Mikä on blo­gis­ti? Mitä tie­to­ja ja tun­te­muk­sia voi ja­kaa jul­ki­ses­ti ne­tis­sä? Us­kal­lan­ko, voin­ko, ha­lu­an­ko ja en­nen kaik­kea osaan­ko oi­ke­al­la ta­val­la ja­kaa elä­mää­ni tun­te­mat­to­mien kans­sa?

Sii­nä­pä en­sim­mäi­siä ky­sy­myk­siä, joi­ta juo­lah­ti pää­hä­ni, kun mi­nua ky­syt­tiin Päi­vä­mie­hen blo­gis­tik­si. Tun­sin, et­tä aja­tus blo­gin kir­joit­ta­mi­ses­ta on hy­vin mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta myös haas­ta­va. En­hän edes tien­nyt, mitä blogi-sana tar­koit­taa. Jou­duin kat­so­maan sa­nan mer­ki­tyk­sen sa­na­kir­jas­ta. Siel­lä ker­rot­tiin, et­tä blogi tar­koit­taa ne­tis­sä ole­vaa jul­kis­ta, usein epä­muo­dol­lis­ta päi­vä­kir­jaa. Epä­muo­dol­li­suus ilah­dut­ti. Se on tut­tua ja tur­val­lis­ta, jo­tain peh­me­ää ja läm­min­tä ku­ten vil­la­su­kat tai huo­pa­tos­sut.

Mei­dät uu­det blo­gis­tit kut­sut­tiin kou­lu­tuk­seen Sii­ka­tör­män lei­ri­kes­kuk­seen. Mu­ka­na oli myös Päi­vä­mie­hen ko­lum­nis­te­ja. Is­tuin van­has­sa sa­lis­sa, ym­pä­ril­lä­ni sa­na­val­mii­ta, nok­ke­lia, vii­sai­ta ja eri­lai­sil­la elä­män­ko­ke­muk­sil­la va­rus­tet­tu­ja ih­mi­siä. Hei­dän kans­saan oli help­po ol­la, hei­tä oli mie­len­kiin­tois­ta kuun­nel­la. Tuli tun­ne, et­tä heil­lä kai­kil­la on pal­jon an­net­ta­vaa, mut­ta edel­leen mie­les­sä­ni kai­her­si epäi­lys sii­tä, olen­ko minä so­pi­va tä­hän teh­tä­vään.

Meil­le jo­kai­sel­le on an­net­tu it­sem­me nä­köi­nen elä­mä. Jo­kai­sel­la on oma ris­tin­sä kan­net­ta­va­naan, oma elä­män­pol­ku kul­jet­ta­va­naan. On tär­ke­ää näh­dä asi­oi­ta mo­nel­ta eri nä­kö­kul­mal­ta. Sil­loin aja­tus­maa­il­mat avar­tu­vat. Lu­ke­mal­la pal­jon, eri­lais­ten ih­mis­ten ko­ke­muk­sia, voi op­pia nä­ke­mään myös toi­sen sil­mil­lä. Us­kon, et­tä tämä blo­gin kir­joit­ta­mi­nen on yk­si elä­män­ko­ke­mus, joka voi opet­taa mi­nul­le jo­ta­kin tär­ke­ää ja ai­nut­laa­tuis­ta. Sii­tä ei oi­ke­as­taan voi kiel­täy­tyä, vaan on heit­täy­dyt­tä­vä mu­kaan.