vähäinen. Noin puolella ylipainoisista naisista lihavuus on alkanut raskauksista. Raskaudenaikainen painonhallinta onnistuu parhaiten järkeistämällä ruokavalintoja ja ylläpitämällä arkiliikuntaa.
Kasvikset, kala ja täysjyvävilja ovat monipuolisen ruokavalion peruspilareita. Kehittyvä sikiö tarvitsee muun muassa hermoston ja näkökyvyn kehittymiseen ja hormonitoimintaan myös hyvälaatuisia rasvahappoja, joiden saanti jää suomalaisnaisilla helposti suosituksiin nähden riittämättömäksi.
Vinkkejä pahoinvointiin:
- Lepää riittävästi.
- Vältä ärsyttäviä hajuja, makuja ja tilanteita.
- Nauti pieniä välipaloja, kuten hedelmiä tai leipää pitkin päivää.
- Vältä rasvaisia ruokia.
- Vältä hyvin makeita ruokia.
- Jätä pois happamat ja maustetut ruoat. Esimerkiksi kahvi, tee ja omenat saattavat lisätä vatsahappojen eritystä.
- Juo paljon vettä.
Lue 6.4. ilmestyneestä Päivämiehestä myös asiantuntijan kirjoittama artikkeli sekä äitien kommentteja aiheesta.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys