JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Toiveikkaita lausahduksia

17.3.2018 6.39

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420180317063900

Huo­men­ta. Tuo toi­vo­tus, joka usein lau­su­taan uni­hiek­kaa sil­mis­tä va­ris­tel­len, tun­tuu va­loi­sal­ta ja au­rin­gol­ta, vaik­ka ul­ko­na sa­tai­si vet­tä. Päi­vä on alus­sa, ja taas on tar­koi­tus ke­rä­tä it­sen­sä sän­gyn poh­jal­ta tä­män päi­vän haas­tei­ta ja mah­dol­li­suuk­sia et­si­mään. On mu­ka­vaa sa­noa tuo ly­hyt huo­mi­o­no­soi­tus, vaik­ka muu­ten aa­mui­nen olo oli­si hy­vin­kin pu­hu­ma­ton.

On ai­na­kin yk­si paik­ka, jos­sa tuo toi­vo­tus pie­nen li­säyk­sen kera tuo aa­muu­ni vie­lä tär­ke­äm­män mer­ki­tyk­sen. Su­vi­seu­rois­sa olen mo­nes­ti he­rän­nyt kuu­lu­tuk­seen, jos­sa uu­den päi­vän tu­loa ter­veh­di­tään ilol­la: ”Hy­vää huo­men­ta, Ju­ma­lan ter­ve. Olem­me saa­neet he­rä­tä uu­teen aa­muun.”

Tuo meil­le mo­nil­le tut­tu lau­sah­dus tuo it­sel­le­ni pelk­kä­nä mie­li­ku­va­na tun­teen tur­val­li­suu­des­ta, ruo­hos­ta, tuu­les­ta, au­rin­gos­ta, sa­tees­ta ja toi­veik­kuu­des­ta. Li­säk­si lau­sah­dus si­säl­tää sy­vem­män sa­no­man sii­tä, mi­ten jo­kai­nen aa­mu on meil­le an­net­tu lah­ja, ja sik­si sii­tä voi ol­la kii­tol­li­nen.

Ju­ma­lan ter­ve. Ju­ma­lan rau­haan. Nämä it­sel­le­ni tär­keim­mät toi­vo­tuk­set si­säl­tä­vät ta­paa­mi­sen ja hy­väs­tien sa­nat, jot­ka kui­ten­kin ovat pal­jon mer­ki­tyk­sel­li­sem­piä kuin moi, hei tai heip­pa. Sy­vem­pi mer­ki­tys nii­hin nou­see us­kos­ta ja us­ko­nyh­tey­des­tä. Ju­ma­lan ter­ve vies­tii mi­nul­le iloa ta­paa­mi­ses­ta ja mat­ka­ys­tä­vän nä­ke­mi­ses­tä, sa­mas­ta us­kos­ta ja sen tuo­mas­ta tur­vas­ta. Ju­ma­lan rau­haan taas mer­kit­see mi­nul­le sitä, et­tä jä­tän us­ko­vai­sen ys­tä­vän Ju­ma­lan huo­maan ja ru­koil­len luo­tan sii­hen, et­tä Ju­ma­la ar­mos­saan siu­naa hä­nen mat­kaan­sa, ja pi­tää hä­nes­tä huol­ta. Voin luot­taa, et­tä nä­em­me vie­lä, jos Ju­ma­la niin on hy­väk­si näh­nyt.

On­nea ja Tai­vaan Isän siu­naus­ta. Kuin­ka pal­jon tuo lau­se si­säl­tää­kään. On­nea, on­nel­li­suut­ta, ja Tai­vaal­li­sen Isäm­me siu­naus­ta toi­vot­ta­es­sa tun­tuu kuin sa­no­jen mu­ka­na nii­den koh­teel­le siir­tyi­si vä­hän enem­män kuin vain lau­su­tut sa­nat. Tai­vaan Isä kuu­los­taa mi­nus­ta juu­ri oi­ke­al­ta ta­val­ta pu­hua Ju­ma­las­ta. Sen soin­nis­sa on läm­pö ja hy­vän­tah­toi­suus.

Hy­vää yö­tä. Päi­vän päät­teek­si lau­sut­tu toi­vo­tus si­säl­tää mie­les­tä­ni koko päi­vän ta­pah­tu­mien taak­se jät­tä­mi­sen ja hy­väk­sy­mi­sen. Eri­tyi­ses­ti pi­dän ta­vas­ta, jota meil­lä ko­to­na käy­te­tään: ”Hy­vää yö­tä ja Ju­ma­lan rau­haan.” Päi­vä pää­te­tään sii­hen, et­tä las­ke­taan oma ar­ki­suu­den va­rus­tus, ja heit­täy­dy­tään Ju­ma­lan siu­nauk­sen sy­liin yö­le­vol­le. On tur­val­lis­ta aja­tel­la, et­tä yön jäl­keen tu­lee taas aa­mu, jos Ju­ma­la niin suo.

Mi­nul­le toi­vo­tuk­set ovat sa­nan var­si­nai­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä tu­le­vai­suu­teen suun­taa­via ja toi­veik­kai­ta lau­sah­duk­sia. Ne si­säl­tä­vät luot­ta­mus­ta tu­le­vai­suu­teen, toi­voon ja näi­den an­ta­jaan, Ju­ma­laan.

Tai­vaan vä­rit is­tah­ta­vat ki­vel­le vie­ree­ni.

Kau­nis­ta kiel­tä ne pu­hu­vat.

Al­ka­en aa­mun vaa­leu­des­ta

ne ku­vaa­vat etee­ni koko kau­niin päi­vä­ni kir­jon.

Il­lan saa­pu­en ne loh­dut­ta­en ker­to­vat:

– Aa­mu­kin tu­lee uu­des­taan, jos jak­sat

sä het­ki­sen odot­taa.

EljaMaaninka
23.11.2024

Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä. Ps. 90:14

Viikon kysymys