Vanhemmuus opettaa kiitollisuutta ja nöyryyttä

Tero Sa­vo­lai­nen on ko­ke­nut, et­tä iso per­he on opet­ta­nut kii­tol­li­suut­ta ja luo­vuut­ta ar­jen pyö­ri­tyk­sen kes­kel­lä. Jos­sain koh­taa per­heen kas­va­es­sa on täy­ty­nyt luo­pua ihan­teis­ta oman kas­va­tuk­sen suh­teen.

Karjalaisten seuramatka Vaalan Rauhanyhdistykselle on 50 metriä

Aar­ne ja Rau­ha Kar­ja­lai­nen avi­oi­tui­vat vuon­na 1968. Aar­ne vil­je­li ko­ti­ti­laan­sa Pou­ka­moa 30 vuot­ta. Ti­lal­la asui­vat myös Aar­nen van­hem­mat ja kak­si vel­jeä. Aar­ne muis­te­lee tuo­ta elä­män­vai­het­ta työn­täy­tei­se­nä ja an­toi­sa­na ai­ka­na. Rau­ha työs­ken­te­li ko­din­hoi­ta­ja­na, ja Aar­nel­la oli maa­ti­lan töi­den li­säk­si luot­ta­mus­teh­tä­viä Vaa­lan kun­nas­sa. Kii­rei­ses­tä ar­jes­ta huo­li­mat­ta heil­lä oli ai­na ai­kaa Vaa­lan Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen teh­tä­viin. Rau­ha toi­mi rau­ha­nyh­dis­tyk­sen emän­tä­nä.

Metsätalousyrittäjää puhuttelee luonnon kauneus

Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen ti­las­to­jen mu­kaan Suo­men vuo­tui­nen met­sän kas­vu on noin 103 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta ja hak­kuut noin 70 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta. Suo­men pin­ta-alas­ta 86 pro­sent­tia on met­sä­ta­lous­maa­ta. Suo­men met­sis­tä 13 pro­sent­tia on tiu­kas­ti suo­jel­tua. Met­sä­ta­lous työl­lis­tää liki 100 000 suo­ma­lais­ta.

Paljasjalkaiset kajaanilaiset eivät suunnittele muuttoa muualle

Osaat­ko yh­dis­tää, mis­sä tuo kuva on otet­tu, Tuo­mo Kos­ke­lo ky­syy ja näyt­tää Ah­ti Pii­rai­sel­le van­haa va­lo­ku­vaa. Mie­het is­tu­vat Raa­ti­huo­neen­to­ril­la Ka­jaa­nis­sa, mel­ko tark­kaan sa­mas­sa koh­das­sa, mis­sä Tuo­mon isä oli ai­ka­naan va­lo­ku­vat­tu. Sekä Kos­ke­lo et­tä Pii­rai­nen ovat asu­neet koko ikän­sä Ka­jaa­nis­sa, Kai­nuun maa­kun­nan pää­kau­pun­gis­sa.

Metsäasiantuntija toimii metsänomistajien tukena

Po­si­o­lai­nen Vee­ra Ka­re­kos­ki on pie­nes­tä pi­tä­en keik­ku­nut si­sa­rus­ten­sa kans­sa tuk­ki­reen kuor­man pääl­lä tai reen jal­kaan si­do­tun köy­den pääs­sä suk­sil­la. Nos­tel­les­saan lans­sil­la rees­tä pi­noon isän­sä moot­to­ri­sa­hal­la te­ke­miä han­kin­ta­pui­ta hä­nel­le ei kos­kaan juo­lah­ta­nut mie­leen, et­tä hän läh­ti­si jos­kus opis­ke­le­maan met­sä­a­laa.

Pienillä lahjoituksilla saadaan suuria aikaan

– Meil­lä Suo­mes­sa on asi­at pa­rem­min kuin mo­nes­sa muus­sa maas­sa. On ruo­kaa, läm­pi­mät asun­not ja tur­val­lis­ta ol­la. Apua saam­me ai­na, kun tar­vit­sem­me, to­te­aa 94-vuo­ti­as Mir­ja Ka­ta­ja­la.

Pirttimaat voi löytää myyjäisten lähestyessä tuoreiden rieskapinojen keskeltä: "Osallistumme voimien mukaan"

Ulla-Mai­ja ja Pert­ti Pirt­ti­maa ovat mo­lem­mat ko­toi­sin Tor­ni­on alu­eel­ta: Sat­ta­jär­vel­tä ja Aa­pa­jär­ves­tä.

Ruokapalveluyrityksen toinen yrittäjä Olga Pulkkinen: "Me työnantajina luomme työpaikan, jossa on uskovaisten arvot"

Kon­ti­o­lah­te­lai­sel­la Ol­ga Pulk­ki­sel­la on ruo­ka­pal­ve­lu­y­ri­tys. Yri­tyk­ses­sä on hä­nen li­säk­seen vii­si va­ki­tuis­ta työn­te­ki­jää ja tar­vit­ta­es­sa hei­dän li­säk­seen keik­ka­lai­sia. Yri­tyk­sen toi­mi­a­la on val­mis­taa ruo­kaa ja vie­dä sitä pää­a­si­as­sa ikäih­mi­sil­le ko­tiin. Pulk­ki­nen te­kee suu­rek­si osak­si vain hal­lin­nol­li­sia töi­tä, mut­ta aut­taa keit­ti­ös­sä tai ruo­an­ja­ke­lus­sa vii­koit­tain.

Seuroja Lestijoen yläjuoksulla – Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistyksen alue on laaja

Pau­lii­na ja Jou­ni Paa­na­sen per­he muut­ti To­ho­lam­mil­le pa­ri­sen­kym­men­tä vuot­ta sit­ten nel­jän pie­nen lap­sen kans­sa.

Arvot antavat työlle raamit – kaikki ihmiset ovat samanarvoisia asemasta tai taustasta riippumatta

Lii­sa Kar­vos­ta ja Vesa Rii­hi­mä­keä yh­dis­tää us­ko­vai­si­na sa­man­lai­nen ar­vo­maa­il­ma, jos­sa ko­ros­tu­vat re­hel­li­syys, tois­ten kun­ni­oi­tus, avoi­muus ja vas­tuul­li­suus. Hei­dän vas­tauk­sen­sa täy­den­tä­vät toi­si­aan: se mitä Rii­hi­mä­ki pyr­kii joh­ta­ja­na to­teut­ta­maan, nä­kyy Kar­vo­sen ko­ke­muk­sis­sa omas­ta työ­ar­jes­ta tur­val­li­se­na ja ar­vos­ta­va­na ym­pä­ris­tö­nä.