JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Soittaminen ja laulaminen on tuonut Mikko Kukolle iloa lapsuudesta saakka. – Olin seurasäestäjänä jo hyvin nuorena. Virsissä ja lauluissa on valmiiksi sanoitettuna se, mistä voin ammentaa, hän kertoo sylissään perheen kuopus Leon. Pianon päällä kehyksissä on Topi-isän kuva.

Soittaminen ja laulaminen on tuonut Mikko Kukolle iloa lapsuudesta saakka. – Olin seurasäestäjänä jo hyvin nuorena. Virsissä ja lauluissa on valmiiksi sanoitettuna se, mistä voin ammentaa, hän kertoo sylissään perheen kuopus Leon. Pianon päällä kehyksissä on Topi-isän kuva.

Merja Veteläinen

Soittaminen ja laulaminen on tuonut Mikko Kukolle iloa lapsuudesta saakka. – Olin seurasäestäjänä jo hyvin nuorena. Virsissä ja lauluissa on valmiiksi sanoitettuna se, mistä voin ammentaa, hän kertoo sylissään perheen kuopus Leon. Pianon päällä kehyksissä on Topi-isän kuva.

Soittaminen ja laulaminen on tuonut Mikko Kukolle iloa lapsuudesta saakka. – Olin seurasäestäjänä jo hyvin nuorena. Virsissä ja lauluissa on valmiiksi sanoitettuna se, mistä voin ammentaa, hän kertoo sylissään perheen kuopus Leon. Pianon päällä kehyksissä on Topi-isän kuva.

Merja Veteläinen

Usko ja toivo kantavat myös vakavan sairauden keskellä

Puhutaan maasta ja taivaasta30.5.2024 9.00

Mik­ko Kuk­ko ym­mär­si 18-vuo­ti­aa­na, et­tä kuo­le­ma voi tul­la koh­dal­le mil­loin ta­han­sa. Myö­hem­min oma, va­ka­va ter­veys­vai­va pa­kot­ti mie­hen poh­ti­maan jo 28-vuo­ti­aa­na asi­oi­ta, joi­ta moni koh­taa vas­ta ikään­ty­mi­sen myö­tä. Uu­den­lai­nen elä­män­ti­lan­ne on vaa­ti­nut so­peu­tu­mis­ta, mut­ta tyy­ty­väi­nen luon­ne ja ys­tä­vien ja su­vun tuki ovat aut­ta­neet.

Heikki Ollila on kokenut luonnossa liikkuja. Kuvassa hän esittelee Haapajärven luontoreitin paikkoja huhtikuussa, kun metsässä oli vielä reilusti lunta.

Heikki Ollila on kokenut luonnossa liikkuja. Kuvassa hän esittelee Haapajärven luontoreitin paikkoja huhtikuussa, kun metsässä oli vielä reilusti lunta.

Päiviö Karttunen

Heikki Ollila on kokenut luonnossa liikkuja. Kuvassa hän esittelee Haapajärven luontoreitin paikkoja huhtikuussa, kun metsässä oli vielä reilusti lunta.

Heikki Ollila on kokenut luonnossa liikkuja. Kuvassa hän esittelee Haapajärven luontoreitin paikkoja huhtikuussa, kun metsässä oli vielä reilusti lunta.

Päiviö Karttunen

Luonnon ennallistaminen toteuttaa viljelyä ja varjelua

Puhutaan maasta ja taivaasta25.5.2024 7.00

Haa­pa­jär­vi­nen Heik­ki Ol­li­la on eläk­keel­lä met­sä­ta­lou­sin­si­nöö­rin teh­tä­vis­tä, mut­ta ak­tii­vi­se­na luon­toih­mi­se­nä seu­rai­lee luon­toa ja siel­lä ta­pah­tu­via muu­tok­sia.

« 1 ... 11 12 13 14 15 »
Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Kanerva Kuha

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Pirkkalalainen Pertti Kautto tulisi mielellään puhujienkokoukseen paikan päälle. Kun se ei ole mahdollista, hän osallistuu tilaisuuteen etäyhteyksin kotoa tietokoneen avulla.

Kanerva Kuha

Kotisiioni saa puhujienkokouksesta tuoreita terveisiä

Puhutaan maasta ja taivaasta9.1.2022 10.00

Pu­hu­jien­ko­kouk­set ovat pu­hu­jal­le Ju­ma­lan val­ta­kun­nan työ­hön liit­ty­viä työ- ja vir­kis­tys­het­kiä. Sa­nan­pal­ve­li­ja­na vuo­des­ta 1979 toi­mi­nut Pert­ti Kaut­to ko­kee pu­hu­jien vä­li­sen yh­tey­den­pi­don tär­ke­äk­si.

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Anni-Inkeri Törmänen

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Oili Puurunen valmisteli Pudasjärven Rauhanyhdistyksen joulujuhlaa. – Järjestelyjen edetessä huomaan, että tästä tulee lasten juhla, hän hymyilee.

Anni-Inkeri Törmänen

Yksinkertainen sanoma puhuttelee

Puhutaan maasta ja taivaasta25.12.2021 8.00

Jou­lu tu­lee nyt, ku­ten en­nen­kin. Tä­män jou­lun juh­laa jär­jes­tä­es­sä on tul­lut mie­leen kui­ten­kin eri­koi­sia aja­tuk­sia, ker­too Oi­li Puu­ru­nen. Hän val­mis­te­lee Pu­das­jär­ven Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen jou­lu­juh­laa seu­ra­toi­mi­kun­nan teh­tä­väs­sä. Jou­lu­juh­lan to­teu­tu­mi­nen on vie­lä juh­laa edel­tä­vä­nä­kin päi­vä­nä ky­sy­mys­merk­ki.

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Mauri Penninkangas

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Arto Nenonen selaa vanhaa albumia, jossa on kuvia Karjalasta ja hänen vanhemmistaan.

Mauri Penninkangas

”Isäni oli Karjalan evakko”

Puhutaan maasta ja taivaasta18.12.2021 6.00

Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen Suo­mi jou­tui asut­ta­maan noin 420 000 ih­mis­tä uu­sien ra­jo­jen si­sä­puo­lel­le Suo­meen. Kar­ja­lais­ten eva­kuo­in­ti oli suu­ri kan­sal­li­nen pon­nis­tus, joka on­nis­tui pää­sään­töi­ses­ti hy­vin. Ne­no­set Kur­ki­jo­el­ta asu­tet­tiin Loi­maan Alas­ta­rol­le.

Aava Turpeinen

Aava Turpeinen

Somistaja asioi luonnon karkkikaupassa

Puhutaan maasta ja taivaasta17.12.2021 6.00

– Sain vies­tiä toi­sel­ta so­mis­ta­jal­ta, et­tä al­kai­sin­ko hä­nen ka­ve­rik­seen teh­tä­vään. Vas­ta­taan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen so­mis­tuk­ses­ta vuo­de­nai­ko­jen, juh­la­py­hien ja iso­jen seu­ro­jen mu­kaan.

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Liisa Louhisalmi

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Olli ja Anna-Kaisa Kajava sekä Otto-vauva olivat tulleet liminkalaisten kurssille Ranuan opistolle ensimmäistä kertaa.

Liisa Louhisalmi

Ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa

Puhutaan maasta ja taivaasta12.12.2021 12.00

Ka­ja­vat ku­lui­vat va­jaan vii­den­kym­me­nen li­min­ka­lai­sen jouk­koon Ra­nu­an opis­ton ai­kuis­ten kurs­sil­la vii­me kuun lo­pul­la.

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Anne Similä

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Laukaan seurakunnan kappalainen Jaakko Sääskilahti pitää vuonna 1970 paljastettua Kelkkamäen sankarihautausmaan muistomerkkiä tärkeänä kunnioituksen osoituksena itsenäisyytemme puolesta taistelleille. Massiivisen, valtatielle näkyvän sankaripatsaan suunnitteli arkkitehti Paatola. Patsaan holvien välissä on risti ja paasi, jonka päällä on kivestä veistetty kypärä ja teksti: ”Kansa elää.”

Anne Similä

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu kiitollisuus

Puhutaan maasta ja taivaasta5.12.2021 0.10

Lau­kaan seu­ra­kun­nan kap­pa­lai­sen Jaak­ko Sääs­ki­lah­den en­sim­mäi­set muis­tot it­se­näi­syys­päi­väs­tä liit­ty­vät si­ni­val­koi­siin kynt­ti­löi­hin ko­din ik­ku­nal­la. Vie­rai­le­maan tul­leet iso­van­hem­mat ker­toi­vat pie­nel­le po­jal­le ja hä­nen si­sa­ruk­sil­leen Suo­men it­se­näi­syy­den mer­ki­tyk­ses­tä.

Lasse Kokko

Lasse Kokko

Päihderiippuvuuden kanssa ei kannata jäädä yksin – apua on olemassa

Puhutaan maasta ja taivaasta26.11.2021 8.05

Päih­teet kos­ket­ta­vat mo­nia us­ko­vai­sia: joko oma­koh­tai­ses­ti tai lä­heis­ten kaut­ta. Päih­de­riip­pu­vuus on va­ka­va sai­raus, joka ai­heut­taa val­ta­via on­gel­mia sekä käyt­tä­jäl­le et­tä lä­hi­pii­riin kuu­lu­vil­le ih­mi­sil­le.

Salla Sivulan kirjoittaman Ketunpojat-sarjan uusin kirja on julkaistu tänään.

Salla Sivulan kirjoittaman Ketunpojat-sarjan uusin kirja on julkaistu tänään.

Juhani Ojalehto

Salla Sivulan kirjoittaman Ketunpojat-sarjan uusin kirja on julkaistu tänään.

Salla Sivulan kirjoittaman Ketunpojat-sarjan uusin kirja on julkaistu tänään.

Juhani Ojalehto

Kirjaesittely: Ketunpojat kaukoputken jäljillä

Puhutaan maasta ja taivaasta21.11.2021 15.00

SRK:n tä­nään jul­kis­tet­tu uu­sin las­ten­ro­maa­ni Ke­tun­po­jat ja kau­ko­put­ken ar­voi­tus jat­kaa suo­sit­tua Ke­tun­po­jat-sar­jaa.

Kokkolalainen perheenäiti Marika Alapiha ja 6-vuotias Liilian keskustelevat lasten oikeudesta hyvään kohteluun.

Kokkolalainen perheenäiti Marika Alapiha ja 6-vuotias Liilian keskustelevat lasten oikeudesta hyvään kohteluun.

Tuomo Syri

Kokkolalainen perheenäiti Marika Alapiha ja 6-vuotias Liilian keskustelevat lasten oikeudesta hyvään kohteluun.

Kokkolalainen perheenäiti Marika Alapiha ja 6-vuotias Liilian keskustelevat lasten oikeudesta hyvään kohteluun.

Tuomo Syri

”Meillä lapset saavat ehdottaa, eivätkä aikuiset aina päätä”

Puhutaan maasta ja taivaasta20.11.2021 6.00

Lap­sen oi­keuk­sien päi­vän eri­tyi­se­nä tee­ma­na on lap­sen oi­keus hy­vään koh­te­luun. Kok­ko­la­lai­sen per­hee­näi­din Ma­ri­ka Ala­pi­han mie­les­tä jo­kai­sen van­hem­man teh­tä­vä on voi­mien­sa mu­kaan huo­leh­tia las­ten hy­vin­voin­nis­ta ja sii­tä, et­tä lap­set ovat tur­vas­sa ja et­tä hei­tä koh­del­laan hy­vin.

Terttu Kärkölä

Terttu Kärkölä

Avain­­vastaava ja saunan lämmittäjä

Puhutaan maasta ja taivaasta15.11.2021 10.55

Jäm­sän Kris­til­li­sel­lä Kan­sa­no­pis­tol­la on kurs­si­lai­sia vas­taa­not­ta­mas­sa ja huo­nei­den avai­mia ja­ka­mas­sa San­na Heik­ki­nen Ori­mat­ti­las­ta. Kurs­si­päi­vys­tä­jiä ha­et­tiin li­sää vii­me ke­sä­nä ke­sä­seu­ra­ra­di­on kaut­ta. Lei­reis­tä ja kurs­seis­ta tyk­kää­vä­nä Heik­ki­nen in­nos­tui asi­as­ta vä­lit­tö­mäs­ti.

« 1 ... 11 12 13 14 15 »
14.6.2024

Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon. Ps. 18:28–29

Viikon kysymys