Lintuharrastuksesta kesätyöksi

Iik­ka Heik­ka­lan ke­sä­työ­päi­vät saat­ta­vat al­kaa jo aa­mu­yös­tä. Näin hän ku­vai­lee yh­den työ­päi­vän­sä al­kua:

Suviseuramietteitä kotona

Su­vi­seu­rat ovat suu­ri ta­pah­tu­ma myös ko­tiin jää­neil­le. He ha­lu­a­vat ar­ki­siin päi­viin jo­tain poik­ke­a­vaa, juh­las­ta muis­tut­ta­vaa. Se voi ol­la ”su­vi­seu­ra­ruo­kaa”, lap­sil­la seu­ra­ken­tän ra­ken­ta­mis­ta tai ai­na­kin tur­hien töi­den jät­tä­mis­tä.

Suviseurojen löytötavaratoimisto on monien iloisten ilmeiden kohtaamispaikka

Kau­ha­van Su­vi­seu­ro­jen löy­tö­ta­va­ra­toi­mis­ton luu­kul­la kävi jat­ku­va asi­a­kas­vir­ta, kun ih­mi­set, pää­a­si­as­sa lap­set, ky­se­li­vät ka­don­nei­ta lom­pa­koi­taan, lauk­ku­jaan ja pank­ki­kort­te­jaan. Osa asi­ak­kais­ta taas toi toi­mis­toon seu­ra­ken­täl­tä löy­tä­mi­ään ta­va­roi­ta. Löy­tä­jän ilo va­lai­si Su­vi­seu­ro­jen ai­ka­na mo­net kas­vot.

Suviseurojen järjestely sujui ilolla ja ammattitaidolla

Su­vi­seu­ro­jen pää­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Jus­si Ren­to­la on lii­kut­tu­neel­la ja kii­tol­li­sel­la mie­lel­lä sii­tä, mi­ten Ju­ma­la on siu­nan­nut seu­ra­jär­jes­te­lyt ja seu­ro­jen ku­lun.

”Uskon tietä ei ole tehty esteradaksi” – nuoret kokoontuivat telttaan lauantai-illaksi

Lau­an­tai-il­lan nuo­ril­le suun­na­tun pu­heen­vuo­ron ai­hee­na oli Säi­ly­tä us­ko ja hyvä oma­tun­to. Alus­tuk­sen jäl­keen nuo­ril­le jär­jes­tet­tiin en­sim­mäis­tä ker­taa il­ta­ky­lä tel­tas­sa.

Ensimmäinen suviseura­ehtoollinen oli juhlallinen kokemus

Su­vi­seu­ro­jen lau­an­tai-il­ta tar­jo­si sei­nä­jo­ki­sel­le San­ni Kal­lun­gil­le ai­nut­laa­tui­sen ko­ke­muk­sen: hän osal­lis­tui eh­tool­li­sel­le en­sim­mäis­tä ker­taa pait­si Su­vi­seu­rois­sa, myös en­sim­mäis­tä ker­taa rip­pi­lei­rin­sä jäl­keen.

Yhteismajoituksen takana on vuosien työ

Kau­ha­val­la jär­jes­tet­tä­viin Su­vi­seu­roi­hin tu­lee vie­rai­ta, joil­la ei ole omaa asun­to­vau­nua, -au­toa tai telt­taa seu­ra-alu­eel­la. Sil­ti he ovat seu­rois­sa vaik­ka­pa nel­jä päi­vää. Mis­sä he yö­py­vät?

Pappiskutsumus hahmottui Raamatun sanoman äärellä

Mik­ko Pi­si­lä sai pap­pis­vih­ki­myk­sen­sä Ou­lun tuo­mi­o­kir­kos­sa 11. ke­sä­kuu­ta. Hän on seu­ra­kun­ta­pas­to­rin vi­ran­si­jai­se­na ko­ti­seu­ra­kun­nas­saan Ro­va­nie­mel­lä. Si­jai­suu­den on mää­rä jat­kua lop­pu­vuo­den ajan.

”Joka aamu on mukava lähteä töihin”

Yli­kii­min­ki­läi­nen Mika Yli­kärp­pä on ikäih­mis­ten ja ke­hi­tys­vam­mais­ten vi­ri­ke­pal­ve­lu­ja tuot­ta­va yrit­tä­jä ja ison per­heen isä. Hä­nen työs­ken­nel­les­sään ai­em­min lä­hi­hoi­ta­ja­na – ja toi­saal­ta lä­hi­pii­rin eri­tyis­las­ten ja van­hus­ten ar­kea ha­vain­noi­des­saan – al­koi kyp­syä aja­tus oman yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta.

”Jos lehdestä maksaa, siinä pitää olla lukemista” – Pekka Lassila puhuu mediaa käsittelevässä teemanumerossa asiallisen sisällön puolesta

– Mi­nua on as­kar­rut­ta­nut se, kun tun­tuu et­tä on pal­jon ih­mi­siä, jot­ka seu­raa­vat pel­käs­tään some-vies­tin­tää. Sii­tä ei voi ol­la var­ma, mi­hin se poh­jau­tuu, to­te­aa Pek­ka Las­si­la, vas­ta eläk­keel­le siir­ty­nyt Sot­ka­mo-leh­den pää­toi­mit­ta­ja.