Miksi minun pitäisi antaa palautetta? Mitä hyötyä siitä on?
Eteeni tulee usein tilanteita, joissa palautteen antaminen olisi paikallaan. Liian monta kertaa se on kuitenkin jäänyt antamatta. Onneksi vielä ei ole myöhäistä opetella ja kehittää tätä tärkeää taitoa.
Palaute saattaa olla sekin, että ei anneta palautetta. Hiljaisuus kertoo jostain, tai ainakin se voidaan joissain tapauksissa tulkita kannanotoksi. Silloin kun odotamme palautetta, mutta jostain syystä emme sitä saa, saatamme tehdä erilaisia johtopäätöksiä pienistäkin ympäristön vihjeistä.
Kukaan ei näytä odottavan enempää, joten tämä taitaa olla riittävä suoritustaso. Kirjoitukseni oli varmaan hyvä, koska sitä ei ainakaan haukuttu. Huomasin ihmisten välttelevän katsettani, joten esitykseni ei tainnut mennä ihan putkeen…
Myönteisellä ja oikein kohdistetulla palautteella on uskomaton voima. Poikani kertoi kotona, kuinka opettaja oli kehunut hänen lauluääntään. Tämän seurauksena olemme saaneet iloksemme kuulla tuota komeaa lauluääntä lähes päivittäin.
Sananlaskuissa kuvataan positiivista palautetta kauniisti: "Kultaomenoita hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat" (San. 25:11).
Palautetta voi antaa myös itselleen. Itse asiassa teemme näin jatkuvasti, halusimmepa tai emme. Ilmiötä kutsutaan sisäiseksi puheeksi. Kumman palautteen seuraavista haluaisit mieluummin saada suorituksestasi: "Mokasit, olit aivan kammottava!" vai "Hienosti meni, sinä teit sen!" Kokeile antaa seuraavalla kerralla itsellesi samanlainen palaute, jonka antaisit parhaalle ystävällesi. Luulenpa, ettet ainakaan moittisi tai syyllistäisi ystävääsi.
Paavali antoi itselleen sellaista palautetta, joka on meillekin tavoittelemisen arvoista: "Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni" (2. Tim. 4:7).
Palautteella on myös tärkeä rooli uuden oppimisessa. Pyrkiessään kohti tavoitetta niin opiskelijan, työntekijän kuin johtajankin on tärkeää saada tietoa edistymisestään. Missä olen onnistunut ja mihin seuraavaksi kannattaa panostaa? On myös hyödyllistä tietää missä on kehitettävää tai korjattavaa ja mitä voisi ehkä tehdä toisin.
Rakentavan tai ohjaavan palautteen voi antaa monella tyylillä. Sanojakin tärkeämpää on usein tapa, jolla palaute annetaan. Tätä asiaa on syytä lähestyä erityisellä herkkyydellä, sillä tulkitsemme jokainen asioita hieman eri tavoin.
Antaessani läheisilleni palautetta vaikkapa heidän käytöksestään, haluaisin huomioida saamani viisaat neuvot: "kohdista nuhteesi persoonan sijaan sopimattomaan käytökseen" ja "yksi negatiivinen palaute kumoaa vähintään viisi positiivista".
Tunnen vanhempia ihmisiä, jotka ovat kertoneet nuorempina saamistaan palautteista. Nämä palautteet ovat olleet ratkaisevassa roolissa muun muassa myöhemmissä ihmissuhteissa ja uravalinnoissa. Yhdelle oli sanottu: "kun sinulta käy nuo hommat niin kätevästi, niin oletko ajatellut lähteä opiskelemaan tuota alaa" ja toiselle: "sinun ei ehkä kannata tehdä noita töitä, kun tuokaan ei näytä oikein onnistuvan". Voit varmasti kuvitella näiden palautteiden seuraukset.
Vaikka palautteella saattaa olla suurtakin vaikutusta ihmisen elämään, sen antamista ei tarvitse arastella. Palautetta kannattaa jakaa usein ja reilusti, myönteisessä ja rakentavassa hengessä.
Kiitos on tärkeä palaute, jota ei voi antaa liikaa. Kiitokseen meillä on aina aihetta.
Ystäväni turhautui kun ei saanut kaipaamaansa palautetta: "teki niin taikka näin, mitään ei kuulu. Taidan lopettaa tähän!"
Ethän sinä lyö vielä hanskojasi tiskiin? Nimittäin juuri nyt on sopiva hetki antaa ja vastaanottaa palautetta, oppia uutta ja ottaa askel elämässä eteenpäin.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys