Lapsen kasvu murrosiän kautta nuoruuteen sisältää monia epävarmuuden tunteita. Siinä missä lapsi on innokas osallistumaan lastenleirien leikkeihin ja peleihin, on rippikouluikäisen vaikeampi heittäytyä mukaan yhteiseen tekemiseen. Taustalla voi olla pelkoa esillä olemisesta tai epäonnistumisesta toisten keskellä. Murrosiän muutokset haastavat niin nuorta itseään kuin hänen lähipiiriään. Näistä kokemuksista voi lukea lisää tämän viikon Päivämiehen Kapsäkki-osiosta.
Terveen ja vahvan itsetunnon pohja rakentuu jo lapsuudessa. Hyvän itsetunnon rakennuspalikat tulevat lähelle sitä Raamatun opetusta, että jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuvana. Vahva itsetunto rakentuu asioista, joita kuulemme Jeesuksen opetuksessa lähimmäisen rakastamisesta. Epävarmuutta itsessään kokeva nuori kaipaa kuulla olevansa ainutlaatuinen, omistavansa Jumalan antamia lahjoja sekä luonteenpiirteitä ja olevansa rakas omana itsenään.
Kuten puun taimi, lapsesta nuoreksi varttuva tarvitsee hoitoa ja suojelua. Hedelmäpuun taimi tarvitsee oikeanlaista maaperää, ravinteita, vettä sekä oikeaan kasvusuuntaan ohjaavaa versojen leikkausta. Myös korjaavat toimenpiteet ovat tarpeen, jos taudit tai tuholaiset vahingoittavat kasvua. Näitä kasvua tukevia toimia tarvitaan myös ihmiselämän kasvussa.
Jotta terve suhde nuoren ja vanhemman välillä voi toimia, suhteen syntyminen vaatii yhteistä aikaa ja kiinnostusta toisen persoonaan ja arkeen. Oikean ja väärän opettaminen, vastuun ottaminen valintojen seurauksista ja lempeä ohjaaminen oikeaan suuntaan osoittavat nuorelle, että hänestä välitetään. Positiivinen ja kannustava palaute vahvistavat nuoren kasvua ja kokemusta siitä, että hänet kohdataan tasavertaisesti.
Jumalan sanan ohjeisiin tukeutuminen ja anteeksiantamukseen turvautuminen epäonnistumisten kohdatessa vahvistavat nuoren omakohtaista uskoa. Epävarmanakin saa kokea Jumalan puolelta täydellisen rakkauden ja armollisuuden. Uskovainen voi luottaa erehtymättömän Isän johdatukseen.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys