Rauhanyhdistysten kautta välitetään evankeliumin sanomaa

Rau­ha­nyh­dis­tys­ten eri toi­min­ta­muo­dot tu­li­vat mi­nul­le tu­tuik­si jo lap­se­na. äi­ti­ni ja isä­ni vei­vät mi­nua ja si­sa­ruk­si­a­ni py­hä­kou­luun, päi­vä­ker­hoon, seu­roi­hin ja raa­mat­tu­luok­kaan. Opin myös jo var­hain osal­lis­tu­maan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen työ­hön. Ke­rä­sin ros­kia ke­pin kans­sa ko­ti­paik­ka­kun­ta­ni ke­sä­seu­rois­sa ja myin su­vi­seu­rois­sa kyl­mä­lau­kus­ta jää­te­löä. Ne oli­vat mu­ka­via teh­tä­viä, ja nois­ta het­kis­tä jäi mi­nul­le hy­vät muis­tot.

Levollinen luottamus ja turva

Ru­koi­lem­me Nii­lo Rau­ha­lan kir­joit­ta­mas­sa Sii­o­nin lau­lus­sa 14 sy­dä­miim­me rau­haa. Tai­vaan en­ke­lit lau­loi­vat jou­lu­yö­nä pai­me­nil­le: ”Ju­ma­lan on kun­nia kor­keuk­sis­sa, maan pääl­lä rau­ha ih­mi­sil­lä, joi­ta hän ra­kas­taa!” (Luuk. 2:14.) Ju­ma­la ra­kas­ti maa­il­maa niin pal­jon, et­tä lä­het­ti ai­no­an poi­kan­sa syn­nin maan pääl­le.Syn­ti on sy­dä­men luo­pu­mis­ta Ju­ma­las­ta. Se ai­heut­taa kes­kuu­des­sam­me kär­si­mys­tä, vi­haa, ris­ti­rii­to­ja ja rau­hat­to­muut­ta. Kai­ken kes­kel­lä ih­mi­nen kai­paa rau­haa sekä ajal­li­seen elä­mään­sä et­tä sy­dä­meen­sä.

”Syntyi neitsyt Mariasta”

Kas­te­ti­lai­suuk­sis­sa ja ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa tun­nus­tam­me us­kom­me Jee­suk­seen Kris­tuk­seen, joka ”si­ki­si Py­häs­tä Hen­ges­tä, syn­tyi neit­syt Ma­ri­as­ta”. Jou­lun al­la il­mes­ty­vis­sä leh­dis­sä jul­kais­taan usein tut­ki­joit­ten ar­tik­ke­lei­ta, jois­sa kä­si­tel­lään Jee­suk­sen syn­ty­mä­ker­to­mus­ten his­to­ri­al­li­suut­ta ja mer­ki­tys­tä. Jou­lun kes­kei­nen sa­no­ma on Jee­suk­sen syn­ty­mi­nen neit­sees­tä.

Aika rakentaa ja purkaa

Kai­kel­la on mää­rä­ai­kan­sa, to­te­aa Saar­naa­ja kir­jas­saan. Ai­ka on ra­ken­taa ja ai­ka pur­kaa. Raa­mat­tu ver­taa ih­mis­tä maal­li­seen telt­ta­ma­jaan, jon­ka Ju­ma­la ai­ka­naan pys­tyt­tää. Kä­sil­lä ole­va mar­ras­kuu muis­tut­taa mei­tä sii­tä, et­tä tämä maja ker­ran myös pu­re­taan. Tar­koit­taa­han mar­ras suo­men­kie­les­sä eri­lai­sia kuo­le­maan liit­ty­viä il­mi­öi­tä. Usein vii­meis­tään mar­ras­kuus­sa ruo­ho­var­ti­set kas­vit kuo­le­vat eli muut­tu­vat mar­taik­si. Luon­to aset­tuu le­po­ti­laan.

Erilaisina, ainutlaatuisina ja samanarvoisina

Ju­ma­la loi ih­mi­sen mie­hek­si ja nai­sek­si, eri­lai­sik­si, mut­ta sa­ma­nar­voi­sik­si. Eri­lai­suu­den voi to­de­ta hel­poim­min ul­kois­ten piir­tei­den pe­rus­teel­la, mut­ta meis­sä ih­mi­sis­sä on myös ero­a­vuuk­sia, jot­ka ei­vät näy ulos­päin.

Jumala on antanut luovuuden lahjan

Lut­her ku­vaa en­sim­mäi­ses­sä us­kon­kap­pa­lees­sa, mi­ten Ju­ma­la on luo­nut kai­ken: ”Us­kon, et­tä Ju­ma­la on luo­nut mi­nut sekä koko luo­ma­kun­nan, an­ta­nut mi­nul­le ruu­miin ja sie­lun, sil­mät, kor­vat ja kaik­ki jä­se­net, jär­jen ja kaik­ki ais­tit sekä pi­tää nii­tä jat­ku­vas­ti yl­lä.”

Kestävän ilon matkalaiset

Mo­nien lo­ma­suun­ni­tel­miin si­säl­tyy mat­ka lä­hel­le tai kau­em­mak­si­kin. Se voi ol­la vie­rai­lu har­vem­min koh­dat­ta­vien su­ku­lais­ten ja tut­ta­vien luok­se, mat­ka ke­sä­seu­roi­hin tai tu­tus­tu­mi­nen uu­siin lo­ma­koh­tei­siin.

Ilosanomaa kaikille kansoille

Jee­sus lä­het­ti seu­raa­jan­sa ju­lis­ta­maan evan­ke­liu­min ilo­sa­no­maa kaik­ki­al­le maa­il­maan. Tätä työ­tä on teh­ty al­ku­seu­ra­kun­nan ajois­ta läh­tien Py­hän Hen­gen voi­mal­la. Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta ju­lis­te­taan edel­leen sa­maa sa­no­maa, jota Jee­sus ai­ka­naan ju­lis­ti. Se kut­suu yhä ih­mi­siä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan, pe­las­tuk­sen osal­li­suu­teen, joka pe­rus­tuu Jee­suk­sen, Va­pah­ta­jam­me so­vi­tus­työ­hön.

Ilosanomaa kaikille kansoille

Jee­sus lä­het­ti seu­raa­jan­sa ju­lis­ta­maan evan­ke­liu­min ilo­sa­no­maa kaik­ki­al­le maa­il­maan. Tätä työ­tä on teh­ty al­ku­seu­ra­kun­nan ajois­ta läh­tien Py­hän Hen­gen voi­mal­la. Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta ju­lis­te­taan edel­leen sa­maa sa­no­maa, jota Jee­sus ai­ka­naan ju­lis­ti. Se kut­suu yhä ih­mi­siä Ju­ma­lan val­ta­kun­taan, pe­las­tuk­sen osal­li­suu­teen, joka pe­rus­tuu Jee­suk­sen, Va­pah­ta­jam­me so­vi­tus­työ­hön.

Maailman paras äiti

Tou­ko­kuu on uu­den elä­män syn­ty­mi­sen ja kas­vun ai­kaa luon­nos­sa. Tou­ko­kuus­sa muis­tam­me myös äi­te­jäm­me, joi­den kaut­ta Ju­ma­la on an­ta­nut meil­le elä­män ja kas­vul­lem­me hoi­van. äi­tien­päi­vää vie­te­tään ny­ky­ään mo­nis­sa mais­sa. Suo­mes­sa sitä alet­tiin viet­tää vuon­na 1918. Myö­hem­min äi­tien juh­la­päi­väs­tä tuli myös vi­ral­li­nen li­pu­tus­päi­vä. Ko­em­me, et­tä äi­dit an­sait­se­vat oman päi­vän­sä.