JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
– Voin hyvin suositella Verohallintoa työnantajana sekä verotarkastajan työtä. 
Työ on monipuolista ja palkitsevaa, kokkolalainen Anu Niva hymyilee.

– Voin hyvin suositella Verohallintoa työnantajana sekä verotarkastajan työtä. Työ on monipuolista ja palkitsevaa, kokkolalainen Anu Niva hymyilee.

Sofia Tokola

– Voin hyvin suositella Verohallintoa työnantajana sekä verotarkastajan työtä. 
Työ on monipuolista ja palkitsevaa, kokkolalainen Anu Niva hymyilee.

– Voin hyvin suositella Verohallintoa työnantajana sekä verotarkastajan työtä. Työ on monipuolista ja palkitsevaa, kokkolalainen Anu Niva hymyilee.

Sofia Tokola

Verotarkastaja Anu Niva nauttii työstään – Uudet työhaasteet ovat pitäneet mielenkiintoa yllä

Puhutaan maasta ja taivaasta27.3.2025 10.15

Kok­ko­la­lai­nen Anu Niva on teh­nyt yli 30-vuo­ti­sen työ­u­ran Ve­ro­hal­lin­nos­sa. Työ on si­säl­tä­nyt asi­a­kas­pal­ve­lu­teh­tä­viä, ve­ro­sih­tee­rin teh­tä­viä ja nyt vaa­ti­vam­pia asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­viä ve­ro­tar­kas­ta­ja­na.

Hymy herkässä äidillä ja tyttärellä. Matleena ja Hannele Parviainen jakavat elämänsä yhdessä asuen.

Hymy herkässä äidillä ja tyttärellä. Matleena ja Hannele Parviainen jakavat elämänsä yhdessä asuen.

Haastateltavalta

Hymy herkässä äidillä ja tyttärellä. Matleena ja Hannele Parviainen jakavat elämänsä yhdessä asuen.

Hymy herkässä äidillä ja tyttärellä. Matleena ja Hannele Parviainen jakavat elämänsä yhdessä asuen.

Haastateltavalta

Matleena Parviainen on monessa mukana – Downin syndrooman päivän tarkoitus on edistää tietoutta

Puhutaan maasta ja taivaasta21.3.2025 9.00

Kan­sain­vä­lis­tä Dow­nin synd­roo­man päi­vää vie­te­tään tä­nään 21.3. Päi­vän tar­koi­tuk­se­na on edis­tää tie­tout­ta Dow­nin oi­reyh­ty­mäs­tä, joka on Suo­men ylei­sin kro­mo­so­mi­häi­riö. Suo­mes­sa noin 70 per­het­tä saa kuul­la vuo­sit­tain, et­tä syn­ty­neel­lä lap­sel­la on Dow­nin oi­reyh­ty­mä, joka ei ole pe­riy­ty­vä, vaan ky­sees­sä on sa­tun­nai­nen ke­hi­tys­häi­riö. Tois­tu­mi­sen to­den­nä­köi­syys seu­raa­vas­sa ras­kau­des­sa on pie­ni. Mo­sai­kis­mis­ta pu­hu­taan, kun vain osas­sa so­luis­ta on yli­mää­räi­nen kro­mo­so­mi.

1 2 3 4 ... 15 »
Antti Rautakoski osallistui Iin Rauhanyhdistyksen urkujen rakentamiseen.

Antti Rautakoski osallistui Iin Rauhanyhdistyksen urkujen rakentamiseen.

haastateltavan kotialbumista

Antti Rautakoski osallistui Iin Rauhanyhdistyksen urkujen rakentamiseen.

Antti Rautakoski osallistui Iin Rauhanyhdistyksen urkujen rakentamiseen.

haastateltavan kotialbumista

Pitkä elämäntaival armon lumisateen alla

Puhutaan maasta ja taivaasta15.3.2025 9.00

Työ­u­ran­sa puu­sep­pä­nä, yrit­tä­jä­nä ja opet­ta­ja­na teh­neel­le Ant­ti Rau­ta­kos­kel­le ko­ti­sii­o­ni on tär­keä. So­ta­or­von po­jan elä­mäs­sä us­ko oli vä­lil­lä hei­koil­la, mut­ta hä­nen ru­nois­taan ku­vas­tuu kui­ten­kin ilo sii­tä, et­tä hän saa us­ko­vais­ten jou­kos­sa kul­kea tai­vas­ta koh­den.

Itselle sopivaa alaa on lähdettävä jostakin kokeilemaan. Suuntaa voi muuttaa myöhemmin, ajattelevat Jenni Rantala (vas.) ja Ira Koivisto.

Itselle sopivaa alaa on lähdettävä jostakin kokeilemaan. Suuntaa voi muuttaa myöhemmin, ajattelevat Jenni Rantala (vas.) ja Ira Koivisto.

Linnea Korhonen

Itselle sopivaa alaa on lähdettävä jostakin kokeilemaan. Suuntaa voi muuttaa myöhemmin, ajattelevat Jenni Rantala (vas.) ja Ira Koivisto.

Itselle sopivaa alaa on lähdettävä jostakin kokeilemaan. Suuntaa voi muuttaa myöhemmin, ajattelevat Jenni Rantala (vas.) ja Ira Koivisto.

Linnea Korhonen

Tämän vuoden abit: Tulevaisuus on vielä auki

Puhutaan maasta ja taivaasta14.3.2025 9.00

– Suun­ni­tel­mat ei­vät ole vie­lä täy­sin sel­vät. Täl­lä het­kel­lä mi­nua kiin­nos­taa esi­mer­kik­si far­ma­sia, ker­too yli­vies­ka­lai­nen Jen­ni Ran­ta­la, joka val­mis­tuu lu­ki­os­ta en­si jou­lu­kuus­sa.

Päiviö Karttunen

Päiviö Karttunen

Talvisodan päättymisestä 85 vuotta

Puhutaan maasta ja taivaasta13.3.2025 10.00

Kun tal­vi­so­ta 13. maa­lis­kuu­ta vuon­na 1940 lop­pui, jäi jäl­jel­le tu­han­sia les­kiä, or­po­ja ja haa­voit­tu­nei­ta. Yk­si haa­voit­tu­neis­ta oli ra­nu­a­lai­nen Ot­to Pe­tä­jä.

Ulla Likolammi Marja Ollilan asiakkaana julkaisumyynnissä.

Ulla Likolammi Marja Ollilan asiakkaana julkaisumyynnissä.

Raimo Ollila

Ulla Likolammi Marja Ollilan asiakkaana julkaisumyynnissä.

Ulla Likolammi Marja Ollilan asiakkaana julkaisumyynnissä.

Raimo Ollila

Lyhyt matka seuroihin

Puhutaan maasta ja taivaasta8.3.2025 9.00

Lai­ta­saa­ren Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen talo si­jait­see Mu­hok­sen Päi­vä­rin­teel­lä sa­mal­la pai­kal­la, jo­hon en­sim­mäi­nen oma toi­mi­ta­lo val­mis­tui vuon­na 1955.

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

Heikki Riihimäki

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

– Laila kertoi luottavansa siihen, että Taivaan Isä auttaa lähdön hetkellä. Kuoleman lähestyessä hän oli rauhallinen ja levollinen. Lukuun ottamatta paria viimeistä päivää pystyimme päivittäin vaihtamaan aina muutaman sanan. Minulle oli tärkeää, että sain kulkea rinnalla loppuun saakka, toteaa Leena Riihimäki.

Heikki Riihimäki

Siskon rinnalla loppuun saakka

Puhutaan maasta ja taivaasta7.3.2025 9.00

Lee­na Rii­hi­mä­ki kul­ki sis­kon­sa Lai­la Iso­pah­ka­lan rin­nal­la läpi syö­pä­hoi­to­jen vii­mei­sel­le mat­kal­le saak­ka.

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

HAASTATELTAVILTA

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

Sukua kokoontui pari vuotta sitten Piggin perheen vanhimman 50-vuotisjuhlakahvitukselle syntymäpäiväsankarin mökille Kymenlaaksoon.

HAASTATELTAVILTA

Yhteinen tekeminen nitoo sukupolvet yhteen

Puhutaan maasta ja taivaasta1.3.2025 6.10

Per­heen ja su­vun mer­ki­tys on iso – niin hy­väs­sä kuin ke­hi­tet­tä­väs­sä­kin. Pig­gin si­sa­ruk­set ker­to­vat, et­tä oma ydin­per­he tuo tur­vaa ja yh­teen­kuu­lu­mi­sen tun­net­ta ja laa­jen­tu­nut su­ku­kin on ko­et­tu rik­kau­te­na ja mah­dol­li­suu­te­na.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Haastateltavalta

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Kun lapsenlapsia tulee käymään, esille voidaan ottaa yhteistä luettavaa. Kirsti Piilonen tietää, että sellaista ovat esimerkiksi Suomen lasten Kalevala tai erityinen suosikki Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala.

Haastateltavalta

Kansalliseepos avautuu Savon murteella

Puhutaan maasta ja taivaasta28.2.2025 18.00

Hel­mi­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä vie­te­tään Ka­le­va­lan ja suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin päi­vää. Ää­ne­kos­ke­lai­sel­le Kirs­ti Pii­lo­sel­le Ka­le­va­la tuli tu­tuk­si jo lap­suu­den­ko­dis­sa. Van­hem­mat oli­vat kiin­nos­tu­neet suo­ma­lai­suu­des­ta ja Ka­le­va­las­ta. He ni­me­si­vät lap­sen­sa­kin Ka­le­va­lan mu­kaan. Esi­mer­kik­si Kirs­tin toi­nen nimi Vel­la­mo on Ka­le­va­las­sa esiin­ty­vän ve­den hal­ti­jan nimi. Soi­tin­ra­ken­nus­ta har­ras­ta­nut isä ra­ken­si myös jo­kai­sel­le lap­sel­leen oman kan­te­leen.

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Sanni Tiikkainen

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Idea lehtijutun tekemisestä lähti liikkeelle, kun Sylvia Pentti ja Asta Vihtari huomasivat viime vuonna olevansa yhteensä sata vuotta vanhoja – Sylvia oli viiden ja Asta 95 vuotta vanha.

Sanni Tiikkainen

Hyvän ystävän kanssa on kiva olla

Puhutaan maasta ja taivaasta14.2.2025 9.00

Nur­mi­jär­ve­läi­sil­lä Syl­via Pen­til­lä ja As­ta Vih­ta­ril­la on ikä­e­roa 90 vuot­ta. As­ta on nyt 96 vuot­ta van­ha, kun taas Syl­via on 6 vuot­ta.

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

Haastateltavalta

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

– Jos emme osaa arvioida lähteitä luotettavuuden näkökulmasta, saatamme pitää totena tekstejä, jotka on tehty jopa harhauttamistarkoituksessa, kertoo Lapin yliopiston kielikeskuksen lehtori Katriina Uljas-Rautio.

Haastateltavalta

Tervettä kriittisyyttä tekstien äärellä

Puhutaan maasta ja taivaasta12.2.2025 14.00

Kat­rii­na Ul­jas-Rau­tio on opet­ta­nut aka­tee­mi­sia teks­ti­tai­to­ja La­pin yli­o­pis­ton kie­li­kes­kuk­ses­sa yli 30 vuot­ta. Me­di­at ovat tuos­sa ajas­sa muut­tu­neet val­ta­vas­ti, ei­kä vauh­ti ole vä­he­ne­mäs­sä. Muut­tu­nut me­di­a­to­del­li­suus on vas­tuut­ta­nut me­di­an ku­lut­ta­jaa ai­em­paa enem­män.

Satu Malinen kertoo löytäneensä itsestään runoilijan vasta kolmenkymmenen vuoden iässä.

Satu Malinen kertoo löytäneensä itsestään runoilijan vasta kolmenkymmenen vuoden iässä.

Henri Malinen

Satu Malinen kertoo löytäneensä itsestään runoilijan vasta kolmenkymmenen vuoden iässä.

Satu Malinen kertoo löytäneensä itsestään runoilijan vasta kolmenkymmenen vuoden iässä.

Henri Malinen

Runoja aivan tavallisista aiheista

Puhutaan maasta ja taivaasta8.2.2025 9.00

Vas­toin­käy­mi­set sy­sä­si­vät kir­joit­ta­maan aja­tuk­sia ylös pa­pe­ril­le. Aja­tuk­sis­ta muo­dos­tui ru­no­ja, jois­ta syn­tyi ru­no­ko­ko­el­mia.

1 2 3 4 ... 15 »