Joulu on juhla, joka saa liikkeelle ihmisiä ympäri maailman. Joulun kristillinen perinne ei ole kuitenkaan se, joka liikuttaa ihmisiä, vaan joulusta on tullut kulutuksen, kaupallisuuden ja viihteen huippusesonki. Viimeistään marraskuussa kauppoihin tulee jouluteema. Joulukoristeet, -lahjat, -ruoat ja -tavarat täyttävät kaupat ja kodit. Kaiken panostuksen ja kulutuksen pyörteissä joulun alkuperäinen hengellinen sanoma on monelle etääntynyt, jopa täysin unohtunut.
Usko on kristillisen uskon keskeisin asia. Raamatun mukaan usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä (Hepr. 11:1). Toivomisen ja näkymättömien näkemisen lisäksi uskoon kuuluu luottamista, uskaltamista ja ojentautumista sen mukaisesti.
Länsimaisella ihmisellä on nykyään vapaa-aikaa enemmän kuin koskaan. On ristiriitaista, että siitä huolimatta kiire näyttää yhä vain lisääntyvän. Tähän on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut se, että yhteiskunnassamme sunnuntaista on monelle tullut arkipäivä muiden joukossa.
Raamatun ilmoittama joulun sanoma on valoa, iloa ja rauhaa. Juuri sitä maailmamme ja jokainen ihminen kaipaa.
Luterilaisten kirkkojen piirissä 31.10.2016–5.11.2017 vietetty uskonpuhdistuksen merkkivuosi sai jonkin verran näkyvyyttä maamme tiedotusvälineissä. Jutuissa tarkasteltiin varsin usein sitä, mitä luterilaisuus on merkinnyt suomalaiselle kulttuurille.
Osa ihmisistä on luontojaan hyväsydämisiä: valoisia, hienotunteisia ja auttavaisia. Hyvät ominaisuudet ovat tarpeen työ- ja yksityiselämässä. Nykyään jopa koulutusten avulla harjoitellaan taitoja, joiden avulla elämä sujuisi ja voimat riittäisivät.
Tänä päivänä korostetaan elinikäistä oppimista. Yhteiskunnan jatkuva muutos ja voimakas teknologinen kehitys suorastaan pakottavat oppimaan uutta sekä työelämässä että sen ulkopuolella. Oppiminen ei ole enää pelkästään lasten ja nuorten asia, vaan kaikissa ikävaiheissa joudutaan opettelemaan uusia asioita.
Suomessa on viime aikoina puhuttu siitä, että yhteiskunnallinen päätöksenteko pohjautuu aina joihinkin arvoihin. Maamme rakentamisen taustalla olivat vuosisatoja kristilliset arvot, jotka perustuvat Raamattuun. Niihin kuuluvat muun muassa rehellisyys, armollisuus ja jokaisen ihmisarvon tunnustaminen.
Läheisten kysyessä jo iäkkäältä isältään, mitä hän halusi jättää heille ikään kuin perinnöksi, isä esitti toivomuksen. Lyhyen, tutun, mutta paljon sisältävän: että te kävisitte seuroissa. Hänelle itselleen oli ollut tärkeää käydä kuuntelemassa Jumalan sanaa niin kauan, kun se oli ollut mahdollista.
Moniarvoisessa ja yksilön vapautta korostavassa ajassamme perheen yksiselitteinen määritteleminen koetaan vaikeaksi. Mitkä kaikki yhteiselämän muodot tulisi luokitella perheeksi?
Siionin Lähetyslehdessä julkaistaan kuluvana uskonpuhdistuksen merkkivuonna poimintoja Martti Lutherin kirjoituksista. Lutherin teksteissä tulee esille, että hän halusi perustella uskoa ja oppia koskevat näkemyksensä Jumalan sanalla.
Mikä ohjaa sinun elämääsi ja valintojasi? Mikä on elämässäsi tärkeintä? Moniarvoisen, ihmisen omaa valinnanvapautta ja yksilöllisyyttä korostavan ajan keskellä ei ole aina helppoa ratkaista, mikä minulle tai läheisilleni olisi hyväksi. Nopea teknologinen kehitys on johtanut siihen, että kaikki tieto ja informaatio – sekä hyvä että vahingollinen – on kaikkien saatavilla.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys