Kat­se­len veh­re­ää pi­ha­maa­ta, sen pui­ta ja is­tu­tuk­sia. Vä­rien yl­tä­kyl­läi­syys ja suih­ku­läh­teen so­li­na ve­si­al­taal­la saa­vat py­säh­ty­mään sen ää­rel­le pit­käk­si ajak­si.

Ke­sän kään­ty­es­sä elo­kuul­le nau­tin puu­tar­has­sa ja luon­nos­sa sen kau­neu­des­ta ja kas­vus­ta. Luon­to on re­he­vää ja is­tu­tuk­set ovat hy­väs­sä kas­vu­vauh­dis­sa.

Puu­tar­han­hoi­to on kä­sil­lä te­ke­mis­tä sa­mal­la ta­val­la kuin kä­si­töi­den te­ke­mi­nen. Rik­ka­ruo­ho­jen kit­ke­mi­nen kuk­ka­pen­keis­tä ja kas­vi­maal­la rau­hoit­taa aja­tuk­set ja mie­len. Sa­mal­la ih­mi­nen vir­kis­tyy ja saa voi­mia jak­sa­mi­seen.

Vaula Eskeli

Usein kuk­ka­penk­kien siis­ti­mi­ses­sä ja rik­ka­ruo­ho­jen kit­ken­näs­sä ai­kaa saat­taa ku­lua huo­maa­mat­ta hel­pos­ti usei­ta tun­te­ja. Kaik­ki ym­pä­ril­lä ole­va siir­tyy etääm­mäl­le is­tu­tus­la­pi­oon tai ha­ra­vaan tart­tu­es­sa.

Puu­tar­has­sa voi ko­kea ja näh­dä ym­pä­ril­lään kas­vun ja luon­non ih­mei­tä Ju­ma­lal­ta saa­tui­na lah­joi­na.

Raa­ma­tun va­los­sa meil­le on an­net­tu teh­tä­vä vil­jel­lä ja var­jel­la ym­pä­ril­läm­me ole­vaa luon­toa.

Saam­me ny­kyi­sen il­mas­ton­muu­tok­sen pe­lon ja epä­var­muu­den­kin al­la luot­taa tur­val­li­ses­ti Tai­vaan Isään, et­tä hän pi­tää huol­ta niin mei­dän ym­pä­ril­läm­me ole­vas­ta luon­nos­ta kuin meis­tä ih­mi­sis­tä­kin.

Vaula Eskeli

Jos­kus pi­ha­töis­sä ja luon­nos­sa lii­ku­es­sa tu­lee mie­lee­ni ker­to­mus Raa­ma­tun kas­veis­ta ja puis­ta. Ju­ma­la kas­vat­ti Ee­de­nin pa­ra­tii­siin hy­vän- ja pa­han­tie­don puun sekä elä­män puun (1. Moos. 2:9).

Hy­vän- ja pa­han­tie­don puu kas­voi kes­kel­lä puu­tar­haa. Ju­ma­la oli an­ta­nut esim­mäi­sil­le ih­mi­sil­le oh­jeen vält­tää syö­mäs­tä tuon puun he­del­miä.

Ih­mi­set rik­koi­vat kui­ten­kin Ju­ma­lan tah­toa vas­taan, ja sen seu­rauk­se­na he jou­tui­vat läh­te­mään pa­ra­tii­sis­ta. Ju­ma­la oli suun­ni­tel­man­sa mu­kaan ar­mol­li­nen ih­mis­kun­taa koh­taan, ja an­toi ih­mi­sil­le mah­dol­li­suu­den pääs­tä osal­li­sesk­si Va­pah­ta­jan so­vi­tus­työs­tä.

Vaula Eskeli

Mie­lee­ni nou­see myös toi­nen raa­ma­tun­ker­to­mus, vii­ni­puu­ver­taus (Joh. 15:1–6). Mei­tä ke­hoi­te­taan py­sy­mään vii­ni­puun elä­vi­nä ok­si­na Ju­ma­lan ar­mo­hoi­don al­la. Sil­mii­ni piir­tyy kuva vii­ni­puun elä­mää an­ta­vas­ta voi­mas­ta hy­räil­les­sä­ni lau­lun sa­no­ja: "Tuo­reet ok­sat vii­ni­puus­sa Her­ra hoi­taa, puh­dis­taa, jot­ta ok­sat kan­tai­si­vat he­del­mää taas puh­taam­paa".

Tie­dän, et­tä on ole­mas­sa vii­ni­puu­la­jik­kei­ta, joi­den kas­vat­ta­mi­nen on­nis­tuu Suo­mes­sa­kin huo­lel­li­sen ja uut­te­ran työn tu­lok­se­na. Olen aja­tel­lut, et­tä eh­kä­pä it­se­kin jos­kus pe­reh­tyi­sin sen kas­vat­ta­mi­seen.

Vaula Eskeli

Mul­lan­tuok­su pel­lon reu­nal­la

he­rää va­loon,

avaa sil­mut

uu­teen päi­vään

lem­peä tuu­len­hen­käys

vä­rei­lee mai­se­man yl­lä

aa­mu­kas­tei­sel­la po­lul­la

par­ven lau­lu

kirk­kaa­na