ei ole järkevää, kuuluu tehdä toisella tavalla, en uskalla, liian pitkä koulutus, liian iso riski, mitä toiset ajattelevat, mulla on asuntolaina, lapset vastustavat, edellinenkään sukupolvi ei, joutavanpäiväistä höpötystä, ei ole vaihtoehtoja
– Se on kyllä etenkin tuoreessa tammikuussa ikävän ikävä lause. Ei ole vaihtoehtoja. Eikö ole?
– Niin, kun kuitenkin aina on olemassa jonkinlainen vaihtoehto, vaikka ei aina sellaista, jonka haluaisi tai aikoisi koskaan valita.
– Ja valitsematta jättäminenkin on vaihtoehto.
– Niin, ja jokaisella valinnalla on jokin hinta...
– Totta, en oikein tiedä muuta kuin että urille kulunutta reittiä jurnuttavan tai turhaan estelevän navigaattorin voi ainakin päästä sammuttaa.
– Niinpä. Tiesitkö, että Joose on vaihtamassa alaa tykkänään? Lähti opiskelemaan terveydenhoitajaksi.
– Aa, en tiennyt, ihan uusia puolia, monipuolinen otus.
– Niinpä, viulisti tutustuu sirkkeliin, äiti alkaa arkkitehdiksi ja tehtaanjohtajasta voi tulla floristi.
– Vau, ylpeä siitä!
– Vaikka kaikkien ei edes tarvitse lähteä kovin kauas entisistä raameista, ja silti voi löytää jotain ihan uutta.
– Eipä niin, ei aina, joskus on ihan hyvä just niissä raameissa, jotka on.
– Siitä kai vaan on kyse, että monesti aiemmin aiotun ulkopuolelta avautuu ennennäkemättömiä.
– Ja joskus uusi ulottuvuus tulee vähän vahingossa, säkin meinasit kieltäytyä tästä blogihommasta.
– Niinpä, ja miten antoisaa tämä on ollut.
– Niinpä.
– Julkinen kirjoittaminen on jännä laji. Sitä tehdään yksin, mutta siinä on jotakin huikaisevan yhteisöllistä.
– Niin, ja parhaimmillaan ne yksin tehdyt tekstit toimii kohtaamisen alustoina tai sanoittaa jotakin vaikeasti sanoitettavaa.
– Mutta teksti voi olla silta vain silloin, jos sillä on kirjoittajan lisäksi lukija, joka haluaa kävellä just sillä sillalla.
– Ja sitten vielä noista vaihtoehdoista – monesti luulee, että pitää tehdä jollakin tietyllä tavalla. Esimerkiksi reissua voi aivan hyvin jatkaa viikonlopun yli, jos mikään ei oikeasti estä.
Aloitin tässä vuodenvaihteessa uudenlaisen tekstihaasteen. Minusta tuntuu tärkeältä ja jotenkin rehelliseltä, että samat ihmiset tuottavat sisältöjä erilaisilla foorumeilla – surffailevathan samat lukijatkin monenlaisilla sivustoilla.
Kirjoitan itse tästä lähtien myös Keskisuomalaisen Stoori-foorumissa Kohta-blogissa. Toivon myös niistä teksteistä lukijoiden – lämpimän kannustavan kriittisiä – kommentteja ja palautteita. Ollaan sopivan rohkeita, tartutaan uuteen!
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys