Käskyistä kolme ensimmäistä ohjaavat meitä suhteessamme Jumalaan. Neljännestä käskystä lähtien käskyt ohjaavat suhtautumistamme muihin ihmisiin, alkaen lähimmistä lähimmäisistämme eli omista vanhemmista.
Neljäs käsky on ihmissuhdetta koskevien käskyjen peruskäsky. Sitä seuraavat lähimmäissuhdetta koskevat siveelliset käskyt (V–X).
Kunnioita
Neljännen käskyn erityisluonteeseen kuuluu kehotus ”kunnioita”. Martti Luther toteaa, että lähimmäisiä koskevat käskyt kehottavat rakastamaan. äitiä ja isää sen sijaan kehotetaan kunnioittamaan. ”Kunnioittaminen on paljon suurempi asia kuin rakastaminen” (Iso Katekismus, 104).
Käskyn taustana olivat yhteiskunnalliset olot vanhassa Israelissa. Käskyn alkuperäisinä kohteina eivät olleet niinkään keskenkasvuiset lapset kuin suurperheiden aikuiset miehet.
Suurperheessä asui yhdessä kolme tai neljä sukupolvea saman katon alla. Monen sukupolven perheyhteisössä ikääntyneiden vanhempien asema saattoi käydä ongelmalliseksi. Vanhusten työkyky heikentyi iän myötä. Perheen elättäjistä tuli elätettäviä. Heidän ihmisarvonsa romahti. Työikäisen miehen rahallinen lunastusarvo oli 50 sekeliä, mutta yli 60-vuotiaan enimmillään vain 15 sekeliä (3. Moos. 27:1–7).
Tehokkaan työikänsä ohittanut vanhus tuli yhteisölleen taloudelliseksi taakaksi ja saattoi saada osakseen huonoa kohtelua. Heitä voitiin halveksia, jopa kirota ja pilkata (2. Moos. 21:17; Sananl. 30:11).
Aikuistuneet lapset saattoivat lyödä vanhempiaan (2. Moos. 21:15), riistää heitä taloudellisesti (Sananl. 28:24) ja häätää pois yhteisestä asunnosta (Sananl. 19:26). Kaikkea tätä torjui neljäs käsky kehottamalla kunnioittamaan isää ja äitiä.
Jeesuksen ajan juutalaisessa farisealaisuudessa tuli tavaksi keventää neljännen käskyn vaatimuksia. Eräs tällainen oli temppeliin tuotavasta uhrilahjasta (korban) annettu lupaus, jonka nojalla aikuistunut mies oli vapaa vanhempiensa elatusvelvollisuudesta. Vähäpätöisellä ja muodollisella summalla väistettiin vastuu ikääntyneistä ja heikkokuntoisista vanhemmista.
Tämä oli farisealaista kaksinaismoraalia räikeimmillään. Jeesus paljasti asian perimmäisen luonteen: ”Näin te perinnäissääntöjä seuratessanne ja opettaessanne teette tyhjäksi Jumalan sanan” (Mark. 7:9–13).
Kehotus vanhempien kunnioittamiseen perustuu Lutherin mukaan heidän kutsumukseensa. äidin ja isän kutsumus tulee Jumalalta. Se on ihmisen saamista kutsumuksista korkein ja tärkein, koska Jumala kutsuu äidin ja isän oman luomistyönsä palvelukseen. Jumala luo itselleen lapsia äidin ja isän kautta ja uskoo luomansa lapsen kasvatusvastuun äidille ja isälle.
äiti ja isä ovat lapselleen taivaallisen Vanhimman sijaisia. He ovat Jumalan uskottuja työtovereita omista puutteistaan ja virheistään huolimatta, ”miten vähäpätöisiä, köyhiä, raihnaisia tai omituisia he sitten ovatkin” (Luther, Iso Katekismus, 108).
Vanhempien haaste ja ahdistus on yrittää palvella korkeammassa tehtävässä kuin mitä he ovat ansainneet. Lasten velvollisuus on tukea äitiä ja isää heidän tehtävässään kunnioittamalla heidän kutsumustaan. Vanhempien kunnioittaminen tulee uuteen vaiheeseen, kun he eivät voi enää tulla toimeen omin avuin. Kun huoltajista tulee huollettavia, joutuu neljännen käskyn noudattaminen uudella tavalla koetukselle.
Että kauan eläisit ja menestyisit maan päällä
Neljäs käsky esitetään Raamatussa lain antamisen yhteydessä kaksi kertaa (2. Moos. 20:12; 5. Moos. 5:16). Jälkimmäisellä kerralla se laajenee perusmuodostaan antamalla lupauksen pitkästä iästä ja menestymisestä elämässä: ”Että saisit elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.”
Lupaus pitkästä eliniästä on myös vakava muistutus omasta vanhuudesta. Tulisi elää viisaasti muistaen edessä olevia vanhuuden päiviä. ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää.”
Lapsen ensimmäinen ihmissuhde on suhde äitiin ja isään. Tästä lähimmästä perussuhteesta jäsentyvät kaikki muut ihmissuhteet. Jos lapset oppivat kotona kunnioittamaan vanhempiaan, seuraa siitä koulussa vastaava hyvä käytös suhtautumisessa niin opettajiin kuin koulutovereihinkin. Tämä puolestaan vaikuttaa koulumenestykseen ja ammattiin valmistautumiseen.
Elämäntehtävässä menestyminen perustuu ei vain ammattitaitoon vaan myös hyvään ja kunnioittavaan käytökseen esimiehiä ja työtovereita kohtaan. Seurustelevien nuorten olisi hyödyllistä kiinnittää huomiota siihen, miten seurustelukumppani suhtautuu omiin vanhempiinsa. Siinä voi nähdä ennusteen seurustelukumppanin suhtautumisesta tulevaan aviopuolisoonsa.
Martti Luther avaa Puheessaan hyvistä teoista (105–131) neljännen käskyn koskemaan yhteiskunnan valtasuhteita neljällä tasolla. Ensimmäinen on lasten kuuliaisuus ja kunnioitus vanhempiaan kohtaan. Toinen on kristittyjen kuuliaisuus hengellistä esivaltaa kohtaan. Kolmas on kansalaisten kuuliaisuus maallista esivaltaa kohtaan. Neljäs kuuliaisuus on kaikkien työsuhteessa palvelevien kunnioitus esimiehiään kohtaan.
Nämä ovat Lutherin mukaan neljännen käskyn neljä ”tekoa”, joiden varaan hyvä yhteiskunnallinen järjestys rakentuu tuon käskyn lupauksen mukaisesti.
Keijo Nissilä
Julkaistu Päivämiehessä 25.5.2016.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys