Au­lik­ki Pii­rai­nen, Sot­ka­mo

Lau­lu ka­jah­ti voi­mak­kaa­na ja ih­mi­set iloit­si­vat tois­ten­sa ta­paa­mi­ses­ta – seu­rat yh­dis­tä­vät mök­ki­läi­siä ja kai­nuu­lai­sia. Pe­rin­tei­set ju­han­nu­seu­rat jär­jes­tet­tiin nyt kol­man­nen ker­ran. Seu­ro­jen vas­tuu­vuo­rot vaih­tu­vat vuo­ro­vuo­sin sot­ka­mo­lai­sil­le ja lo­ma­lai­sil­le – nyt oli lo­ma­lais­ten, vart­ti­kai­nuu­lais­ten, vuo­ro.

Sot­ka­mon seu­ra­kun­ta­ta­lol­la oli ju­han­nus­päi­vän il­ta­na elä­mää, kun noin 250 seu­ra­vie­ras­ta saa­pui pai­kal­le. Tu­tut ter­veh­ti­vät toi­si­aan, mie­het kan­toi­vat li­sää tuo­le­ja sa­liin ja seu­rai­sän­tä oli kii­rei­nen.

Sot­ka­mo on suo­sit­tu lo­ma­paik­ka. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten lo­ma­lais­ten kes­kuu­des­sa syn­tyi toi­ve pi­tää seu­rat Sot­ka­mos­sa juu­ri ju­han­nuk­sen ai­kaan, kun Ka­jaa­nin rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä ei jär­jes­te­tä sil­loin seu­ro­ja.

Kun al­ku­lau­lut ka­jah­ti­vat, ei voi­nut kuin yh­tyä lau­luun sy­dä­men­sä poh­jas­ta. Mie­tin, sat­tui­ko ym­pä­ril­le­ni ta­val­lis­ta pa­rem­pia lau­la­jia, oli­ko akus­tiik­ka sa­lis­sa eri­tyi­sen hyvä vai mis­tä mah­ta­va vei­suun­pau­hu joh­tui­kaan. Tun­nel­ma oli kuin Su­vi­seu­rois­sa, kun lau­lu ka­jah­ti voi­mak­kaa­na ja ih­mi­set ta­pa­si­vat toi­si­aan sil­min­näh­den iloi­si­na ja yl­lät­ty­nei­nä­kin. Oli­pa vä­lil­lä kil­pa­lau­lan­taa­kin, kun lau­lua yri­tet­tiin lau­laa kah­del­la sä­vel­mäl­lä.

Jo­han­nek­sel­la­kin oli kiu­sauk­sia

Ka­jaa­ni­lai­nen Ta­pa­ni Kar­hu­maa luki pu­heen­sa joh­dan­nok­si Mat­teuk­sen evan­ke­liu­mis­ta (11: 1–6). Kar­hu­maa ker­ta­si pu­hees­saan Jee­suk­sen ja Jo­han­nek­sen yh­teyt­tä.

– Jo­han­nes oli tien­rai­vaa­ja Jee­suk­sen tu­le­mi­sel­le, sum­maa Kar­hu­maa.

Jo­han­nes sai kas­taa Jee­suk­sen Jor­dan-vir­ral­la. Sil­loin tai­vaat au­ke­ni­vat ja Ju­ma­lan hen­ki tuli Jee­suk­sen pääl­le.

– Tämä oli us­kon vah­vis­tus Jo­han­nek­sel­le. Kui­ten­kin Jo­han­nes teks­tin mu­kaan jou­tui epäi­lyk­siin, on­ko Jee­sus se tu­le­va vai pi­tää­kö jo­ta­kin tois­ta odot­taa.

Kar­hu­maa ver­ta­si Jo­han­nek­sen kiu­sauk­sia mei­dän kiu­sauk­siim­me ja ky­syi, mil­loin epäi­lyk­siä tu­lee.

– Jos jääm­me kuun­te­le­maan sie­lun­vi­hol­li­sen pu­het­ta, jär­ki voit­taa. Sik­si on tär­ke­ää läh­teä seu­roi­hin ei­kä jää­dä yk­sin.

Seu­rat yh­dis­tä­vät

Kem­pe­le­läi­sen Ar­to Tah­ko­lan per­heel­lä on ol­lut kuu­si vuot­ta mök­ki Nu­as­jär­ven ran­nal­la. Tah­ko­la oli tä­män ke­sän seu­ra­jär­jes­te­lyis­sä mu­ka­na.

– Jär­jes­te­lyis­tä vas­taa kol­me per­het­tä. Tar­vi­taan esi­mer­kik­si seu­rai­sän­tä, sä­es­tä­jä ja keit­ti­ö­hen­ki­lö­kun­ta. Vas­tuu kier­tää eri vuo­si­na eri per­heil­lä.

Ta­voi­tin kah­vi­pöy­dän ää­res­tä myös Ee­va ja Jark­ko Mäl­li­sen Kem­pe­lees­tä.

– Meil­lä on mök­ki Sot­ka­mos­sa. Aluk­si olim­me ys­tä­vien mö­kil­lä ju­han­nus­ta viet­tä­mäs­sä, mut­ta vii­ti­sen vuot­ta sit­ten saim­me han­kit­tua oman pai­kan, ker­toi­vat Ee­va ja Jark­ko.

Sot­ka­mos­sa lo­mai­le­vat ovat pe­rus­ta­neet vart­ti­kai­nuu­lais­ten What­sApp-ryh­män. Ryh­män kaut­ta tie­do­te­taan seu­ra­jär­jes­te­lyis­tä ja pi­de­tään yh­teyt­tä.

– Seu­roi­hin on pi­ris­tä­vää tul­la. Se yh­dis­tää lo­ma­lai­sia kai­nuu­lai­siin, tuu­ma­si Jark­ko.