JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Hengen hedelmä

Päivämies
Matkaevääksi
22.6.2016 7.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:33
2020010123331320160622070000

Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­taa Ga­la­ta­lais­kir­jees­sä li­han ai­kaan­saan­nok­sis­ta ja Hen­gen he­del­mäs­tä. Mer­kil­le pan­ta­vaa on, et­tä li­han ai­kaan­saan­nok­set eli teot ovat kir­jees­sä mo­ni­kos­sa ja Hen­gen he­del­mä yk­si­kös­sä. Näin hän ei ole kir­joit­ta­nut sat­tu­mal­ta, vaan Py­hän Hen­gen oh­jaa­ma­na.

Li­han, tur­mel­tu­neen luon­tom­me ai­kaan­saan­nok­set ta­pah­tu­vat syn­nin te­koi­na, mut­ta Hen­gen he­del­mää on kris­ti­tyn uu­si elä­mä ko­ko­nai­suu­des­saan. Sil­lä on mon­ta il­me­ne­mis­muo­toa: rak­kaus, ilo, rau­ha, kär­si­väl­li­syys, ys­tä­väl­li­syys, hy­vyys, us­kol­li­suus, lem­peys ja it­se­hil­lin­tä.

Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta

”Jo­kai­nen, joka on Kris­tuk­ses­sa, on siis uu­si luo­mus. Van­ha on ka­don­nut, uu­si on tul­lut ti­lal­le!” ( 2. Kor. 5:17.) Näil­lä sa­noil­la Paa­va­li ku­vaa pa­ran­nuk­sen ar­mon vai­kut­ta­maa muu­tos­ta ih­mi­ses­sä. Ju­ma­la on lah­joit­ta­nut Po­jas­saan pe­las­ta­van us­kon ja siir­tä­nyt tuh­laa­ja­lap­sen epä­us­kon maa­il­mas­ta Poi­kan­sa val­ta­kun­taan.

Pyhä Hen­ki vai­kut­taa us­ko­vai­ses­sa Hen­gen he­del­mää. Rak­kaus on suu­rin Hen­gen he­del­män il­me­ne­mis­muo­dois­ta. Apos­to­li kir­joit­taa ko­rint­ti­lai­sil­le: ”Niin py­sy­vät nämä kol­me: us­ko, toi­vo, rak­kaus. Mut­ta suu­rin niis­tä on rak­kaus.” (1. Kor. 13:13.)

Kris­tuk­sen rak­kau­des­ta osal­lis­ta Ju­ma­lan las­ta ope­te­taan ra­kas­ta­maan Ju­ma­laa ja kaik­kia lä­him­mäi­siä, myös vi­hol­li­sia. On hyvä vaa­lia us­ko­vais­ten vä­lis­tä rak­kaut­ta ja Hen­gen yh­teyt­tä. Jee­sus sa­noo: ”Kaik­ki tun­te­vat tei­dät mi­nun ope­tus­lap­sik­se­ni, jos te ra­kas­tat­te toi­si­an­ne” (Joh. 13:35).

Ilo ja rau­ha

Hen­gen he­del­mä­nä ilo on en­nen kaik­kea evan­ke­liu­min syn­nyt­tä­mää iloa syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta. Iloon liit­tyy myös erot­ta­mat­to­ma­na Ju­ma­lan rau­ha. Kun syn­nit ovat an­teek­si, asuu Ju­ma­lan lap­sen sy­dä­mes­sä ilo ja rau­ha.

Kris­ti­tyn ko­ke­ma ilo ja rau­ha hei­jas­tu­vat myös lä­him­mäi­siin ja ym­pä­ris­töön. Us­ko on iloi­nen asia ja koko elä­mää kan­nat­ta­va pe­rus­ta. Ju­ma­lan rau­han kan­ta­ji­na ha­lu­am­me myös elää rau­has­sa kaik­kien ih­mis­ten kans­sa.

Meil­tä ky­sy­tään kär­si­väl­li­syyt­tä us­kos­sa ja elä­mäs­sä. Tä­män he­del­män saa ai­kaan Pyhä Hen­ki. Evan­ke­liu­mi on Ju­ma­lan voi­ma, joka aut­taa mei­tä elä­mään kär­si­väl­li­ses­ti niin ar­jen teh­tä­vis­sä kuin us­kon kil­pa­ra­dal­la, jos­sa pää­mää­rä­nä on tai­vaan koti.

”Rak­kaus on lem­peä”

Ys­tä­väl­li­syys ja hy­vyys liit­ty­vät hy­vin lä­hei­ses­ti toi­siin­sa. Nämä vai­kut­ta­vat ra­ken­ta­vas­ti lä­him­mis­sä ih­mis­suh­teis­sa, mut­ta myös ko­din ul­ko­puo­lel­la työs­sä ja mui­den lä­him­mäis­ten kes­kuu­des­sa. ”Kun meil­lä on vie­lä ai­kaa, mei­dän on siis teh­tä­vä hy­vää kai­kil­le, mut­ta var­sin­kin niil­le, joi­ta us­ko yh­dis­tää mei­hin” (Gal. 6:10).

Hen­gen he­del­mä­nä us­kol­li­suut­ta ky­sy­tään en­nen kaik­kea oma­koh­tai­ses­sa us­kon kil­voi­tuk­ses­sa. Kun meil­lä on halu us­koa ja pi­tää hyvä oma­tun­to Ju­ma­lan kan­san rak­kau­des­sa, lu­paa tai­vaal­li­nen Isäm­me joh­dat­taa mei­tä ja vie­dä pe­ril­le. Us­kol­li­suut­ta ky­sy­tään py­häs­sä avi­o­lii­tos­sa, ih­mis­suh­teis­sa ja työs­sä sekä meil­le us­ko­tuis­sa teh­tä­vis­sä Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa.

Hen­gen he­del­mää ovat myös lem­peys ja it­se­hil­lin­tä. Ru­koi­lem­me, et­tä Hen­gen kaut­ta saam­me hil­li­tä tur­mel­tu­neen luon­tom­me vai­ku­tuk­set Ju­ma­lan kun­ni­ak­si ja sie­lum­me au­tuu­dek­si. Apos­to­li kir­joit­taa, et­tä Hen­gen he­del­mää vas­taan ei ole vaa­ti­va laki (Gal. 5:22–23).

Jaak­ko Kal­ta­ka­ri

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 22.6.2016