Kirjastoautossa lastenkirjat ovat sopivalla korkeudella ja hyllyistä voi etsiä luettavaa, vaikka jakkaralla istuen. Sisarukset Helka ja Venla Välimäki tykkäävät lainata kirjojen lisäksi sarjakuvia, joita löytyy koreista.
Laura Linna-Välimäki
Kirjastoautossa lastenkirjat ovat sopivalla korkeudella ja hyllyistä voi etsiä luettavaa, vaikka jakkaralla istuen. Sisarukset Helka ja Venla Välimäki tykkäävät lainata kirjojen lisäksi sarjakuvia, joita löytyy koreista.
Laura Linna-Välimäki
Kirjastoautojen kulta-aikaa elettiin 1990-luvulla, jolloin niitä oli Suomessa noin 230. Nykyään autojen määrä on laskenut runsaaseen sataan. Niitä käytetään jossakin päin Suomea monipalveluautoina, kuten ennakkoäänestyspaikkoina ja kansalaisopiston eri piirien tiloina. Autot voivat myös toimittaa erilaisia palveluita, kuten välittää apteekkituotteita ja posteja. Syrjäseudulla kirjastoauto saattaa olla viikon ainoa vieras.
Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.
Haastateltavalta
Petrus Hanhela tutkimassa Zoomedicumissa, Tarton maayliopiston eläinlääketieteen instituutissa, esimerkkitapausta kissan herpesviruksesta. Hänellä on kuvaus oireista ja tehtävänä parin kanssa vastata kysymyksiin, mistä ne johtuvat ja mitä merkkejä kannattaa seurata.
Haastateltavalta
24-vuotias Petrus Hanhela on aina pitänyt ja ollut kiinnostunut eläimistä ja niiden hoitamisesta. Hän opiskelee toista vuotta 900 kilometrin päässä kotoaan Tarton maatalousyliopistossa, Virossa. Lukion aikana vahvistunut ajatus unelma-ammatista eläinlääkärinä innosti Hanhelaa hakemaan opiskelemaan eläinlääketiedettä.
Iida Hartikainen on uunituore joensuulainen. Opiskeluelämä uudessa kotikaupungissa on lähtenyt hyvin käyntiin.
Haastateltavalta
Iida Hartikainen on uunituore joensuulainen. Opiskeluelämä uudessa kotikaupungissa on lähtenyt hyvin käyntiin.
Haastateltavalta
Ysiluokan jälkeen oli opistovuosi. Kirjoitusten päätyttyä sitten muutto Ahvenanmaalle kesätöihin. Niiden jälkeen välilasku kotiin Naantaliin ja elokuussa, reilu kuukausi sitten, kimpsujen ja kampsujen kanssa Suomen toiselle laidalle. Iida Hartikainen, 20, on siis uunituore joensuulainen ja onnellinen sellainen.
– Aviopuolison kanssa olen saanut jakaa kuorman ja taakan. Ihmisinä emme ole täydellisiä, mutta olemme armollisia toisillemme, toteaa Eija Hanhineva. Vierellä puoliso Mikko.
Pasi Parkkila
– Aviopuolison kanssa olen saanut jakaa kuorman ja taakan. Ihmisinä emme ole täydellisiä, mutta olemme armollisia toisillemme, toteaa Eija Hanhineva. Vierellä puoliso Mikko.
Pasi Parkkila
Raahen Vihannissa asuvat Eija ja Mikko Hanhineva ovat tehneet työuransa opettajina. Mikko on ollut eläkkeellä jo parikymmentä vuotta. Myös Eija viettää eläkepäiviä, mutta käy välillä opettajan sijaisena koulussa, jossa hän työskenteli suurimman osan opettajan urastaan.
Minna Paakinaholla oli hymy herkässä, kun hän sai kukkakimpun viimeisenä työpäivänään ennen jäämistään virkavapaalle uupumuksen takia.
Kuva haastateltavalta
Minna Paakinaholla oli hymy herkässä, kun hän sai kukkakimpun viimeisenä työpäivänään ennen jäämistään virkavapaalle uupumuksen takia.
Kuva haastateltavalta
Jokainen ihminen tarvitsee armollisuutta ja myötätuntoista kohtaamista. Armollista elämänasennetta niin itseään kuin muitakin kohtaan on mahdollista opetella.
Ennen lähtöä leikataan ruoho. Kuvassa Maija ja Taito Salonen.
Esko Linna
Ennen lähtöä leikataan ruoho. Kuvassa Maija ja Taito Salonen.
Esko Linna
Perholaiset Maija ja Taito Salonen ovat innokkaita leirillä kävijöitä. Parhaimmillaan Saloset ovat käyneet lomaleireillä kolme kertaa vuodessa joko Kallion tai Hankasalmen leirikeskuksessa.
Kangasalta kotoisin oleva Ville Pärssinen on asunut viimeiset viisi vuotta Lappeenrannassa. Hän on viihtynyt kaupungissa hyvin.
Lasse Kokko
Kangasalta kotoisin oleva Ville Pärssinen on asunut viimeiset viisi vuotta Lappeenrannassa. Hän on viihtynyt kaupungissa hyvin.
Lasse Kokko
Ville Pärssinen kokee Lappeenrannan kotipaikkakunnakseen, mutta asunto siellä on vain kämppä. Tulevaisuuden kotinsa hän näkee tällä hetkellä jossain muualla.
– Ravitsemusterapeutit ovat ruuan, terveyden ja syömiskäyttäytymisen taustoja ymmärtäviä yliopistokoulutettuja asiantuntijoita, kertoo Hilpi Linjama.
haastateltavalta
– Ravitsemusterapeutit ovat ruuan, terveyden ja syömiskäyttäytymisen taustoja ymmärtäviä yliopistokoulutettuja asiantuntijoita, kertoo Hilpi Linjama.
haastateltavalta
Tuntuuko joskus, että syömisestä on tullut ongelmallista? Ravitsemusterapeutti Hilpi Linjama ratkoo työssään ruokailun haasteita. Hänelle on tuttua muun muassa se, että syömisen tavat ovat yksilöllisiä. Hän kannustaa valitsemaan ruoka-aineita monipuolisesti.
Mariella Kreivi
Mariella Kreivi
Tänään, 27. syyskuuta, vietetään Vauvan päivää. Vuoden 2024 päivän teemana on: “Vauvat ja luonto – pidetään yhdessä huolta”. Päivä kannustaa vanhempia liikkumaan, ihailemaan ja ihmettelemään vauvan kanssa luonnossa.
– Kun on vähän väkeä, seuroissa kaikki ovat tekemisissä keskenään ja toisista välitetään, Sami Sivula toteaa Kauhavan kirkon portailla.
Hannu Rantala
– Kun on vähän väkeä, seuroissa kaikki ovat tekemisissä keskenään ja toisista välitetään, Sami Sivula toteaa Kauhavan kirkon portailla.
Hannu Rantala
Kauhavan ja Lapuan Rauhanyhdistys on perustettu vuonna 1961, eikä heillä ole omaa toimitaloa. Rauhanyhdistyksellä on jäseniä noin 45. Kinnulasta kotoisin oleva Sami Sivula muutti Kauhavalle perheensä kanssa vuonna 2010 töiden perässä. Siellä hän lähti heti paikallisen rauhanyhdistyksen toimintaan mukaan.
Gagnefin kunnassa, Mockfjärdissä Daljoen rannalta asuva Lasse Oksanen on liikkunut luonnossa jo pienestä pojasta lähtien. Myöhemmin mukaan tuli muun muassa villisian metsästys.
haastateltavalta
Gagnefin kunnassa, Mockfjärdissä Daljoen rannalta asuva Lasse Oksanen on liikkunut luonnossa jo pienestä pojasta lähtien. Myöhemmin mukaan tuli muun muassa villisian metsästys.
haastateltavalta
Kivijärven syrjäkylillä kasvanut Lasse Oksanen on rämpinyt metsiä jo lähes puolen vuosisadan ajan. Metsästys siirtyi luonnollisesti isältä pojalle.
Antti ja Sointu Peltokankaan koti on 150 vuotta vanha hirsitalo.
Mauri Penninkangas
Antti ja Sointu Peltokankaan koti on 150 vuotta vanha hirsitalo.
Mauri Penninkangas
Korjataan ja kunnostetaan vanhaa, eikä osteta tarpeettomasti uutta -ajatuksella elävät Sointu ja Antti Peltokangas luottavat siihen, että Jumala antaa heille sen, mikä on tarpeellista.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys