En malta olla kirjoittamatta yksinäisyydestä. Sitä on niin herkullisen monenlaista. Tulee mieleen monta uutta, kun alkaa miettiä, ja toisista niistä on helpompi puhua kuin toisista.
Alakerrassa soi klassinen. Siihen on hyvä herätä. äiti on keittämässä puuroa ja nauttii päivän kenties ainoasta ihan omasta hetkestään.
Istun kallionkolossa ja luen. Saaressa ei ole ketään muuta. Tuulenvire on lempeä, lokki pyyhkäisee yli. Tiiroja täytyy vähän varoa. Minusta tuntuu varmasti, että ihminen ei voi olla koskaan ihan yksin.
Vaihto-oppilaana ollessani menin yhtenä sunnuntaina kauppaan, jotta voisin sanoa jollekin jotakin. Olin juuri tullut maahan, enkä osannut paikallisten kieltä. Kämpällä pidin radiota päällä äänimaiseman vuoksi. Se oli totaalista yksinäisyyttä.
Suviseurayksinäisyys on yksi pahimmista. Se on viiltävän kipeä hetki, ja nuorena ei tiennyt mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Meni omaan telttaan ja itki, kun luuli puoli tuntia olevansa yksin maailmassa, ja kohta hymyili taas kentällä ihmismuurahaisena. Aikuisena keksii mennä kahville ja osaa mennä yksin seuratelttaan.
Lenkki- ja luontoyksinäisyydet ovat ihastuttavia. Semmoisessa yksinäisyydessä pienenee hyvällä tavalla, ja ne voi kokea, vaikka olisi ystävän kanssa liikkeellä.
Kirja- ja musiikkiyksinäisyyteenkin voi upota porukassa. On aika mukavaa, kun vaikka vilkuilee lehteä kylässä sohvannurkassa ja kuulee puheensorinan pehmeänä virtana.
Koettelemusyksinäisyys taitaa olla kaikille tuttu. Se on sitä, kun jokin asia on niin kipeä, ettei siitä oikein meinaa osata puhua tai ainakin oikeita sanoja on vaikea löytää. Toiset voivat yrittää auttaa, eivätkä oikein tiedä miten pitäisi. Se voi pahentaa tunnetta.
Joskus ajatellaan, että sinkut ovat perheellisiä yksinäisempiä. Riippuu, mitä yksinäisyyttä tarkoitetaan. Läheisyyden puutteen yksinäisyys on syvä ja kapea näköala yksinäisyyteen. Se sama voi sattua perheellistäkin. Arjen jakamisen yksinäisyyttä perheen keskellä ei ole. Toisaalta oman elämäni huikeimpia rikkauksia on mahdollisuus pitää yhteyttä laajaan ja värikkääseen ystäväpiiriin.
Joskus kipeintä yksinäisyyttä voi olla se, että on oman ydinperheensä keskellä jonkin kokemuksen tai näkemyksen kanssa ihan yksin. Eikä oma perhe takaa laajaa ystäväpiiriäkään. Toisaalta perheenjäsen voi olla myös hyvä ystävä. Terveisiä siskoille ja veljille!
Yksinäisyys voi olla tavoiteltava lepotunne tai aivan päinvastoin. Ja temppuillakin se osaa, se voi olla siellä missä ei luulisi ja poissa sieltä, mistä kuvittelisi löytävänsä. Joskus sen paikan arvaakin.
Ehkä on olemassa myös päätös- ja muutosyksinäisyys. Mitähän muita?
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys